23.8.2017


LÄNNEN MEDIA TIEDOTTAA

Oli vastenmielistä katsella tänään Ylen aamu-tv:ssä, kuinka Venezuelassa pistäytynyt ja asiantuntijaksi heittäytynyt Lännen Median toimittaja Maija Salmi raportoi maan tilanteesta. Toimittaja käväisi Caracasissa katsastamassa paikallisia sairaaloita ja kauppoja. Hän surkutteli lääkkeiden, lääkintätarvikkeiden ja hoitolaitteiden puutetta, vallitsevaa ruokapulaa, maan korkeaa inflaatiota ja sosialistisen hallituksen huonoutta. Lääkkeitä on haettava Panamasta ja Kolumbiasta asti. Keskiluokkakin on köyhtynyt olemattomiin.

Toimittaja Maija Salmi pitää Venezuelan ongelmien syynä vain presidentti Nicolas Maduroa, joka on yhteistyökyvytön ja omavaltainen henkilö, joka ei halua tehdä mitään näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Toimittaja ei puuttunut perinteiseen tapaan lähetyksen aikana maan oikeisto-opposition edesottamuksiin. Lännen Median toimittajan mukaan kansainvälinen painostus on ainoa keino ratkaista Venezuelan vakavat ongelmat. Hän vilautteli ruudussa kommentoimatta sekä mellakoivin oikeistolaisten että hallituksen tukijoiden valokuvia. Ylimielinen toimittaja Salmi retosteli televisiossa muina naisina maksaneensa aikoinaan Kuubassa käydessään Mojitonsa ravintolassa Aspirin-tableteilla.

RUOKA- JA LÄÄKEPULA

Yhdysvaltalaisen Food First –järjestön (The Institute for Food and Development Policy) työntekijöiden Christina Schiavonin ja William Camacaron 14.7.2016 tekemän arvioinnin mukaan Venezuelassa ei ollut tuolloin yleistä ruokapulaa, vaan ruokaa oli runsaasti, mutta ongelman ytimenä oli sen jakelu kansalaisille.  Vuoden takainen ravitsemustilanne Venezuelassa ei ole heikentynyt olennaisesti, koska valtion ruokajakelua on tehostettu ja koska öljyn maailmamarkkinahinnan nousun myötä valtion varat kohentuneet. Vuonna 2016 maahan perustettiin CLAP-komiteoita. Nämä ovat paikallisia jakelu- ja tuotantokomiteoita, jotka toimittavat peruselintarvikkeita koteihin kohtuuhintaan. Ne taistelevat keinottelua ja elintarvikepulia vastaan toimittamalla elintarvikkeita suoraan ilman välikäsiä kansalaisille. Toiseksi hallitus hankkii tuotteita suoraan sekä yksityis- että valtionyrityksistä, jotka CLAP jakaa talo talolta yhteisön väestölaskennan perustalta. Toimittaja Maija Salmelle CLAP-komiteat ovat tuntemattomia toimijoita.

Presidentti Maduro pyysi 27.3.2017 YK:lta apua, jotta Venezuelan sairaaloihin saataisiin säännöllisesti lääkkeitä. Maassa on ollut yli kaksi vuotta pulaa verenpaine- ja diabetes-lääkkeistä. Hallitus syyttää yksityisiä lääkeyhtiöitä valtion tukena myöntämien miljoonien dollarien kavaltamisesta ja lääkkeiden myymisestä mustassa pörssissä. Yksityiset lääkefirmat ovat väittäneet, että niillä ei ole käytössä dollareita elintärkeiden lääkkeiden tuomiseksi.

Todellinen syy Venezuelan bolivaarisen tasavallan mustamaalaamiseen ja sen yhteiskunnallisten saavutusten mitätöimiseen on sen valitsema vaihtoehtoinen yhteiskunnallinen tie – 21. vuosisadan sosialismi.

SOSIALISTIHALLITUS NAUTTII KANSAN LUOTTAMUSTA

Toimittaja Maija Salmi ei maininnut aamu-tv:ssä sanallakaan 30.7.2017 pidetystä perustuslakia säätävän kokouksen vaaleista, joissa 8,1 miljoonaa venezuelalaista antoi sosialistihallitukselle luottamuksensa. Maan oikeisto-oppositio boikotoi vaaleja, rikkoi äänestyskoneita, esti ihmisten pääsyä äänestyspaikoille ja mellakoi väkivaltaisesti kaduilla. Yhteenotoissa kuoli useita ihmisiä. Hallituksen rauhanomainen tie yhteiskunnan muuttamiseksi demokraattisesti oikeudenmukaisemmaksi voitti nämä vaalit. Oikeisto-opposition väkivaltainen tie yhteiskunnallisen vallan palauttamiseksi kapitalisteille kärsi tappion. USA ja sen liittolaiset olivat hyvin pettyneitä vaalitulokseen, koska tällainen osallistuva demokratia ei edusta lännen demokratiaa.

Perustuslakia säätävän kokouksen tavoitteet – yhteiskuntarauha, toimet dialogin saavuttamiseksi oikeisto-opposition kanssa; sopimus, joka johtaisi uudistettuun perustuslakiin; uusi talousmalli öljyteollisuuteen perustuvan mallin sijalle; nuorison aseman parantaminen; sosiaaliset missiot sekä muut näkökohdat, joita ei ole huomioitu maan nykyisessä perustuslaissa – ovat toimittaja Maija Salmelle merkityksettömiä.

SISÄINEN JA ULKOINEN NÄÄNNYTYS

Lännen Median toimittaja Maija Salmi ei maininnut halaistua sanaa aamu-tv:ssä Venezuelan bolivaariseen tasavaltaan kohdistuvasta sisäisestä ja ulkoisesta näännytystaistelusta. Sisäinen näännytys ilmenee mm. Yhdysvaltojen tukeman oikeisto-opposition väkivaltaisina katumellakoina, maan talouden sabotoimisena, keinotteluna sekä sen kieltäytymisenä neuvotteluista hallituksen kanssa. Hallitus on koventanut jatkuvasti otteitaan keinottelun, mustan pörssin ja ylihinnoittelun kuriin saamiseksi. Vapaan markkinatalouden kannattajat eivät tunnetusti pidä tällaisesta markkinoiden vääristämisestä. Venezuelan elintarvikkeiden ja lääkkeiden kauppa oli v. 2016 20 yksityisen yhtiön valvonnassa. Maan suurin ruokajätti Polar on itse vastuussa hyllyjensä tyhjyydestä. Sen omistaa tunnettu oikeisto-opposition edustaja.

Ulkoinen näännytys ilmenee Venezuelan luottokelpoisuuden epäämisenä, osittaisena kauppasaartona, kansainvälisen median parjaus- ja horjutuskampanjoina sekä vaalituloksen mitätöimisenä sekä USA:n antamana Venezuelan opposition ääriainesten taloudellisena ja poliittisena tukena. Ei ollut mikään yllätys, että 6.8.2017 Paramacayn sotilastukikohtaan kohdistuneen vallankaappaushankkeen alkulähteet löytyivät Miamista. Edustaako tämä USA:n johtama ja EU:n tukema likainen sota vain ”vapautta ja demokratiaa”? Tätä sietäisi kysyä Länsi Median Venezuela-asiantuntija Maija Salmelta.

TOIMITTAJA MAIJA SALMI EI KERTONUT MINULLE

Oliko bolivaarinen hallitus vastuussa öljyn maailmanmarkkinahinnan romahduksesta? Onko se vastuussa Venezuelassa rehottavasta mustasta pörssistä? Onko se vastuussa maan yksityiskauppojen kiskurihinnoista?  Onko se vastuussa maan elintarvikkeiden salakuljettamisesta Kolumbiaan?

Kansainvälistä pääomaa ja sen omistamaa kansainvälistä mediaa eivät kiinnosta, saavatko venezuelalaiset riisiä, spagettia, kahvia, maitotiivistettä, jauhoja, papuja, kullattuja peniskoteloita, lääkkeitä tai autojen akkuja yms. Heitä kiinnostaa vain se, kenen hallussa ovat maan rikkaat luonnonvarat ja vallattavissa olevat tavaramarkkinat.

Hands Off Venezuela – Finland
Matti Laitinen

Lähteet: Special report: Hunger in Venezuela? A look beyond the spin: Christina Schiavoni ja William Camacaro ja Ylen Aamu-TV 22.8.2017 sekä omat artikkelini Venezuelasta v. 2002–2017.

20.3.2017


SPORARETKI

Hyppäsin eilen ysin sporaan ruhjotun Pasilan aseman kyljestä viiden mielenterveyskuntoutujan kanssa. Sporakuski tiirasi kamerastaan, että pääsimme ehjinä sisään. Löysimme uuden polven raitsikasta itsellemme vierekkäiset istumapaikat. Ysi nytkähti liikkeelle. Raide kääntyi mäen päällä Itä-Pasilaan. Maaliskuinen aurinko sulatti kaduilta talven viimeisiä kapinapesäkkeitä.

Spora ylitti Teollisuuskadun. Ympärille oli syntynyt uusi Konepajan kaupunginosa. Läheisen Junatien varrelta olivat häipänneet 30 vuotta sitten maisemista Valkan tavara-asema, pienteollisuusalue nyrkkipajoineen ja makasiineineen. Harjun ruumishuone oli säilynyt nuorisotilana. Sen läheisyyteen oli noussut uuden ajan monumentti –  burgeripalatsi.

Skuru veti henkeä Traverssikujalle sähköjunahallien ja vanhojen veturitallien edessä. VR:n Pasilan konepajassa valmistettiin vetureita ja junanvaunuja v. 1903–2001. Se tarjosi parhaimmillaan 1 500 työpaikkaa. Konepajasta oli jäljellä yhä joukko punatiilisiä teollisuusrakennuksia. Niiden seasta kohosi moderneja, lasitettuja asuinlegotaloja. Kävin joskus 70-luvun puolivälissä jakamassa työväenlehtiä konepajan pääportilla Aleksin Kiven kadulla.

Spora kolisteli Flemarille. Se ohitti Puukkobulevardina tunnetun Vasiksen. Se pysähtyi Aleksis Kiven ala-asteen luona. Ratikan keskiovesta hilautui ulos pyörätuolilla liikkuva vanha, rikkinäinen nainen. Hänellä ei ollut työntäjää matkassa. Hän lähti kelaamaan hitaasti ja heiluen kohti Hesaria. Hurstin valinnan leipäjono jatkui satojen metrien pituisena Hesarilla kohti Kurvia. Ysi kurvasi Kaarlenkadulle. Maahanmuuttajien asuntolan edusta oli tyhjä.

Spora kiiti kiskoillaan Karhupuiston, Bärtsin kirjaston ja skolen ohitse. Se laskeutui Porthaninkatua alas Hagiksen torille. Yksi keppanaa lipittävä katutsombi poistui öristen raitiovaunusta. Kerroin oppilailleni käyneeni usein skidinä mutsin tai faijan kanssa torilla fisuja slumppaamassa. Nykyisin dallaan sinne kundini kanssa. Safkaamme hallissa kimpassa lihikset.

Spora ylitti Pitkänsillan, sleppasi Kaisista pitkin steissille ja stoppasi Saarisen stogekatedraalin eteen. Jätkän terminaaliin meneviä Tallinnan ravaajia vetokärryineen liittyi messiin. Skuru nousi Simonkatua pitkin mullistuneeseen Kamppiin. Matkahuollon rakennus oli ainoa muisto lapsuuden dösäkyydeistä faijanfaijan luokse Matinkylään. Ysi veivasi Urkin bilekadulle. Se sukelsi pian Ruoholahden villojen ohitse kohti rantsua.

Spora vääntäytyi vihdoin Jätkäsaareen. Makasiinit ja kaijat olivat tyhjentyneet. Yksinäinen kraana kurkotteli kaulaansa muistona suurten kahvikippojen säkkien stydeistä lemppaajista. Huutokonttorissa ei huudettu enää aamuisin satoja miehiä lastaamaan ja lossaamaan paatteja. Botskien kipparit eivät dilkanneet enää lenssipulloja. Merellinen kaupunginosa oli muuttanut luonnettaan ja asemakaavaansa.

Jäimme pois Bunkkerin pysäkillä. Nousimme sähköportailla toiseen kerrokseen. Minä esittelin oppilailleni tarjolla olevia pöytäkoneita, läppäreitä, tabletteja ja All-In-One –koneita. Yli donan tai parin maksavissa tietsikoissa oli paras suorituskyky, eniten työmuistia ja loistavat graafiset ominaisuudet. 700 eurolla sai aivan kelvollisen, kosketusnäytöllä varustetun, kaikki yhdessä –myllyn. Karvahattukannettavia, joilla selvisi arjen sähköisen viestinnän perusrutiineista, irtosi kolmella sadalla eurolla. Langallinen hiiri tai 8 GT:n muistitikku maksoi lohdutukseksi alle viisi euroa. Minä hankin itselleni kosketusnäyttökynän.

Nousimme hissillä tietotekniikka- ja kodinkonetavaratalon näköalatasanteelle, josta näkyi Stadin keskustan tärkeimmät maamerkit. Ihmisten eriarvoisuus, leipäjonot sekä vammaisten ja vanhusten kelvoton kohtelu pääkaupungissa eivät erottuneet korkealle sijoitetulle näköalatasanteelle asti. Stadi pihtaa. Helsingin kaupunkikonserni teki v. 2016 tulosta 464 miljoonan euron edestä.

Matti Laitinen
16.3.2017