12.11.2008

Suomi ajaa ”NATOa YK:n tilalle”?

Suomen hölynpölytiedemaakarit ajavat "YK:n korvaamista NATOlla", vaikka kuinka vannottaisiin ei-jäsenyyden nimiin (olematonta "optiota" tietysti kuitenkaan unohtamatta). Ohessa kommentoin Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Vilho Harlen alakerta-artikkelia Aamulehdessä 07.04.2008 aiheesta otsikolla

” Ei aivan tuulesta temmattu ajatus

Nato ei vielä palvele koko kansainvälistä yhteisöä, mutta lupaus YK:ta toimivammasta turvallisuusjärjestelmästä ei ole täysin tuulesta temmattu, kirjoittaja arvioi.

Naton retoriikan mukaan Nato on siirtynyt "joidenkin puolustamisesta monien turvaamiseen" eli muuttunut "puolustusliitosta turvallisuusmanageriksi".

Tuo väite pitää Natoa uuden kansainvälisen sotilaallisen järjestyksen toteutusmuotona, yhteisöllisen turvallisuuden takaajana. "

RK: Tuon "suuren ajatuksen" todellinen idea on, että NATO ajaa siirtymistä kansainvälisestä POLIITTISESTA järjestyksestä, jota YK edustaa, "kv." SOTILAALLISEEN JÄRJESTYKSEEN, eli USA:n avoimeen pyssyvaltaan.

" On ymmärrettävää, että tämä ajatus on alkanut innoittaa monia, ei vain Nato-myönteisiä kannanottoja myös Suomessa. Kysymyksessä on poikkeuksellisen tärkeä ja kiinnostava mahdollisuus.

Jos Nato nimittäin olisi yhteisöllisen turvallisuuden edistäjä, kysymyksessä olisi historiallisesti ainutlaatuinen tilanne. Sotilaallinen voima olisi siirtynyt palvelemaan kansallisen turvallisuuden sijasta koko kansainvälisen yhteisön turvallisuutta. "

RK: Tämä tarkoittaisi kansainvälistä SOTILAALLISTA NATO-JÄRJESTYSTÄ JOKA EI OLISI MINKÄÄN POLIITTINEN KONTROLLIN ALAINEN, eli MAAILMANLAAJUISTA SOTILASDIKTATUURIA.

" Tätä mahdollisuutta on syytä pohtia avoimin mielin. "

RK: Tämä "mahdollisuus" torjuttava kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin. Ihan niin kuin Saksan-Japanin "uusi järjestyskin" II maailmansodassa.

" Mahdollisuus näyttäisi yhdistävän ikuista rauhaa haaveilevan idealismin ja sotilaallisen voiman realismin yhdeksi rintamaksi sotaa vastaan. "

RK: SELLAINEN "rauha" ilman demokratiaa on haudan "rauhaa". Ei kiinnosta.

" Sotilaallinen voima ja sodankäynti on historian valossa valtioiden toiminnan peruspiirre. "

RK: Näin on, mutta valtiot tulevat lakkaamaan olemasta tuossa ominaisuudessa, kuten Marxkin ennusti.

" Sotilaallis-strateginen aspekti on ollut kansainvälisen yhteisön kehityksessä kuitenkin enemmän kansallisen kuin yhteisöllisen turvallisuuden perustana.

Ihmiskunnan historia on kansallisen turvallisuuden historiaa. Sodan tuhovoiman kasvu on kuitenkin nostanut esiin yhteisöllisen turvallisuuden tarpeen. "

RK: Juuri siihen tarpeeseen vastaa YK, jossa Turvallisuusneuvoston edustaman "sotilaallisen järjestyksen" yläpuolella on Yleiskokouksen edustama poliittinen järjestelmä, ja sotilaallisen järjestyksen pitää perustua laeille.

Tämän järjestelmän esimerkiksi Harle haluaa hävittää.

" YK:n perustamissanasto pyrki rajoittamaan valtioiden keskinäisiä sotia korostamalla maailmanykseyttä. YK otti vallan myös ei-jäsenvaltioiden yli. Hyökkäyssodan kielto koski kaikkia, ei vain järjestön jäseniä.

Käytännössä YK jäi heikoksi toimijaksi. Hyökkäyksen torjuminen oli YK:n oikeus ja velvollisuus. Maailmanjärjestö ei saanut siihen tarvittavaa sotilaallista voimaa. "

RK: Tuota asiaa ei suinkaan ole myöhäistä korjata!

" Valtioiden oikeus itsepuolustukseen jätti sotilaallisen voiman edelleen kansalliseen käyttöön. Valtiot eivät osoittaneet halua aseidenriisuntaan. "

RK: JA NATOKO MUKA SELLAISTA OSOITTAISI saatuaan ensin muidenkin kuin jäsenmaidensa joukot oman yhden komentonsa alle!!???

Voiko enää järjettömämpiä "rauhantutkija" möläyttää....

" YK:n turvallisuusneuvosto ei kylmän sodan alettua muutenkaan kyennyt siihen yhteistoimintaan, mitä olisi tarvittu.

Toiveet kansallisten armeijoiden muuttamisesta YK:n poliisivoimaksi säilyivät silti elinvoimaisina 1980-luvun Palmen komission raporttiin asti. YK-armeijan epärealistisuus on kuitenkin ajan myötä muodostunut vallitsevaksi totuudeksi. "

RK: Ei YK yhtä pysyvää armeijaa välttämättä tarvitsekaan. Se voi koota tarvitsemansa joukot projektikohtaisesti puolueettomista mieluiten kaukaa kriisialueelta kootuista jäsenmaiden joukoista.

" YK oli varsin pitkälle amerikkalaisten (ja heitä tukeneiden brittien) luomus. Sodan voittanut Yhdysvallat valitsi viisaan politiikan ja asetti itselleen toiminnallisia rajoituksia, sellaisia joihin sodan voittajat eivät ole yleensä ryhtyneet. "

RK: YK:ta oli valmisteltu erilaisilla sopimuksilla Liittoutuneiden kesken jo II maailmansodan kestäessä. Se ei ole mikään "suvereeni amerikkalaisten luomus".

" Presidentti George W. Bush irrotti Yhdysvallat näistä rajoitteista aloittaessaan sodan Irakia vastaan vuonna 2003. Irtautuminen epäonnistui: Yhdysvallat tarvitsee YK:ta Irakin-sodan jälkihoitoon ja sen kunnialliseen lopettamiseen. "

RK: YK ei "anna kunniaa" päätöstensä rikkomisesta ja kintaalla viittaamisesta kansainväliselle oikeudelle.

" Nato-retoriikka edustaa amerikkalaisten yritystä palata YK-ruotuun heidän omilla ehdoillaan. Natoa ei tarjota YK:n syrjäyttäjäksi vaan sen täydentäjäksi. YK:n rauhanturva- ja kriisinhallintatoiminta on edelleen aktiivista. "

RK: Ainakin Harle tarjoaa NATOa nimenomaan YK:n syrjäyttäjäksi, samoin Ahtisaari, ja Halosen kultapoika Raimo Väyrynen, joten viime kädessä sitä Halonenkin lopulta kuitenkin ajaa. (Epäselvää on ehkä virkapaikkojen jako "Maailman-NATO:ssa" EU:n Sosialistisen Internationaalin ja USA:n Republikaanien kesken... Noiden molempien tähti on kuitenkin vakaassa laskussa, ja ideologia objektiivisesti romahtanut...)

" Tällä hetkellä näyttää siltä, että puhe yhteisöllisestä turvallisuudesta ja Naton pyrkimys tuon tehtävän toteuttamiseen vastaavat toiveeseen, joka osoittautui YK:n osalta varsin epärealistiseksi.

Naton lupaus YK:ta toimivammasta turvallisuusjärjestelmästä ei ole ihan tuulesta temmattu. Naton yhteisöllisen turvallisuusroolin kehityksen puolesta voidaan esittää ainakin kolme argumenttia.

Ensinnäkin näyttäisi olevan syntymässä uusi normi, joka syventävää kansainvälisen yhteisön normi- ja instituutiorakennetta. Se vaatii valtiota osallistumaan yhteisen kansainvälisen turvallisuuden tuottamiseen ja ylläpitämiseen.

Tämä normi ei ole Naton keksimä. Tuo normi palvelee koko kansainvälistä yhteisöä, erityisesti heikkoja ja pieniä maita. Nato tavallaan tarjoutuu yhdeksi välineeksi tämän normin toimeenpanossa. "

RK: Tuohon ei tarvita NATOa. (Eikä sen puoleen mihinkään muuhunkaan...)

Jäsenmaat voivat osallistua YK:n rauhanturvajoukkoihin.

Kansallinen armeija voi myös olla kollektiivisen turvallisuuden ylläpitämistä. Ja NATOn touhu taas voi aivan hyvin olla sen uhkaamista.

Huomattavasti vaikeampaa on kattavan demokraattisen poliittisen organisaation YK:n toiminta olla rauhaa uhkaavaa, vaikka kuinka jotkut munisivat.

" Toiseksi: Nato ei ole liikkeellä yksin. Kansainvälisen yhteisön uuden sotilaallisen järjestyksen kehityksessä on havaittavissa myös muita vastaavia elementtejä, kuten YK:n, EU:n, Etyjin ja muiden kansainvälisten järjestöjen kriisinhallintatoiminnan kehittyminen sekä yhä useamman maan halu osallistua yhteisöllisen turvallisuuden kehittämiseen. "

RK: EU:n ETYJin jne "rauhanturvaaminen" (vierailla mailla) on tasan yhtä turhaa ja pysyvänä "instituutiona" demokraattisen YK:n kilpailijana vahingollistakin kuin NATOnkin vastaava...

"Rauhanturvaamisen" etiketin alla kulkee silloin helposti ihan muita asioita, esimerkiksi "turvaajan" ikiomia etuja...

" Joskaan Suomi ei ole Norjan tapaan tämän kehityksen kärkimaita, myös Suomessa yhteisöllisen turvallisuuden rakentaminen on alettu ymmärtää kansallisen turvallisuuden perusehdoksi. "

RK: SELLAINEN "yhteisöllinen turvaaminen" EI OLE Suomen turvallisuuden edellytys.

" Kolmanneksi: edellisten tekijöiden vaikutuksesta syntyvä paine on aidosti nostamassa kansainvälisen yhteisön yhteisen turvallisuuden kansallisen turvallisuuden yläpuolelle ohjaamaan ja rajoittamaan valtioiden kansallisten sotilaallisten toimien raameja. "

RK: YK rajoittaa "maiden sotilaallisten toimien raameja" DEMOKRAATTISESTI, silloin kun sellaiseen ilmenee tarvetta!

Siihen nimenomaan EI TARVITA enää "ylimääräisiä välitasoja"!

" On kuitenkin kokonaan eri asia, ollaanko kehityksessä todella näin pitkällä. Naton kehittyminen YK:n sotilaalliseksi elementiksi on vielä valitettavan kaukainen haave. "

RK: YK EI TARVITSE NATOA, ei "omaksi sotilaalliseksi elementikseen" ("sotilaalliseksi isäntärengiksi"...) eikä mihinkään muuhunkaan tarkoitukseen.

NATO ei tuo mitään "lisäarvoa" siihen, että sen jäsenmaat toimivat YK:n johdolla. Päin vastoin: se LUO UHKIA tuollaisessa tilanteessa, ja asettaa YK:n jäsenmaat eriarvoiseen asemaan.

" YK:n oma kehitys kaatui suurvaltojen itsekkäisiin etuihin ja kylmään sotaan. "

RK: YK:n oma kehitys ei ole "kaatunut", vaan jatkuu...

" Myös Nato nojaa liiaksi yhden supervallan, Yhdysvaltojen, ja sitä tukevien valtioiden etujen varaan. "

Juuri niin!

Miksi siis tuollainen epädemokraattinen NATO demokraattisen YK:n tilalle!?

" Tällä hetkellä eletään vielä itsekkäiden kansallisten etujen reaalimaailmassa. Yhdysvaltojen ylivoima taistelukentällä on kiistaton, mutta sekä Irakin että myös Afganistanin tapaukset osoittavat, että sodan voittaminen ja päättäminen on edelleen vaikeaa. Kriisinhallinta näyttää johtavan ikuisen rauhan sijasta ikuiseen sotaan. "

RK: Eli se onkin USA, joka tarvitsee apua aloittamiensa kriisien saattamiseen mieleiseensä päätökseen, eikä niiden kriisien uhrit!

" Jos sotilaallinen voima moninapaistuu edelleen ja uudelleen, on mahdollista, että mukaan tulevat myös uudet poliittis-sotilaalliset eturistiriidat.

Ideologisen kylmän sodan vastakohtaisuus on korvautumassa suuralueiden kamppailulla, jossa uusliberalistiset ja uusimperialistiset talousintressit voivat johtaa jopa uuteen maailmansotaan. "

RK: Eli USA:n (kuviteltu) "voimamonopoli" rapistuu! Hui kun kamalaa....

YK:n tehtävä on estää sodat, mieluiten demokratiaa ja kaikinpuolista tasa-arvoa laajentamalla.

" Johtopäätös: Jotta Nato-retoriikan lupaus koko kansainvälisen yhteisön turvallisuudesta voisi toteutua, maailmanpolitiikan ja Naton pitäisi muuttua varsin paljon. "

RK: NATO ei voi "luvata" sellaista, mitä se ei pysty toteuttamaan. Eikä sitä pidä uskoa, vaikka se "lupaisikin" paljon...

" Maailmanpolitiikassa tulisi tapahtua voimakas muutos kansainvälisen yhteistyön ja kansainvälisen yhteisön normiston vahvistumisen suuntaan. "

RK: Se on YK, joka SÄÄTÄÄ kansainvälisen normiston, ja DEMOKRAATTISESTI.

Sen syrjäyttäminen ei tuollaista normistoa missään tapauksessa voi "vahvistaa"!!!

" Tai sitten Naton jäsenyyspohjan pitäisi muuttua yhtä kattavaksi kuin YK:n. ”

RK: Tämä on samaa kuin että "NATOn pitäisi tehdä YK:ssa sotilasvallankaappaus"!

NATOsta on kaikkein viimeksi kansainvälisen oikeuden takuumieheksi: se on sen yksi uhkaaja, ja se on lakkautettava YK:n "kilpailijana".

Eli jos ja kun jompikumpi on lakkautettava, olkoon se silloin NATO!

Risto Koivula, Tampere

22.10.2008



EVANAATTORIT ISKIVÄT JÄLLEEN

Suomen kapitalistien vahtikoiran – Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) – käsityksen mukaan maamme kuntien pitäisi toimia kuin voittoa janoavat kapitalistiset yritykset. Kuntien tulisi muuttaa liikelaitoksensa osakeyhtiöiksi ja niiden pitäisi ostaa kaikki sellaiset palvelut yksityisyrityksiltä, joista joku muukin taho voisi kääriä hyvin tuohta. EVA haluaisi myös vähentää roimasti kuntien työntekijöitä ja karkottaa kunnat häiritsemästä tuloksekasta ja innovatiivista bisneksentekoa energia-alalla. Kapitalistien etuvartio tunnustaa Stadin olevan rikas kuin Midas, jolle oli kertynyt v. 2006 omaisuutta 7 600 miljoonaa euroa. Hamuaako pääoman käsi Helsingin porvaripuolueiden päällystöviittaa?

Siitäkin huolimatta, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä ovat mm. opetus- ja sivistystoimen hoitaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon ylläpitäminen sekä ympäristöön ja kunnallistekniikkaan liittyvät tehtävät, evanaattorit haluaisivat yksityistää oppilaitokset ja kirjastot sekä tuhota kunnallisen sosiaaliturvan ja terveydenhuollon. Syrjäytettyjen ei pidä pysyä leivän syrjässä! Terveydenhuoltoon ja infrastruktuurin liittyvät toimet he soisivat loksahtavan mieluummin kapitalistien kullanvuolennasta känsöittyneisiin kämmeniin. Terveys on valinta, joka kuuluu vain niille, joilla on siihen varaa. Entä jos meidän joka-aamuinen kraanavetemme yksityistettäisiin ja kunnat vapautettaisiin kokonaan valtion tuesta?

Olen usein ihmetellyt, miksi EVA ei kehota kuntia käyttämään omaisuuksiensa myynnistä saamiaan tuloja Nato-standardit täyttävän paikallisaseistuksen hankkimiseen. Sotatilanteen sattuessa suomalaiset yrittäjät yhteistyössä TE-keskusten kanssa ja koko elinkeinoelämän kannustamina voisivat perustaa kaikkialle Venäjän rajan läheisyyteen yksityisiä hautausmaita ja –toimistoja kuin aikanaan pizzerioita ja kirpputoreja joka taajamaan. Lisäksi on outoa, ettei EVA:n oma Jorma-brändi ole vieläkään oivaltanut seurakuntien suomia mahdollisuuksia. Niillehän on siunaantunut paljon hengellistä pääomaa sekä tämänpuoleista kiinteistö- ja maaomaisuutta.

Kunnallisten liikennelaitosten, sairaaloiden ja vuokra-asuntojen ylläpidon muututtua liikelaitoksiksi olen havainnut, kuinka hinnat ja vuokrat nousevat entistä ketterämmin ja kuinka jo ennestäänkin nahistunut kunnallinen demokratia surkastuu yhä entisestään. Liikelaitosten johtokunnat vastaavat firmojen hallinnasta ja toiminnasta. Minkälaisia emmoja ja hemmoja niissä mahtaa istua? Kuntalaissa haisee myös kukon raato. Kyseisen lain 87 a § mukaan liikelaitos voidaan myös perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten.

Kun kunnalliset liikelaitokset yhtiöitetään, niiden tärkein tehtävä on tuottaa voittoja osakkeenomistajille. Suomessa osakeyhtiöiden omistajat pysyvät tyytyväisinä osakkeiden kurssikehityksen tavoitellessa taivasta ja kun heillä on mahdollisuus halutessaan saneerata tehtaitaan ja liikelaitoksiaan sekä vähentää henkilökuntaansa ja lopettaa omistamiaan yrityksiä. Mutta tuskin tämäkään riittää, sillä maamme poliitikoilla on pitkät perinteet kansallisomaisuutemme myymisestä halvalla ulkomaisille sijoittajille ja pääomapiireille.

Vapaan kilpailun kolahtaessa kivenkovaan kunnallisten päättäjien kalloon he myyvät ensin kunnat ja sen jälkeen kuntalaiset amerikkalaisille eläkesäätiöille, koska niihin sijoitettujen eläkevarojen menettämisestä on kertynyt kosolti kokemusta. Säätiöt eivät pelkää tappioita, koska Sinitakit kuitenkin pelastavat verovaroilla oman maansa kapitalistit tai sytyttävät jossain maailmalla uuden sodan. Kuntien kapitalisoimisessa kunnostautuneet EU:n ystävät palkitaan perinteen mukaisesti joulukuun 6. päivän rintaromulla ja pienellä Martti-patsaalla.

Eläköön kusetettu ja nöyryytetty kansa, joka poliittisten alfojensa sumentama syysmyrskyssä vaeltaa!


Matti Laitinen

7.10.2008



HORNET-HANKE JÄIHIN – RAHAA PERUSPALVELUIHIN

Suomi aikoo modernisoida Hornet-hävittäjänsä muuttamalla ne torjuntahävittäjistä täysiverisiksi rynnäkkökoneiksi. Koneisiin hankitaan monenlaista uutta tekniikkaa, muun muassa Nato-yhteensopiva tietovuolaitteisto ilmatilannekuvan luomista ja yhteyksien pitoa varten.

Lisäksi on tarkoitus hankkia ilmasta ilmaan- sekä ilmasta maahan-ohjuksia. Jälkimmäisten kantomatka tulisi olemaan jopa yli 300 kilometriä. Hyökkäyksellisyys on suuri muutos Suomen ilmavoimille, jonka hävittäjät ovat toimineet tähän saakka vain torjuntaominaisuudessa.

Modernisointiprosessin ensivaihe, MLU 1, maksaa 325 miljoonaa euroa. Toisen vaiheen, MLU 2:n, kustannuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta ilmavoimissa on arvioitu sen tulevan maksamaan 1,3 miljardia.

Modernisointihankeen kustannusarvio yllätti jopa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaojan. Onkin ilmeistä, että kustannusten todellinen taso on pidetty salassa eduskunnalta, koska on haluttu varmistaa hankkeen läpimeno ilman vastalauseita.

PAND - Taiteilijat rauhan puolesta -järjestö tuomitsee suunnitelmat Hornetien muuttamiseksi hyökkäyskoneiksi. Hornet-hanke on kuvastaa hyvin Suomen ulkopolitiikan muutosta perinteisestä rauhanomaisesta sovittelulinjasta avoimeksi militarismiksi. Hanke tiivistää entisestään Suomen yhteistyötä sotilasliitto Naton ja sen johtavan valtion, maailman suurimman asemahdin, Yhdysvaltojen kanssa.

Suomen kansan selkeä enemmistö vastustaa maamme Nato-jäsenyyttä. Hornetien muuttaminen tekniikaltaan Nato-yhteensopiviksi on taas yksi lisäosoitus maamme johdon pyrkimyksestä integroida Suomea Natoon ulkokautta, kansalta ulottumattomissa ja sen mielipiteestä piittaamatta.

Kunnille riittävät määrärahat

Lukuisat mielipidetiedustelut osoittavat, että sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat kansalaisten enemmistön mielestä tärkeimpiä yhteiskunnallisia tavoitteita.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on väläytellyt julkisten menojen leikkauksia Yhdysvalloista lähtöisin olevan finanssikriisin johdosta.

Asevarustelumäärärahoista tinkimistä ei ole julkisuudessa juuri vaadittu. Pelkona on, että leikkaukset kohdistuvat jälleen 1990-luvulta tuttuun tapaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

PAND vaatii hallitusta asettamaan asiat vihdoinkin kansalaisten enemmistön vaatimaan tärkeysjärjestykseen. Jokelan ”yksittäistapaus” ei saanut hallituksen hälytyskelloja soimaan. Kuinka monta ”yksittäistapausta” tarvitaan, ennen kuin kunnille taataan riittävät määrärahat saattamaan esimerkiksi koulujen oppilashuolto säälliselle tasolle?

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut on saatettava niin ikään välittömästi kuntoon. Terveydenhoidon ja perusopetuksen resurssit on turvattava. Tähän on varaa, sillä Suomi on rikkaampi kuin koskaan aiemmin – kyse on poliittisista arvovalinnoista.

Jos valtiovarainministeri Katainen haluaa jostain leikata, niin tehtäköön se ensimmäiseksi tolkuttoman kalliista ja turhista Hornet-modernisoinneista. Hallituksen on kuunneltava ihmisten mielipiteitä, ja satsattava ihmisten hyvinvointiin asevarustelun sijasta.

PAND - Taiteilijat rauhan puolesta

16.9.2008


Liikenne

Vastustamme jyrkästi matkalippujen hintoihin kaavailtuja korotuksia. Asetamme julkisen liikenteen, etenkin raideliikenteen, kehittämisen etusijalle ja edellytämme matkalippujen, kuten kuukausilippujen hinnan alentamista. Rakentamalla yksityisautoille pysäköintialueita kaupungin rajalle ja parantamalla joukkoliikenne vastaavasti toimivaksi, vältetään turhat ruuhkat ja saasteet. Esimerkiksi joukkoliikenteen houkuttelevuutta tulee lisätä lyhentämällä pysäkkien välejä ja lisäämällä ajovuoroja sekä tekemällä kuljettajan ammattiin hakeutuminen houkuttelevaksi parantamalla heidän palkkaustaan ja työolosuhteitaan sekä kuljettajien fyysistä turvallisuutta.

Yksityisautoilua on pakko rajoittaa välittömästi, sillä jo nyt asuminen kaupungin valtaväylien varrella on suorastaan hengenvaarallista. Vaadimme polkupyörän käytön edistämistä ja helpottamista sekä samalla pyöräilykulttuurin kehittämistä.

Home- ja kosteusvauriot yhdistettynä kavalaan, hajuttomaan, pienhiukkasien täyttämään ulkoilmaan invalidisoivat ja ovat jo nyt kuolemaksi varsinkin heikkokuntoiselle väestönosalle.

Linjamme voidaan kiteyttää seuraaviin lauseisiin:

PUHDAS ILMA NYT! TIET AUKI JOUKKOLIIKENTEELLE! LIPPUJEN HINNAT ALAS!

Helsinki ja lähikunnat yhteistyöhön

Yhteistyön parantaminen pääkaupunkiseudun kuntien välillä on tarpeen etenkin terveyden- ja sairaanhoidon, jätehuollon, ympäristönsuojelun ja kuntien välisen joukkoliikenteen turvaamiseksi sekä myös kaavoitus ja tonttipolitiikan alueilla.

Suomen Työväenpuolue rp.


Terveydenhuolto, sosiaalitoimi


Nykymenolla Helsinki ajautuu kriisiin, kun laskelmien mukaan vanhusten määrä lähivuosina kasvaa nykyisestä puolitoistakertaiseksi. Tämän ongelman laajuutta ei vielä tunnusteta kaupungin päätöksenteossa. Kaupunki ei ole varautunut pitkäjänteiseen terveydenhoitokulujen kasvuun, eikä mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn. Nämä kulut tulevat kasvamaan samalla, kun osa nyt työikäisestä väestöstä poistuu työelämästä joko siitä syrjäytettyinä tai työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeelle.

Mielenterveys- tai muiden akuuttien ongelmien hoitamattomuus kasvattaa lääkekuluja. Nyt säästetystä eurosta tulee myöhemmin suuremmat, ehkä satojen tuhansien eurojen kulut. Kaupunkilaisen tarvitsemat välttämättömät lääkkeet tulee korvata KELAn toimesta vähintään nykyisellä tasolla, mutta kasvavat lääkekulut on otettava huomioon mm. toimeentulotuissa. Terveyden-, päivähoito- kuten muillekin maksujen korotuksille sanomme jyrkästi EI, kuten sanomme myös vanhusväestön pompottelulle kodin, sairaalan ja terveyskeskuksen välillä.
Paljas, kadun antama ”avohoito” ei ole ratkaisu mielenterveysongelmista kärsiville, he tarvitsevat erityisen hyvän ja ihmisarvoisen hoidon. Tosiasia myös on, että mitä varhaisemmin mielenterveysongelmiin puututaan, sitä varmemmin henkilö säilyttää työkykynsä ja ihmisarvonsa.

Vaadimme, että jokaista 10 000 asukasta kohti järjestetään hyvin varustettu terveysasema. Yritysten kasvavista voitoista tulee huomattavasti nykyistä suurempi osa ohjata palvelemaan julkisia toimintoja, jolloin vastaavasti tuotantosektorilla automaation tuloksena häviävät työpaikat kompensoituvat julkisella sektorilla näin synnytetyillä työpaikoilla.

Suomen Työväenpuolue rp.


Helsinki työllistäjänä


Kunnallisten sosiaali- ja terveys­palveluiden turvaaminen on keskei­nen osa työllisyyttä. Koko yhteis­kunn­an hyvä työllisyys turvaa rahoituspohjan kunnallisille palveluille kuten myös muulle sosiaaliturvalle. Helsingistä tulee tehdä esimerkillinen työnantaja sekä estää sellainen kehitys, jossa kaupungin työntekijät jäävät suurin joukoin eläkkeelle, eikä heidän tilalleen palkata ketään.
Vaadimme, että sairaalloisen työntekijöiden työsuhdeturvaa, työmotivaatiota ja terveyttä uhkaavien kilpailutusten on päätyttävä, sen sijaan mm. kunnallisen joukkoliikenteen houkuttelevuutta työantajana on parannettava tekemällä kuljettajan ammattiin hakeutuminen houkuttelevaksi. Kuljettajien palkkausta ja työolosuhteitaan sekä fyysistä turvallisuutta on parannettava. Vaadimme, että kaupungin budjetista varataan riittävästi rahaa joukkoliikenteen kunnolliseksi ja pysyväksi kehittämiseksi. Ikääntyvä väestö ja vammaiset tarvitsevat nykyistä enemmän kunnollisia ja luotettavia sekä helposti saatavia kuljetuspalveluita. Niitä on kaupungin toimesta tuntuvasti lisättävä.


Kaupungin tekniset laitteet ja rakenteet tulee valmistaa kestävän kehityksenperiaatteella ja omakustannushintaan.


Helsingin, Espoon ja Vantaan virkistysalueet tulee säilyttää asuin- tai liike- tai liikenteelliseen käyttöön kaavoittamatta: Sipoon, Mustavuoren, Kuusijärven, Kivinokan, Espoon Karhusaaren, Nuuksion, Luukin ja Keskuspuiston viheralueet tulee säilyttää rakentamattomina. Helsinkiin emme halua suurta kylpylää Hietaniemeen eikä Vantaalle suurta jätteidenpolttolaitosta.


Suomen Työväenpuolue rp.

Helsingin talous


Helsingillä on riittävästi tarvittavia taloudellisia resursseja ongelmien kestävien ratkaisujen rahoittamiseksi. Ongelmana on resurssien tietoinen piilottaminen, todellisista tuloista vaikeneminen sekä jatkuvan alibudjetointi, joista on päästävä eroon.

Vaadimme, että valtiota on painostettava entisten ja korvamerkittyjen valtionosuuksien palauttamiseksi ja että kaupungin on harjoitettava järkevämpää talouspolitiikkaa lopettamalla sisäiset tulonsiirrot (vuokrat) ja yli-investoinnit. Sen sijaan rahaa on käytettävä investointeihin suhteuttamalla ne kaupunkilaisten eikä yksityisten bisneksen voitontavoittelun tarpeellisiin. Kaiken aikaa eri tahoilta kuulemme vaatimuksia paremmasta tehokkuudesta, tuottavuudesta ja kulujen säästämisestä. Tämä säästäminen ja tehokkuuden korostaminen on harkitusti harhaan johtavaa. Se palvelee vain bisnestä ja kaupungin toimintojen yksityistämistä.

Veromaksajien, tavallisten kaupunkilaisten, on äärettömän vaikea tietää totuutta Helsingin taloudesta. Totuus salataan kirjanpidolla. Maan tavan mukaan se tehdään vaikeaselkoiseksi, sillä hämätään ja sitä väärennetään härskisti. Helsingin kirjanpito ei kerro yksiselitteisesti tulojen ja menojen suuruutta. Kirjanpidossa harjoitetaan sisäistä laskutusta, jolla kaupungin palvelut saadaan näyttämään todellisuutta kalliimmalta. Tehdään poistoja omaisuudesta, joka on velatonta, maksettu verovaroilla ja lisäksi poistettu jopa useaan kertaan ja poistot jatkuvat loputtomasti!

Kaupungin talous on kehittynyt todella mallikkaasti. Vuoteen 2005 verraten v. 2007 vero- ja toimintatulot ovat kasvaneet 555,4 miljoonaa euroa (15,7 %), mutta toimintamenot, kuntalaisten hyvinvointimenot, vain 339,9 miljoonaa euroa (10,8 %). Näin kaupunki säästi palveluista ja kasvatti vuosikatetta 215,5 miljoonaa euroa (65,4 %). Investointien, jotka kasvoivat 225,4 miljoonaa euroa (53,3 %), ylimenevä osa maksettiin säästöistä. Kolmen viime vuoden aikana vuosikatetta ja satunaisia tuloja kertyi 1 766,4 miljoonaa euroa ja omaisuuden myyntivoittoa tuli 754,5 miljoonaa joten kaupungin vapaasti käytettävien rahojen määrä kasvoi yhteensä 2 520,9 miljoonaa euroa. Siitä käytettiin investointeihin 1 638,2 miljoonaa ja säästöön pantiin 882,7 miljoonaa euroa. Kaupungin omalaatuisten kirjanpidon mukaan säästöön pannut ylijäämät (748,4 milj.e) ovat vähän pienemmät.

Helsingin Pro Kuntapalvelut - verkostokin toteaa kannanotossaan Helsingin talousarviosta, että budjettiesitys vuodelle 2008 näyttää olevan aiempien vuosien tapaan selvästi alimitoitettu ainakin sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Se on kunnallislain mukaan laitonta ja aiheuttaa monenlaisia ongelmia käytännön toiminnassa.

KELA julkaisi lokakuussa 2007 tutkimuksen suomalaisten kunnallisia palveluja ja verotusta koskevista näkemyksistä, joiden mukaan “Päätöksentekijöiden rooliin asetetut mielipidekyselyn vastaajat eivät halua heikentää nykyisen hyvinvointivaltion palveluja tai etuuksia. Kansalaiset ovat myös valmiita maksamaan kunnallisista palveluista. Neljä viidesosaa vastaajista olisi valmis korottamaan tuloveroja, jos rahat käytettäisiin terveydenhuoltoon. Vain neljännes vastaajista ratkaisisi kotikunnan talousongelmat leikkaamalla palveluja. Kunnallisverotuksen kiristämisen valitsisi talouden tasapainottamiseksi noin puolet vastaajista.”

Ei yksityistämiselle

Palveluiden yksityistäminen johtaa eriarvoisuuteen ja hintojen nousuun. Julkisen sektorin palvelut takaavat tasa-arvoiset ja hyvät palvelut, kunhan niille annetaan nykyistä paremmat taloudelliset edellytykset. Vaadimme, että kunnallisten palveluiden tietoinen heikentäminen, alasajo yksityistäminen estetään.

Suomen Työväenpuolue rp.

8.9.2008



Suomen Työväenpuolue STP r.p.
Hauho 6.9.2008

Suomen paikka ei ole Natossa

Kun Neuvostoliitto 1991 romahti ja kaadettiin, sen sotilaalliselta vastavoimalta Natolta hävisi samalla vihollinen. Tämän jälkeen Natosta on tullut yhä selvemmin USA:n imperialistisen voimapolitiikan käsikassara. Sodat eivät ole loppuneet vaan niitä on alkanut syntyä kuin sieniä sateella, ensin entisen Jugoslavian alueelle esimerkkinä Kosovo sekä terrorismin vastaisen sodan merkeissä Afganistan ja Irak. Lisäksi monia muita maita on uhkailtu suoralla hyökkäyksellä kuten Iran. Neuvostoliiton raunioille syntynyttä Venäjää on pyritty hajottamaan ja kaappaamaan sen luonnonvarat kapitalististen länsimaiden käyttöön. Suurin osa EU-maista on ollut mukana Natossa, koska imperialistiset pyrkimykset ovat hyvin tuttuja Euroopassakin.

Suomen, tai paremminkin Suomen poliittisen oikeiston, erityisesti Kokoomuksen kiima Nato-jäsenyyttä kohtaan alkoi jo 1980–90 lukujen vaihteessa. Yhtään pienempiä kiiman oireita eivät ole osoittaneet johtavat demaripoliitikot Ahtisaari, Lipponen ja Jaakonsaari. Ensin puolustusministeri Elisabeth Rehnin johdolla tilattiin ison rapakon takaa Hornet-hävittäjät ja alettiin soveltaa niihin ns. Nato-standardeja. Sitten Suomi liittyi Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvoston NACC:n tarkkailijaksi v. 1992 ja Naton rauhankumppanuusohjelmaan v. 1997. Nyt jo kolistellaan Naton nopean toiminnan joukkojen NRF:n ovia.

Suomen kansaa on melkein väkisin yritetty taivutella Nato-myönteiseksi, mutta turhaan. Valtalehdistö, Helsingin Sanomien Olli Kivisestä Max Jacobsoniin, on syytänyt palstakilometreittäin Nato-jäsenyyttä haikailevia artikkeleita, mutta Suomen kansa löi aikanaan päänsä niin lujaa Karjalan mäntyyn, että sodat osataan kiertää kaukaa.

Nyt käytyä viiden päivän sotaa Kaukasuksella pyritään käyttämään perusteluna Suomen Nato-jäsenyydelle. Natoon on mentävä, sanoo ulkoministeri Alexander Stubb. Venäjän ja Georgian selkkaus Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa osoittaa selkeästi, ettei Suomen paikka todellakaan ole Natossa. Myös kaikki kumppanuusjäsenyydet Naton kanssa on purettava. Naton täysjäsenenä ja sen 5. artiklan mukaisesti voisimme joutua kaikenlaisiin sotiin maailmalla ja myös tilanteisiin, jossa suomalaiset sotilaat ovat ase kädessä vastakkain venäläisten sotilaiden kanssa. Sen jälkeen kaikenlainen rauhanomainen yhteistyö tärkeimpään naapuriimme, jonka kanssa meillä on yli 1300 km. yhteistä rajaa, on mennyttä. Suomen kannattaa presidentti Kekkosta lainaten ”hankkia ystävät läheltä ja viholliset kaukaa”.

Meillä ei ole minkäänlaista pelättävää Venäjää kohtaan niin kauan kuin pysymme irti Natosta ja rakennamme suhteemme vahvalle rauhanomaiselle politiikalle. Me emme syrji maassamme olevan venäläisväestön poliittisia - ja ihmisoikeuksia, niin kuin nyt tekevät Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua. Me emme uhkaa Venäjän turvallisuutta niin kuin ohjustukikohtahankkeillaan Puola ja Tshekki. Me emme ole valtaamassa sodan avulla Viipuria ja Karjalaa takaisin, vaikka tällaisiakin tavoitteita eräillä Suomessa toimivilla järjestöillä on.

Maamme puolustuspolitiikan on perustuttava omaan, uskottavaan armeijaan. Suomenlinnassa on Kustaanmiekan Kuninkaanportissa Augustin Ehrensvärdin ohje yli 250 vuoden takaa: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun”. Tuo ohje pätee edelleenkin.

Me selviämme Venäjän kanssa kaikista ongelmistamme, kunhan emme itse aiheuta noita ongelmia.

Suomen Työväenpuolue STP r.p.

Hauho 7.9.2008

Peruselintarvikkeiden ja joukkoliikenteen arvonlisävero tulee laskea nollaan
Eu-sopimuksen yhteydessä ruoan arvonlisävero luvattiin laskea 17 %:iin. Sitä ollaan tekemässä lähes 15 vuotta jäsenyyden jälkeen. Jäsenyyden yhteydessä monien välttämättömyyshyödykkeiden arvonlisäveroa päinvastoin korotettiin. Arvonlisäverolle tulivat maataloustuottajien tuotteiden suoramyynti, joukkoliikenne, kulttuuripalvelut, asuminen jne.

Ruoan arvonlisäveron alennus 12 %:iin on riittämätön toimenpide. Olemme johdonmukaisesti vaatineet peruselintarvikkeiden ja joukkoliikenteen arvonlisäveron nollaamista. Tämä tulee toteuttaa.

Samoin tulee toteuttaa perusturvauudistus, jossa veroton minimiperusturva nostetaan asteittain 1000 euroon. Varoja on lisättävä kunnallisiin palveluihin ja työttömien työllistämiseen.

Näiden rahoittamiseksi tulee mm.

- palauttaa varallisuusvero suuriin omaisuuksiin
- tulee perua suurituloisimpien veronkevennyksiä
- pääomatulojen verotus tulee nostaa suurten pääomatulojen osalta
- energiayhtiöille tulee säätää ”windfall”-vero
- Säästöä saadaan poistamalla korruptio hallinnosta ja liike-elämästä


5.9.2008




STP:n Helsinki-ohjelma kunnallisvaaleissa 2008

Elämänlaadusta elämisenlaatuun!

Helsingin kunnallispolitiikkaan kansan etujen mukainen remontti!

Johdanto

STP toimii sen puolesta, että nykyiseen kovaan yhteiskuntapolitiikkaan saadaan muutos.Välttämätön muutos merkitsee käytännössä sitä, että yhteiskunnan tulonjakoa ja nykyisenlainen hillitöntä voittojen kasvua ohjataan ja säädellään oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Yhteiskunnassa syntyy koko ajan uusia ja kasvavia tarpeita mm. terveydenhuollon, vanhusväestön, koulutuksen, liikenteen, asumisen, opetuksen ja ympäristönsuojelun piirissä. Näiden perustarpeiden hyvä hoitaminen pitää ihmisen toiminta- ja työkyvyn yllä. Yhä enenevässä määrin lisääntyvät myös ne yhteiskunnan tehtävät, joilla ylläpidämme ja kehitämme ympäristöämme sekä torjumme eko- ja ympäristökatastrofia.

Maan viimeisten hallitusten toimesta Helsingille on sysätty yhä uusia maksuvelvoitteita - eli siirretty kaupungin kokonaan maksettavaksi sellaisia menoja, joihin valtio on aikaisemmin ottanut osaa. Sen sanotaan heikentäneen kaupungin toimintaedellytyksiä ja aiheuttaneen paineita nostaa kunnallisveroa. Hallitus on puolestaan nähnyt syntyneen tilanteen mahdollisuudeksi laskea valtionveroa edelleenkin. Kokonaisuutena tämä merkitsee siirtymistä kohti tasaverotusta. Kysymys on tulonsiirrosta tavalliselta kansalta rikkaille ja pääomapiireille. Tärkeintä näyttää olevan, että rikkaat rikastuvat, köyhistä kaupunkilaisista ei ole niin väliä.

Talouden voittoja on ohjattava ihmistä kehittävien ja toimintakyvyn hoitamiseen. Samalla syntyy uusia työpaikkoja ja oikeaa yhteiskunnallista toimeliaisuutta. Tämä on myönteinen ja välttämätön tapa kehittää yhteiskuntaa ja turvata entistä oikeudenmukaisempi tulonjako ilman, että synnytetään turhaa ylenpalttista kerskakulutusta. Samalla se siirtää vallalla olevaa yksilökeskeistä ajattelua ja asennoitumista yhteisölliseen yhteiskunta-ajatteluun.

Tiedostamme ongelmat, joista kärkevimpinä ovat terveyden-, sairaan- ja vanhusten hoito, sekä mielenterveyden ja syrjäytymisen ongelmat ovat peruskysymyksiä, joiden hoitaminen vaatii riittävien raha- ja henkilöresurssien varaamista. Olevien ja kasvavien ongelmien ratkaiseminen vaatii ennen muuta oikeaa poliittista tahtoa, joka syntyy vaalien tuloksena. Se voi syntyä vain äänestämällä.

SUOMEN TYÖVÄENPUOLUE – STP rp.

1.9.2008

Suomen Työväenpuolue STP rp. HELSINKI- ryhmän

Kuntavaali-2008 palaveri 4.9. torstaina klo 18:00 osoitteessa Sturenkatu 12 (Kumppanuustalo Hanna) Alppiharjussa. (Yhteistyössä Pasilan Mämmiveikkojen kanssa).


Julkisilla liikennevälineillä pääsee lähelle, parkkipaikkoja huonosti tarjolla. Käytä skurut 1,3 ja uusi 9 sekä bussi 23. Villiviinin koristeleman tiiliseinän rautaportista portaat ylös ja oikealle.

Käsitellään Stadin ehdokasasettelua, vaalityötä ja monia käytännön kysymyksiä.
Tilaisuus on avoin kaikille nykyiseen köyhien kyykytyspolitiikkaan kyllästyneille kansalaisille. Olet oman elämäsi paras asiantuntija, tuo kokemuksesi avuksemme.

Nyt on aika toimia!

Tervetuloa!

Antero Nummiranta
Juhani Valo
edellisen kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri

7.8.2008




Chávezin kirje Fidelille


Parahin, Isä Fidel

Lähetän sinulle onnitteluni aidoimmalla vallankumouksellisella innolla – Martín ja Bolívarin hengessä – yhtenä vallankumouksellisena ja sosialistina, joka tietää ja tuntee sinun olevan Isä ja Opettaja. Vastaanota kansani nimissä veljellisimmät ja sydämellisimmät kunnianosoitukset Moncadan kasarmin hyökkäyksen vuosijuhlalle – tulevaisuuden rynnäkölle, joka tapahtui muistorikkaana heinäkuun 26. päivänä v. 1953.


On olemassa lukuisia asioita, joista minä haluaisin kertoa sinulle tämän suuren ja merkittävän päivän puitteissa, mutta koen paremmaksi keskittyä yhteen seikkaan, joka on epäilemättä vakavin ja hyvin ajankohtainen. Minä referoin sinun 24.6.2008 – Vapauttaja Simón Bolívarin syntymäpäivänä – julkaistua artikkeliasi ”Machiavellin strategia”.


Haluaisin tehdä kuitenkin välttämättömän syrjähypyn. Todellisuudessa, kuten olen havainnut, "Ylipäällikön heijastuksia" –kirjoitukset ovat tähdellistä luettavaa meidän Amerikkamme ja maailmamme vallankumouksellisille. Kenen tahansa, joka haluaa ymmärtää aikamme voimankäytön linjoja, täytyisi lukea artikkelisi.

Fidel, sinä laadit arvaamattomia aatteellisen taistelun artikkeleita. Sinä herätät sekä asiaankuuluvaa kiitollisuutta että ihailua.


Minä olen lukenut ja kerrannut vielä toiseenkin kertaan “Machiavellin strategian” mitä huolellisimmin saatuani sen käsiini Portugalissa. Ensimmäinen asia, jonka haluaisin tuoda parrasvaloihin, on kirjoitustesi täsmällinen selkeys ja kadehdittava lahjakkuus niiden synteeseissä. Toinen olennainen seikka tiiviissä teksteissäsi on se tapa, jolla sinä esität jälleen kerran, mitä imperialismi systemaattisine valheiden strategioineen, manipulaatioineen ja vääristelyineen on.

On selvää, että sinun juttusi valottaa täsmällisesti tuntumaa siitä, että Kuubaa vastaan ollaan kehittelemässä uusia aggressioita. Ja ei pelkästään Kuubaa vastaan – Venezuela on myös tähtäimessä. Tämän vuoksi imperialismi tehtailee kaikenlaisia sanallisia provokaatioita. ”Machiavellin strategiassa” sinä tutkit niitä ja hajotat ne osiinsa älykkäästi ja radikaalisti.


Vaikka Bush on kohdannut jopa väistämätöntä suosionlaskua, hän haluaa silti elvyttää Kylmän sodan. Tosiasia, että Venäjä on noussut jaloilleen, on saanut haukat varuilleen ja painamaan ylikansallisten tiedotusvälineiden välityksellä pelon nappulaa. Kuuban ja Venezuelan vastaiset harhakuvitelmat, joita he ovat luomassa, eivät ole lainkaan huvittavia.

Vastauksena imperialismille ja sen uhkille meidän pitäisi vahvistaa itseämme, kuten minä teen palaamalla takaisin historiaamme ja sen suomiin suuriin esimerkkeihin arvokkuudesta. Me muistamme Moncadan kasarmin valtauksen – tietääksemme keitä me olemme ja mistä me tulimme. Suuri kuubalainen trova-muusikko Noel Nicola toi julki laulaessaan elämästä ja heinäkuun 26. päivän jälkeisen ajan tärkeydestä: ”Kalenteri on täynnään 26. päiviä.” Näin on ollut 55 vuotta.

“Jos minä jälleen kerran suunnittelisin Moncadan valtaamista, minä tekisin sen täsmälleen samalla tavalla. Minä en muuttaisi piiruakaan. Se, mikä meni pieleen, johtui pelkästään taistelukokemuksen puutteesta. Me hankimme sitä etenemisemme myötä.”

Minä halusin palauttaa mieliin nämä kommentit, jotka soit ystävällemme Ignacio Ramonetille. Sanat ovat vaikuttaneet minuun syvästi, koska ne sisältävät mestarillisen opetuksen. Lisäisin niihin mielelläni vielä eräät toiset sanasi helmikuun 26. päivältä v. 1986: ”Me elämme aikakaudella, joka vaatii todella teräksistä kärsivällisyyttä, kristallin kirkasta politiikkaa ja graniitin taipumattomuutta. Millaiset hermot tällä sankarillisella kansalla on ollutkaan, kun sitä on ympäröinyt vuosikymmeniä ydinasetukikohtien uhka ja väkivalta. Tällaista heidän rauhanpolitiikkansa on ollut.”

Se on totta Fidel. Jälleen kerran jenkkien vihamielinen itsepäisyys ei ainoastaan tahdo saartaa Venäjän suurvaltaa, kuten esitit, vaan se tahtoo lisäksi murskata kaikki meidät, jotka uskallamme nostaa äänemme nykyistä rankaisemattomuuden hämärtämää kansanmurhaa vastaan.


Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Meidän ei pidä antaa selityksiä jenkki-imperiumille tai kuunnella heidän selityksiään – paljon vähemmän anteeksipyyntöjä. Tällä erityisellä hetkellä on yksi asia, jonka suhteen ei sallita minkäänlaista epäröintiä. Venezuela ajaa yhteistä asiaa Kuuban kanssa. Bolívaria mukaillen – epäröinti koituisi meidän itsemme häviöksi.

Satoja, tuhansia Moncadan hyökkäyksiä. Meidän täytyy jatkaa hyökkäyksiä, mutta uuden taistelukokemuksemme ohjaamina. Sen tukevin perusta on teräksisessä kärsivällisyydessä, joka on tänään enemmän kuin koskaan meidän kansojemme paras ase. Tämä pitkä taistelu on sidoksissa siihen. Tämä on hillinnän sota hirviön murskaamiseksi, jonka suurin heikkous koostuu iskevistä puhureista tyhjällä taivaalla.

Me emme aio tuottaa imperialismille mielihyvää, kuten esitimme jo Rio-ryhmän 20. kokouksen hedelmällisessä tapaamisessa Santo Domingossa. Jos imperialismi mielipuolisessa ja väkivaltaisessa jääräpäisyydessään on kehitellyt kahjoja päämääriä meidän raahaamiseksimukaan sen vääjäämättömään ja pysäyttämättömään romahtamiseen, silloin meidän vahvuutemme on tänään enemmän kuin koskaan se, mitä olennaista opetit sanoessasi, että tarvitaan teräksiset hermot. Suuri Kuuban kansa omaa teräksiset hermot sinun innoituksessasi ja ohjauksessasi. Venezuelan kansalla, joka kulkee tänään Vapauttaja Símon Bolívarin viitoittamaa tietä, on teräksen lujat hermot. Kuuban kansallissankari José Martí on kulkenut samoja polkuja, joista yhdelle – meidän kansojemme pelastukselle ja vapautukselle – sinä annoit jatkuvuuden.

Isä, veli, ystävä ja toveri: ¡Hasta la Victoria Siempre! Me tarvitsemme sinua, sinun rohkeuttasi ja rehellisyyttäsi yhä vuosikausia keskuudessamme. Jokapäiväisessä rohkeudessasi ja rehellisyydessäsi sinä olet valmis hyökkäämään Moncadaan. Ota vastaan iso halaukseni ikuisen ihailuni kera.

Isänmaa, sosialismi tai kuolema!
¡Venceremos!


Hugo Chávez Frías

Miraflores, 26.7.2008

Käännös: Matti Laitinen
Lähde: Granma International


Kehitysvammaisuudesta

Kävimme poikamme kanssa kesäkuussa erään viikonlopun aikana Kumpulan kyläjuhlilla, syömässä armenialaisessa ravintolassa ja Maailma kylässä –festivaaleilla. Kohtasimme tuhansia ihmisiä. Kuuntelimme bändikoulun rokkia ja kansainvälistä musiikkia. Haistelimme etnisten ruokien tuoksuja sekä tutustuimme kansalaisjärjestöjen esittelypisteisiin. Aurinko paistoi ja ilma huokui solidaarisuutta.

Poikamme on vaikeasti kehitysvammainen. Perheensä keskuudessa hän on ensisijaisesti sen jäsen ja vasta toissijaisesti kehitysvammainen ihminen. Hänen tietoyhteiskuntataitonsa ovat olemattomat. Viikonlopun aikana me näimme vain muutaman poikamme kaltaisen henkilön. Kätkevätkö suomalaisten kehitysvammaisten omaiset lapsensa niin syvälle sydämiinsä, että heidän olemassaoloaan on lähes mahdoton havaita?

Suomen puolustusvoimat lähettivät alkuvuodesta pojallemme kirjeen, jossa häntä kehotettiin käymään kutsuntoja varten lääkärintarkastuksessa ja saapumaan sakon uhalla syksyllä 2008 kutsuntoihin. Me lähetimme kutsuntaviranomaisille B-lausunnon ja ilmoitimme poikamme soveltuvan huonosti tykistöön, panssarivoimiin, lennostoon ja laivastoon.

Suomi sijoittuu YK:n ylläpitämän Inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna 11. sijalle. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on eräs kehnoimpia Euroopan uniosissa. Maastamme löytyy yli 600 000 köyhyydessä elävää ihmistä. Mielenterveyden häiriö on yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen/pääsemisen syy.

Ihminen ihmistyy ihmisyhteisössä. Kehitysvammainen ei poikkea tässä muista ihmisistä. Suomessa elää yli 30 000 kehitysvammaista. Markkinataloudessa ihmisen tärkeimmät ominaisuudet ovat tuottavuus ja näyttävyys. Ihmisen menetettyä ensin mainitun attribuuttinsa hän tulee tarpeettomaksi. Suomessa perusturvan karsinta- ja säästölinjaa edustaneet hallitukset ovat tukeneet toimillaan tehokkaasti tämän asian toteutumista.

Matti Laitinen
Helsinki


17.6.2008




Hands off Venezuela-Finland perustettiin

Lauantaina 14.6.2008 perustettiin virallisesti Hands off Venezuela-Finland. Pandin toimistossa Fleminginkadulla tapahtuneessa tilaisuudessa hyväksyttiin Matti Laitisen laatiman sääntöehdotuksen pohjalta yhdistyksen solidaarisuusseuraluonne ja säännöt. Järjestön puheenjohtajaksi valittiin Rauni Salminen, sihteeriksi Matti Laitinen ja muiksi hallituksen jäseniksi tässä vaiheessa: Juha Kovanen, Tommi Lievemaa, Gustavo Garcia, Anneli Sauli ja Stig Lång.

Tilaisuudessa kerättiin myös kolehti, jolla katetaan toistaiseksi rahattoman putiikin rekisteröimiskustannukset - 60 €. Summa saatiinkin kokoon, muutaman kymmenen sentin tarkkuudella suuntaan sun toiseen.

Tilaisuuteen toi terveiset Patrik Olofsson Ruotsin Handsoffista, joka puheessaan mainitsi, että suunnitteilla on kansainvälinen Hands off –organisaatioiden yhteinen kokous v. 2009. Olemme siis virallistaneet toimintamme varsin kiinnostavaan aikaan

Professori, kirjailija Luis Britto Venezuelasta piti lyhyen, ytimekkään puheen, jossa hän analysoi maailman tilannetta kertoen näkemyksenään, että Venezuela ja Latinalaisen Amerikan punainen aalto ovat tällä hetkellä taistelun etulinjassa imperialismiin nähden. Mikäli alueen suunnattomat, läntisen pallonpuoliskon suurimmat tiedossa olevat öljy- ja kaasuvarannot joutuvat imperialismin käsiin, sitä ei enää pidätä mikään, vaan tuloksena on maailman kattava totaalityrannia.

Tästä anti-imperialismistahan on nimenomaan kyse. Meidän solidaarisuudestamme Venezuelan bolivaariselle vallankumoukselle ja sen kansan valitsemalle presidentille, Hugo Chávezille.

Imperialismi ei ole tähän mennessä hyökännyt aseellisesti Venezuelan kimppuun, paitsi tyypillisen proxyn, so. kansallisen porvariston kautta, mutta mediasota on raivoisaa. Kaikki muistanemme RCTV-kampanjan vuosi sitten. Nyt on meneillään FARC-mustamaalaus. Todisteina normaaliin CIA-tyyliin hommatut epämääräiset tietokonetiedostot, jotka muka on löydetty murhatun FARC-johtaja Raul Reyesin sylimikrosta pommitetulta paikalta Ecuadorin viidakosta. Yleisemmin Chávez pyritään leimaamaan diktaattoriksi, hulluksi etc.

Kun Fidel, Che ja poijjaat aikoinaan tekivät vallankumouksen Kuubassa, seurasi varsin nopeasti Sikojenlahden maihinnousuyritys, jossa muuten käytettiin Kuuban tunnuksin naamioituja pommikoneita – ehdottomasti kansainvälisten lakien vastainen temppu! Sen jälkeen suoritettiin tuhansia epäonnistuneita terroritekoja Kuubassa, taloussaarto, satoja murhayrityksiä Fidel Castroa kohtaan sekä jatkuva kansainvälisen tason parjauskampanja.

Meidän tehtävämme on yrittää tunkea mediakampanjoiden keskelle, ottaa selvää ja kertoa, mistä on kyse. Miten asiat oikeasti ovat. Lähteä liikkeelle perusasioista, valistaa että Chávez on monissa vaaleissa kansan valitsema, siis ei millään tavoin diktaattori. Että hänen linjansa on kansallistaa öljy- ja muut luonnonvarat ja tarjota niiden tuotoilla köyhälle kansalle koulutusta ja terveydenhoitoa sekä perussosiaaliturva, jotka siltä aiemmin ovat puuttuneet. Että tämä prosessi on tapahtunut täysin demokraattisesti, oppositiota vaientamatta – päinvastoin. Oppositio omistaa edelleen ehdottoman valtaosan paikallisesta tiedotusvälineistöstä. Oppositio vaikuttaa myös edelleen voimakkaasti Venezuelan valtiokoneistossa.

Onnea uudelle yhdistykselle, sen jäsenistölle ja hallitukselle! Onnea ja menestystä bolivaariselle vallankumoukselle ja Venezuelan kansalle!

Hasta la victoria siempre!

Rauni Salminen
Hands off Venezuela – Finland

6.5.2008




Luonnos STP:n kunnallisvaalien
2008 ohjelmaksi


Johdanto

Viimeiset hallitukset Ahon halli­tuk­sesta lähtien ovat leikanneet raskaalla kädellä kuntien valtionosuuksia. Lisäykset valtionosuuksiin eivät ole kattaneet leikkauksia ja niiden merki­tys on mitätöity, kun samalla kunnille on sysätty yhä uusia velvoitteita - eli on siirretty kuntien itsensä makset­tavaksi sellaisia menoja, joiden kustantamiseen valtio on aikaisemmin osallistunut. Näin kunnilta on viety rahat ja toiminta­edellytykset, joka on ilmennyt julkisten palveluiden rajuina heiken­nyk­sinä. Suomalainen sosiaaliturva on nykyisin Pohjoismaiden kehnointa ja EU:ssa se edustaa pohjasakkaa. Valtion säästölinja on synnyttänyt kunnissa paineita nostaa kunnallis­veroa. Hallitus on puolestaan nähnyt syntyneen tilanteen mahdolli­suu­deksi laskea valtionveroa edelleenkin. Kokonaisuutena tämä merkitsee siirty­mistä kohti tasaverotusta. Kysymys on tulonsiirrosta tavalliselta kansalta rikkaille ja pääomapiireille. Suuntaus on, että rikkaat rikastuvat, köyhistä ei ole niin väliä.

Vanhusväestön ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden/päässeiden määrän kasvaessa voimakkaasti kunnallisista palve­luista ja niiden rahoituksesta muodostuu entistä merkittävämpi yhteiskunnallinen kysymys. Samaan aikaan palveluita tarvitsevat myös lapsiperheet ja muut vähätuloiset kansalaisryhmät. Lisäksi koulutuk­sen kehittäminen ja joukkoliikenne vaativat lisää resursseja. Kuntien tarjoamat hyvinvointipalvelut ja niiden rahoituksen turvaaminen kestävällä tavalla ja niitä koskevat ratkaisut ovat koko talous- ja yhteiskuntapolitiikan pääkysymyksiä.

Eläketurvakeskuksen laatimien tilastojen mukaan yli 4 000 suomalaista joutui v. 2007 masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Heidän lukumääränsä on puolitoistakertaistunut 10 vuodessa. Tuotantoelämä on ihmistä ja hänen hyvinvointiaan varten. Ihminen ja hänen lyhyt elämänsä ei ole olemassa pelkästään tuotantoa varten. Maamme kansalaisilla on maksatettu 1990-luvun pankkikriisin ja sitä seuranneiden sosiaalipolitiikan säästöohjelmien seurauksista suolainen hinta.

Kapitalistinen maailmantalous elää nyt uudenlaista globalisaation kautta. Aikaisemmin tämä ”maapallois­tuminen” merkitsi siirtomaiden valloitusta ja niiden riistämistä. Nyt kun siirtomaita ei enää löydy, voitot otetaan muulla tavoin, talouspo­litiikan kautta. Kapitalistit pyrkivät lisäämään voittojaan heikentämällä julkisia palveluja ja nostamalla niiden hintaa. Tämä näkyy myös Suomen kuntien taloudessa.

Kaiken aikaa ja kaikissa maamme kunnissa kuulemme vaatimuksia paremmasta tehokkuudesta, tuottavuudesta ja kulujen säästämisestä. Tämä säästä­mi­nen ja tehokkuuden korostaminen ei kuitenkaan palvele kuntalaisia vaan bisnestä - yksityisten yritysten voitonta­voittelua.

Suomen perustuslain mukaan jokaiselle kansalaiselle pitäisi taata oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Miksi Suomen paatuneet hallitus- ja eduskuntapuolueet pilkkaavat perustuslakiamme suomalla yli 600 000 ihmisen elää köyhyydessä? Miksi meidän pitäisi enää alistua tällaiseen välinpitämättömyyteen?

Suomen Työväenpuolue raken­taa toimintansa kansalaistoiminnalle. Kunnallisiin ja muihin yhteiskun­nallisiin luottamustehtävin valitut STP:n edustajat työskentelevät kansalaisten antamilla valtakirjoilla. He toimivat yhdessä kuntalaisten kanssa tämän ohjelman periaatteita noudattaen ja samalla sitä kuntalaisten kanssa yhteistyössä kehittäen. Näin rakennamme alhaalta ylöspäin ulottuvaa, osallistuvaa demo­kratiaa sekä oikeudenmukaisuuden, työn ja toimeentulon turvaavaa kansalaisyhteiskuntaa. Me toteutamme sen ympä­ris­tön kannalta kestävällä tavalla sekä rauhaa ja kansojen ystävyyttä rakentaen. Me torjumme vallan keskittä­misen ylikansallisille elimille kuten EU:lle ja kaiken muunkin ylhäältä alas tapahtuvan vallan väärin käytön.

Valta kuuluu kansalle - ei pelkäs­tään osallistumisena vaaleihin - vaan todellisena vaikutta­misena ja päättämisenä kuntien kehittämisessä ja talouden hoidossa.

Suomen Työväenpuolue rp.

22.4.2008



SUOMEN TYÖVÄENPUOLUEEN LIITTOKOKOUS


Suomen Työväenpuolue STP:n liittokokouksessa 19.4.2008 Helsingissä oli esillä normaalien liittokokousasioiden lisäksi puolueen periaateohjelman, sääntöjen ja kuntavaaliohjelman hyväksyminen.

Kokous hyväksyi kannanoton otsikolla 'Salailua, huijausta, valehtelua! Suomen poliittisen eliitin sekoilu Naton suhteen vaarallista!' Siinä todetaan, että hallitus ja presidentti kertoivat v. 2006 lopussa, että Suomi osallistuu NRF-harjoituksiin.
Presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen totesivat, ettei Suomi osallistu NRF-joukkoihin. Tosiasiassa periaatepäätös osallistumisesta Naton nopean toiminnan harjoituksiin tehtiin jo marraskuussa 2006.

Tammikuussa 2007 Suomen ja Ruotsin ulkoministerit Erkki Tuomioja ja Carl Bildt tekivät salaisen sopimuksen maiden samanaikaisesta osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkoihin. Kun Suomen osallistumisesta NRF-joukkoihin tiedotettiin, Vanhanen totesi, ettei tiedä, paljonko NRF-toiminta maksaa ja miten se rahoitetaan(!).

Liittokokous vaati myös, että Suomen kansalle tulee antaa oikeus kansanäänestyksessä hylätä ns. Lissabonin sopimus, joka perusasettamuksiltaan on yhteneväinen v. 2005 hylätyn EU:n perustuslakiesityksen kanssa.

Kokous hyväksyi myös vaalilain uudistuksesta kannanoton, jossa todetaan, että uudistuksen tavoitteeksi tulee ottaa vaalin suhteellisuuden toteutuminen: 1 % saisi kaksi edustajapaikkaa jne. Valtakunnalliset tasauspaikat (esimerkiksi 20) on toteutettava ilman äänikynnystä ja vaaliliittokieltoa; vaalirenkaat tulee palauttaa, mikä tekee äänten keskittämisen tarpeettomaksi. Vaalilakien demokratisoimisen lisäksi on lopetettava eduskunnan ulkopuolisten puolueiden syrjintä rahanjaossa ja Yleisradion ohjelmissa. Kokousväen mielestä valtiollisella tasolla ja kunnissa tulee ottaa käyttöön sitova kansanäänestys.

Kokous esitti luopumista eläkkeiden taitetusta indeksistä sekä täysimääräisen kansaneläkkeen tason nostamista EU:n köyhyysrajan yläpuolelle eli 900 euron tuntumaan.

Kokous otti kantaa myös maailmalla myllertävän pankkikriisin mahdollisiin seurauksiin Suomessa. Se totesi, että pankkikriisiä ei saa maksattaa kansalaisilla, vaan Suomeen tulee perustaa uusi valtion pankki, koska valvonnalla ei kyetä antamaan riittävää suojaa ulkomaisiin käsiin päästettyjä pankkeja vastaan.

STP:n puheenjohtajana jatkaa atk-suunnittelija Juhani Tanski Kuopiosta ja varapuheenjohtajiksi valittiin valtiotieteiden tohtori Pekka Tiainen Helsingistä, pääluottamusmies Jaakko Muilu Vihdistä sekä opiskelija Antti Siika-aho Haapajärveltä. Puoluesihteeriksi valittiin laborantti Heikki Männikkö Helsingistä.

Lisätietoja: STP:n puheenjohtaja Juhani Tanski
Sammakkolammentie 1 B 17
70200 Kuopio
040-764 1163
juhani.tanski@suomi24.fi



Kansalle oikeus torjua EU:n perussopimus kansanäänestyksessä

Eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu 10.4.2008 EU:n uuden ns. perussopimuksen ratifioinnista.

Ensimmäinen esitys EU:n perustuslaki kaatui Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä v. 2005, jonka jälkeen se vedettiin "tuumaustauolle". Suomen hallitus ei halunnut antaa kansalle oikeutta sanoa kansanäänestyksessä mielipidettään asiasta. Murheellisimpia sivuja maamme 100-vuotisen kansanedustuslaitoksen historiassa oli, kun eduskuntamme 5.12.2006 äänin 125–39 ratifioi jo hylätyn perustuslakisopimuksen ja sen voimaansaattamisasiakirjan. Hyväksyminen EU:lle olisi merkinnyt luopumista maamme täysivaltaisuudesta ja itsenäisyydestä. Siksi se olisi tullut ratkaista perustuslain säätämisjärjestyksessä, jolloin hyväksymiseen olisi tarvittu 5/6 enemmistö. Tämä oli eduskunnan enemmistön kansanvastainen mielenilmaus, koska 70 % Suomen kansasta eli suuri enemmistö selkeästi vastusti EU:n perustuslain hyväksymistä.

Maamme EU-jäsenyyden aikana maastamme on viety pääomia ulos yhtä paljon, kuin mitä meillä oli tuotanto-omaisuutta Suomessa 90-luvun alussa, yht. 258 miljardia euroa. Investoinnit kotimaahan ovat tänään vähäisempiä, kuin mitä on tuotantovälineiden kuluminen. EU-jäsenyyden aikana sosiaaliturvasta, palkoista ja julkisesta taloudesta on leikattu 25 miljardia euroa ja tämä kaikki on siirtynyt pääomapiirien voittoihin. Tämän haluttiin jatkuvan ja se voitiin varmistaa vain uudella EU:n perussopimuksella.

Saksan puheenjohtajakaudella alettiin valmistella uutta perussopimusta. Hylättyä perustuslakiluonnosta muutettiin siten, että eri valtioiden osalta vaikeuksia aiheuttaneita kohtia pehmennettiin, asiakirja koottiin monimutkaiseksi "jättipalapeliksi", joka nimettiin "EU:n perussopimukseksi". Se hyväksyttiin EU:n huippukokouksessa kesällä 2007 Lissabonissa. Lakien sijaan siinä puhutaan asetuksista ja direktiiveistä. Mutta vanha perustuslakiluonnos on sisällytetty lähes sellaisenaan uuteen ns. "perussopimukseen”.

Unionin lainsäädäntö on ensisijainen jäsenvaltioiden kaikkiin lakeihin nähden. Perussopimus tekee EU:sta militaristisen ja hyökkäävän. Edelleen perussopimuksessa suuntaudutaan Unionin yhteiseen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan ja jäsenmaat sitoutuvat asteittain parantamaan sotilaallisia voimavarojaan. Kun sitten todetaan EU:n operoivan YK:n peruskirjan periaatteiden mukaisesti, merkitsee se sitä, että EU itse tulkitsee nämä periaatteet, eikä YK:n hyväksyntää tarvita. EU:n perussopimus on tehty Nato-yhteensopivaksi määrittämällä, että kaikkien puolustukseen ja varusteluun liittyvien sopimusten on oltava Naton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia. Tämä merkitsee painetta siihen suuntaan, että kaikkien EU-maiden tulee olla Naton jäseninä. Määräykset pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä ymmärretään yhteisiin sotatoimiin EU:n rajojen ulkopuolella. Tämä kaikki merkitsee suuntautumista taisteluun maailman luonnonvarojen hallinnasta myös sotilaallisin keinoin.

Perussopimuksella EU:sta tulee oikeushenkilö, joka voi tehdä kansainvälisiä sopimuksia omissa nimissään. Sitä aletaan johtaa keskusvallan lainsäädännöllä, mikä ratkaisevasti kaventaa kansallisvaltioiden omaa päätäntävaltaa.

Eduskunnassa 10.4.2008 käyty lähetekeskustelu osoitti kolmen suurimman eduskuntapuolueen kannattavan EU:n ns. "perussopimuksen" hyväksymistä. Myös SDP; Vihreät ja RKP olivat hyväksymisen kannalla. Ainoastaan Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset vastustivat. On tapahtumassa sama, mikä tapahtui v. 2006. Kansan enemmistön mielipiteistä huolimatta eduskunta aikoo hyväksyä militaristisen ja epädemokraattisen perussopimuksen.

EU:n perussopimuksen hyväksyminen tekee maastamme osallisen maailman taloudellisista voimavaroista käytäviin valloitussotiin. Hyväksymällä perussopimuksen me käytännössä olemme tehneet kaikki toimenpiteet mitä Nato-jäsenyyteen tarvitaan ilman, että olemme virallisesti liittyneet sen jäseneksi. Tällä "hivutustaktiikalla" meistä on tullut osa kansainvälistä imperialismia. Suhteessa naapurimaahamme Venäjään emme ole enää puolueettomia, vaan osa Venäjän vastaista sotilasliittoa.


STP esittää kantanaan, että tällainen seikkailupolitiikka tulee torjua. Suomen kansalle tulee antaa oikeus kansanäänestyksessä hylätä ns. Lissabonin sopimus, joka perusasettamuksiltaan on yhteneväinen jo hylätyn EU:n perustuslakiesityksen kanssa.


STP:n liittokokous 18.4.2008 Helsinki

15.4.2008

EU-palaveri

Kutsun palaveriin miettimään toimia EU-perustuslakiesityksen saattamiseksi kansanäänestykseen Suomessa. Kokous pidetään Helsingissä Kirvesmiesten kerholla os. Mäkelänkatu 8 (katutasossa) tiistaina 22.4.2008 klo 18.

Mietintämyssyssä on joukkokokouksen tai marssin järjestäminen Voiton päivänä/Eurooppa-päivänä pe 9.5.2008.

Tervetuloa!

Vanhasen hallitus toi pari vuotta sitten kansanäänestyksissä hylätyn perustuslaillisen sopimuksen eduskuntaan 10.4.08 ja Vanhanen vakuuttaa, että asiasta ei järjestetä kansanäänestystä. EU-maiden kansojen valtava enemmistö haluaa kansanäänestyksen.


Koko EU: n kattava maaliskuun TNS -kysely osoitti että 75 % haluaa äänestyksen EU:n 27 jäsenvaltiossa Lissabonissa 13.12.2007 allekirjoitetusta EU- perustuslaista. Englannissa luku oli 83 %.

Mielipidekyselyjen mukaan 2/3 vaatii uusia neuvotteluja tai eroa EU:sta. Lissabonin laki nollaa käytännössä jäsenvaltioiden perustuslait.

Suomen Työväenpuolue STP rp.
Juhani Tanski
puheenjohtaja
juhani.tanski@suomi24.fi

8.4.2008



















Suomen pääkaupungissa, Helsingissä elämän rottarollaattorin pyörissä ei ole havaittavissa hidastumisen merkkejä - päinvastoin. Myöskään mielenterveyskuntoutujien ja mielenterveydellisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden/päässeiden kansalaisten määrässä ei ole tapahtunut laskua 2000-luvulla.


Vauraan Helsingin kaupungin johdon toimenpiteet ja aikomukset tämän kuntalaisia ja heidän omaisiaan piinaavan epäkohdan hoitamiseksi ovat olleet alimitoitettuja. Ongelma on siis edelleen olemassa. Sen voi myös havaita omin silmin liikkuessaan kaduilla ja julkisilla liikennevälineillä.


Helsingin pormestari Jussi Pajunen vaikuttaa olevan kiinnostuneempi Helsingistä meren alitse Tallinnaan kulkevasta junatunnelista. Toivottavasti hän ei kuitenkaan masennu, jos hänen hankkeensa ei toteudukaan.





6.4.2008



Vetoomus yhteisen vapun puolesta Helsingissä

Työväen vappumarssiperinne oli uhattuna 90 luvun alkupuolella, kun SKDL:n perillinen Vasemmistoliitto lopetti vappumarssien järjestämisen Helsingissä. Silloin perustettiin epävirallinen "Helsingin vappumarssitoimikunta" niiden järjestöjen yhteistyöelimeksi, jotka silloin pitivät välttämättömänä työväen perinteisten vappumarssien järjestämistä. Useina vuosina vappumarssitoimikunta järjestikin tämän yhteisen vappumarssin. Myöhemmin Helsingin ammatillinen paikallisjärjestö otti tehtäväkseen vappumarssien järjestämisen ja vappumarssitoimikunta organisoi oman vappujuhlansa, johon ottivat osaa SKP:n ja KTP:n järjestöt sekä myöhemmin Kansan äänen järjestöt yhdessä monien muiden perinteistä vapunviettoa tukevien järjestöjen kanssa.

Yhteisen vappujuhlan järjestäminen on kuitenkin joinain vuosina kangerrellut. Vuonna 2006 yhteinen vappujuhla ei onnistunut. Silloin SKP:n Helsingin piirijärjestö ja Helsingin Työväen Vappumarssiyhdistys (Helsingin työväen vappumarssitoimikunta rekisteröityi viralliseksi yhdistykseksi ja otti tämän nimen) järjestivät erikseen omat vappujuhlansa. Mutta esimerkiksi viime vuonna järjestimme monien hankaluuksien jälkeen onnistuneen yhteisen vappujuhlan Helsingin Kaisaniemen puistossa.

Tänä vuonna Helsingin Työväen vappumarssiyhdistys teki SKP:n Helsingin piirijärjestölle jälleen esityksen yhteisen työväen vappujuhlan järjestämisestä vapunpäivänä heti vappumarssin jälkeen. Viime keskiviikkona asiaa käsiteltyään SKP:n Helsingin piirijärjestö ilmaisi kantanaan, että "yhteinen vappujuhla voi onnistua ainoastaan siten, että Helsingin Työväen Vappumarssiyhdistys lopettaa toimintansa".

Mielestämme tällainen vaatimus ei liity mitenkään yhteiseen vapunviettoon eikä ole "tältä vuosituhannelta". Helsingin Työväen Vappumarssiyhdistys edustaa Helsingissä vapunviettoon liittyvissä asioissa mm. seuraavia järjestöjä: Kommunistinen Työväenpuolue rp., EU:n Vastainen kansanrintama ry, Kommunistien liitto ry, Sodan ja Fasisminvastainen työ ry. sekä Suomen Työväenpuolue rp. ja lisäksi monia muita järjestöjä.

Työkansan yhteistyön kehittämisen sekä demokraattisten voimien kokoamisen kannalta pidämme yhteistä vapunviettoa ensiarvoisen tärkeänä. Siksi vetoamme vielä kerran SKP:n Helsingin piirijärjestöön ja kaikkiin SKP:n jäseniin yhteisen vappujuhlan järjestämisen puolesta. Tätä päätöstä ei voida venyttää enää pitkälle, koska juhlan onnistumiseksi myös Helsingin Työväen vappumarssiyhdistyksen tulee aloittaa omat juhlajärjestelynsä.

Kommunistien Liitto ry
Kalevi Wahrman
puheenjohtaja

1.4.2008



Miten Itämeren käy?

Itämeren huono tila on kaikkien tiedossa. Rehevöityminen näkyy liki kaikkialla mutta kaikkein konkreettisimmin se koskettaa jokaista ranta-asujaa kesäisin, kun veden käyttö estyy laajoilla alueilla myrkyllisten sinileväkukintojen vuoksi. Itämeren ongelma on siinä, että valuma-alueilla on paljon asutusta ja maanviljelyä sekä siinä, että Itämeri on melko matala ja suljettu systeemi – yhteys Atlanttiin on vain kapeiden Tanskan salmien kautta.

Ihmisen aiheuttama Itämeren rehevöityminen on jatkunut jo ainakin sadan vuoden ajan. Jätevesien puhdistusmenetelmien parantumisen myötä pistekuormitus on vähentynyt, mutta edelleen Itämereen pääsee liikaa typpeä ja fosforia hajakuormituksena. Hajakuormituksen keskeiset lähteet ovat maa- ja metsätalous. Erityisesti fosfori on Itämeren rehevöitymisen kannalta keskeinen ravinne. Sinilevät, jotka oikeastaan ovat syanobakteereita, voivat ottaa tarvitsemansa typen ilmasta veteen liuenneena molekylaarisena typpenä. Näin ollen fosforin määrä säätelee näiden eliöiden runsautta typpeä enemmän.

Ravinnepäästöt eivät ole vähentyneet

Typpi ja fosforipäästöjä on yritetty vähentää Itämeren ympärysvaltioissa vaihtelevin tuloksin. Vuodesta 2000 vuoteen 2006 fosforipäästöt vähenivät noin kaksi prosenttia. Tätä voidaan pitää melko vähäisenä, ottaen huomioon kuinka paljon erilaisia toimenpiteitä niiden vähentämiseksi on tehty. Eniten päästöt ovat vähentyneet Liettuassa (n. 30 %) ja Tanskassa (n. 20 %). Suomessa ja Venäjällä päästöt ovat lisääntyneet liki 7 %.

Erityisesti Suomen osalta lukua kannattaa tarkastella enemmänkin. Huolimatta maatalouden ympäristöohjelmasta, jossa maanviljelijöille maksetaan ympäristötukea siitä, että he viljelevät ympäristöystävällisemmillä menetelmillä, päästöt eivät ole vähentyneet. Näyttää siltä, että maatalouden ympäristöohjelma ei vähennä ainakaan Itämereen päätyviä fosforipäästöjä. Voidaankin kysyä, ovatko ympäristöohjelman toimet riittävän tehokkaita tai oikeita?

Todennäköisesti tilannetta voitaisiin korjata parhaiten siirtymällä luonnonmukaiseen viljelyyn yhä suuremmalla alueella. Tällä hetkellä Suomen peltoalasta on luomuviljelyssä noin 6 prosenttia. Tutkimusten mukaan luonnonmukaiseen tuotantoon siirtyminen vähentää hehtaarikohtaisia päästöjä vesistöihin. Luomutuotannossa kasvit käyttävät typpi ja fosforivarat tarkemmin, kun keinolannoitteita ei käytetä. Juuri Tanskassa luonnonmukaiseen tuotantoon on erityisesti panostettu

Ilmastonmuutos ja Itämeri

Ilmastonmuutoksen seurauksia on käsitelty useissa edellisissä Kansan Äänen numeroissa. Itämeren kannalta ilmaston lämpenemisellä on myös useita haitallisia vaikutuksia. Ensimmäinen on tietenkin jääpeitteen pienentyminen. Yhden asteen keskilämpötilan nousu pienentää jääpeitettä Itämerellä 45 000 neliökilometriä. Pilkkiminen saattaa siis tulevaisuudessa olla mahdollista lähinnä soutuveneestä.

Ilmaston lämpenemisen aiheuttama sateisuuden lisääntyminen pohjolassa lisää jokien virtaamaa. Virtaaman lisääntyminen lisää ensinnäkin Itämeren ravinnekuormitusta. Lisäksi makea jokivesi laimentaa meren suolapitoisuutta pintakerroksissa. Pinta- ja pohjakerroksen suolaisuuseron kasvu vähentää veden pystysuoraa sekoittumista ja huonontaa hapen kulkeutumista pohjan läheisiin vesiin.

Lisääntynyt jokivirtaama heikentää myös Tanskan salmien kautta tulevaa suolaisen veden virtaamaa Itämereen. Tällä on negatiivisia vaikutuksia pohjan happitilanteeseen. Lisäksi se aiheuttaa prosessiin, jossa pohjasedimenteistä vapautuu sinne varastoituneita ravinteita. Tämä lisää meren rehevöitymistä.

Vaikka typpi- ja fosforipäästöjä voitaisiin ratkaisevasti vähentää, jatkuisi meren rehevöityminen vielä pitkään johtuen juuri meren sisäisestä kuormituksesta, jossa pohjasedimentteihin sitoutuneita ravinteita vapautuu veteen.

Itämeren pelastamiseksi tarvitaan poliittista tahtoa kaikissa Itämeren valuma-alueen valtioissa. Kovin pitkään ei voida enää odottaa.

KÄ / Juha Kieksi

31.3.2008



Taiteilijat valitsivat uuden puheenjohtajan


PAND (Performers and Artists for Nuclear Disarmament) Taiteilijat rauhan puolesta ry. on taiteilijoiden kansainvälinen rauhanjärjestö, joka toimii rauhan, aseistariisunnan ja ihmisoikeuksien puolesta.
Suomen PAND valitsi käsitetaiteilija Juha-Pekka Väisäsen puheenjohtajakseen lauantaina 29.3.2008 Helsingissä pidetyssä vuosikokouksessa.

PANDin hallituksessa on nimekkäitä suomalaisia eturivin taiteilijoita ja kulttuurialan toimijoita; puheenjohtaja, käsitetaiteilija, Juha-Pekka Väisänen; koreografi, taiteilijaprofessori, Alpo Aaltokoski; kulttuurituottaja, Sampo Laurikainen; teatteriohjaaja, Rauni Salminen; toimittaja ja muusikko Marko Korvela; muusikko, Tommi Lievemaa; valokuvaaja, Meri Mononen; muusikko, opiskelija, Lauri Alhojärvi; nuorisonohjaaja, Eeva-Helena Inomaa; atk-kouluttaja, kirjailija, Matti Laitinen; muusikko, graafikko, toimitussihteeri, Pia Laulainen ja kuvataiteilija, graafikko, Noora Ojala.

PAND hyväksyi vuosikokouksessaan seuraavan julkilausuman:

KANNANOTTO BRYSSELIN POLIISIN VÄKIVALTAISUUTTA VASTAAN

Olemme syvästi huolestuneita Brysselin poliisin harjoittamasta ylenpalttisesta väkivaltaisuudesta Nato Game Over -mielenosoittajia kohtaan viime pääsiäisenä Belgiassa.

Tietojemme mukaan, jotka perustuvat osanottajien kertomuksiin, noin viitisensataa ihmistä pidätettiin. Mielenosoittajia nimiteltiin, uhkailtiin ja osoiteltiin vesitykillä. Heitä hakattiin pampuilla ja heidän kimppuunsa usutettiin koiria. Heidän joukossaan oli myös työtehtävissä olleita toimittajia ja valokuvaajia. Pidätettyjä pidettiin vangittuina mm. seitsemän tuntia usein ilman mahdollisuutta käydä edes vessassa.

Mielenosoitukseen osallistuneet noin 800–1 000 ihmistä olivat sitoutuneet kirjallisesti väkivallattomuuteen. He vastustivat ydinaseitten olemassaoloa Euroopan maaperällä sekä laitonta sotaa Irakissa, jossa hyödynnetään EU:n alueella sijaitsevia USA:n sotilastukikohtia.

Perustuen Nürnbergin sopimukseen kansalaistottelemattomuus on – ei ainoastaan hyväksyttävää –vaan myös toivottavaa tapauksissa, jolloin jokin valtio osallistuu arveluttavaan käyttäytymiseen ihmisiä kohtaan. Kaikkinainen ydinasepuuha on tietenkin tällaista toimintaa. Käsityksemme mukaan tällaista on myös sotiminen, joten nämä mielenosoittajat olivat esimerkillisellä asialla.

Bryssel on Euroopan unionin pääkaupunki ja sen poliisivoimilta voinee edellyttää kansalaisoikeuksien ymmärtämistä ja kunnioittamista. EU:lla ei ole minkäänlaista moraalista auktoriteettia tuomita mitään muita valtioita ihmisoikeusloukkauksista, mikäli sen omalla maaperällä sorretaan ihmisoikeuksia rankasti, kuten nyt jälleen kerran on tapahtunut.

Edellytämme, että EU:n jäsenvaltiot ottavat totaalisen myönteisen kannan rauhan puolesta ja aseita vastaan tapahtuviin mielenosoituksiin ja kansalaistoimintaan, sekä pistävät omat kansalliset poliisivoimansa puhutteluun ja kuriin ihmisoikeuksien kunnioittamisen suhteen.

Edellytämme myös, että Brysselin poliisi pyytää anteeksi Nato Game Over -toi-mintaan osallistuneilta mielenosoittajilta, ja että Belgian hallitus korvaa heille tapahtumista aiheutuneet jälkiseuraukset sekä kärsityn kivun ja säryn.

Olemme oppineet, että sota tulee tekemällä - niin myös rauha.

PAND - Taiteilijat rauhan puolesta

27.3.2008



SUOMI RAHOITTAA NATO:a


Nato perustaa nettiin oman Tv-kanavan. Sota on raakaa ja maksaa myös tiedotuspuolella. Ei mikään ihme, että myös Suomea tarvitaan rahoittamaan NATO:n sotilaallisia operaatioita.


Puolustusliitto Nato on kertonut perustavansa oman televisiokanavan Internetiin. Televisiokanavan tarkoituksena on kiillottaa Naton julkisuuskuvaa. Naton edustajan James Appathurain mukaan NATO-Tv käynnistetään ensi viikolla huippukokouksessa Romanian Bukarestissa. Suurin osa NATO-Tv:n tarjonnasta keskittyy Naton yhteensä 47 000 sotilaan komennukseen Afganistanissa. Nato vie maahan viisi kuvausryhmää ja aikoo raportoida sieltä säännöllisesti. Kanava on nähtävissä liittouman Internet-sivuilla.


26.3.2008 AP / Kalevi Wahrman


Stora Enso ja valtion omistajaohjaus

Olipa kerran suomalainen puunjalostusyhtiö Enso-Gutzeit, josta myöhemmin yhdistyttyään ruotsalaisen Stora AB:n kanssa tuli Stora Enso - Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin metsäteollisuusyhtiö sekä maailman suurin paperin- ja kartonginvalmistaja. Näin alkavat sadut, mutta tämä tarina on tosi.

Tarinan uskomattomin vaihe alkoi Mustana torstaina 25.10.07, jolloin Stora Enso ilmoitti aikovansa sulkea Suomessa Kemijärven sellutehtaan, Summan paperitehtaan ja yhden paperikoneen Anjalankoskella. Kaikkiaan Suomessa jäisi vaille työtä yli 1000 paperityöläistä. Nämä yhtiön järjettömät suunnitelmat tulivat yllätyksenä kaikille. Stora Enson johto antoi virheellistä tietoa mm. tehtaan kannattavuudesta ja sähkötaseesta. Hesarin taloustoimittaja Jyrki Iivonen kertoi 27.10. kolumnissaan, että tehdas on varsin kannattava. Kun Stora Enson tuottotavoite sijoitetulle pääomalle on 13 %, Kemijärvi on ylittänyt tavoitteen jo monta vuotta. Hesarin mukaan Kemijärven sellutehdas on vuosina 2001–2005 pönkittänyt konserniavustuksina Stora Enson muita tehtaita lähes 70 miljoonaa euroa. Stora Enso onkin tarjonnut tehtaan lakkauttamisen pääsyyksi Pohjois-Suomen uhkaavaa puupulaa. Jyrki Iivonen jatkaa: ”Samassa rytäkässä Kemijärven lakkauttamisen yhteydessä Stora Enso lopettaa Ruotsissa sijaitsevan Norrsundetin tehtaan, jota ruokitaan Baltian maista hankitulla raaka-aineella. Baltian puu on paljon kalliimpaa kuin Lapin puu. Asiantuntija-arvioiden mukaan Stora Enson johto halusi ensi sijassa lopettaa Norrsundetin, mutta tasapainosyistä jotain piti uhrata myös Suomesta.”

Välittömästi yhtiön ilmoituksen järjestettiin pari mielenosoitusta ja 30.10.07 perustettiin Massaliike. Joukkoliike perustettiin puolustamaan taloudellisesti kannattavan ja teknisesti hyvässä kunnossa olevan Kemijärven sellutehtaan toimintaa.


Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Jyri Häkämies on koko lopettamispäätöksen jälkeisen ajan toistanut, ettei valtio suuromistajanakaan voi puuttua Stora Enson politiikkaan. Samaa on tänä vuonna alkanut toistaa pääministeri Matti Vanhanen. Vanhanen kävi Kemijärvellä ilmoittamassa, että sellutehdas todella loppuu. Massaliike vastasi, että se perustaa Kemijärvelle uuden sellutehtaan vanhan viereen – sellaisen, joka tuottaa sekä sellua että biopolttoaineita, biodieseliä ja etanolia. Ideaa asettui tukemaan työministeri Tarja Cronberg (HS 10.12.07). Uuden tehtaan kannattavuus tulisi Massaliikkeen mukaan olemaan hyvä, sen suunnitelmat ovat selvät ja myös rahoitus on valmiiksi katsottu. Suunnitelma uudesta tehtaasta olikin Hesarin nettisivujen pääuutinen lähes koko päivän. Jostain syystä se oli seuraavan päivän painetussa lehdessä kutistunut pieneksi maininnaksi Vanhasen vierailujutun sisällä.

”Kemijärven sellutehdas suljetaan, keksikää perusteet!”

Sellutehtaan henkilöstön tiedottaja Juha Pikkarainen kertookin, miten kevein eväin Stora Enso asiassa on liikkeellä. Toimitusjohtaja Karvisen yrittäessä perustella suunnitelmiaan hän hätääntyi silminnähden, koska hänen tietonsa tehtaan asioista ja Lapin puuvaroista olivat lievät. Stora Enson hallitus olikin ilmeisesti käskyttänyt firman johdolle ”Kemijärven sellutehdas suljetaan, keksikää syyt!” Syiden keksiminen ei olekaan ihan yksinkertainen asia ja mielikuvitusta siinä joutuu käyttämään. Idea Kemijärven selluloosatehtaan lakkauttamisesta ei ole ihka uusi: pankkiiriliike Mandatumin
silloinen toimitusjohtaja Björn Wahlroos esitti sitä jo 1995. Miekkosen motiiveista minulla ei ole tietoa – tehdas oli jo silloin liiketaloudellisesti ja aluetaloudellisesti kannattava.

Jokainen yhtiön esittämät lopettamisen veruke on ammuttu alas, viimeisimpänä yhtiön raskain argumentti – puun riittävyys. Kemijärven sellutehtaan sulkemisen syiksi kerrottiin Mustan torstain tiedotustilaisuudessa sekä yt-neuvotteluissa puupula ja pitkäkuituisen sellun ylitarjonta. Tehtaan väki ja Itä-Lapin puuraaka-aine on uhrattava yhtiön isompien yksiköiden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Puupula on osoitettu huu-haa-jutuksi. Metsäkeskuksen johtajan Jukka Ylimartimon mukaan Lapin hakkuut lisääntyvät tänä vuonna 1.4 milj. m³, eli juuri saman verran kuin Kemijärven sellutehdas puuta käyttää. Metsähallitus on ilmoittanut, että puuttumatta suojelualueisiin tai Keski-Lapin suojeluvarauksiin Pohjois-Suomen hakkuutavoitetta voidaan nostaa seuraavan 10 vuoden ajaksi 400 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Imatran tiedotustilaisuudessa 18.1.2008 Stora Enson johto ilmoitti, ettei pitkäkuituisen sellun ylitarjonta ole ollut Stora Enson perusteena lopettaa Kemijärven sellutehdas.

Kun on todistettu, että Kemijärvelle voidaan toimittaa puuta paljon nykyistä enemmän puuta, satusedät kertovat, että Kemijärven sellutehtaalla keitetty puu olisi Stora Enson käytettävissä muilla tehtailla: Lapin ja Koillismaan puun kuljettaminen etelään esim. Uimaharjuun olisi kestävän kehityksen mukaista! Toimitusjohtaja Karvinen luultavasti ei valehtele: hän on saanut vajavaisia tietoja. Kun yhtiön osakkaat, hallitus ja toimiva johto saavat tietoa asiasta, järjetön sulkupäätös on helppo perua. Vanhasen hallitus uskoo vielä yhtiön hihasta ravistettuja juttuja enemmän kuin sellutehtaan väen ja asiantuntijoiden asiaperusteita. Tieto kulkee, järki on uusiutuva luonnonvara, jostain varmasti vielä muutama järjenhiukkanen tipahtaa senaatintorin tienoille ja Arkadianmäelle.


Kemijärven selluloosatehdas on itsessään ollut kannattava, ja se on maksanut Stora-Ensolle tytäryhtiönä konserniavustuksia. Tehtaan raaka-aine tulee Itä-Lapista, mitä varten tehdas perustettiin valtiotoimin poistamaan Itä-Lapista puunkorjuun 0-aluetta
sekä parantamaan vaikean työttömyysalueen työllisyystilannetta 1960-luvulla.

Kemijärven sellutehtaan merkitys bioenergian tuottajana


EU komissio nosti Suomelle asettamaansa tavoitetta uusiutuvan energian osuudesta 38 % vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamista teollisuus pitää kalliina. Yhtiön pörssitiedote 17.1.08 sisälsi virheellisiä tietoja, joita yhtiö ei ole korjannut. Kemijärven sellutehtaan lopettamisen väitettiin vähentävän yhtiön sähkönkulutusta 140 GWh. Totuus on päinvastainen: tehtaan energiatase on omavarainen ja se myy energiaa 50 GWh/v, mikä riittää 1400-1950 normaalikokoisen suorasähköllä lämmitettävän omakotitalon tarpeisiin.

Stora Enson johto hukkuu Kemijärven sellutehtaan jätevesijärveen?
Kemijärven sellutehtaan sulkemissuunnitelma sisältää myös suuren ympäristönsuojelullisen kysymyksen. Tehtaan toiminnan alusta asti v. 2006 syksyyn ja hetkittäin sen jälkeenkin käytössä ollut 80 ha jätevesijärvi on suunniteltu puhdistettavan uudella aktiivilietelaitoksella. Jätevesijärvessä on 2,4 miljoonaa kuutiometriä jätevettä ja sen pohjassa on laskeutunutta sedimenttiä kenties saman verran. Aktiivilietelaitoksen toiminta edellyttää sellutehtaan käymistä, koska sen laitteet on mitoitettu sillä tavalla. Aktiivilietelaitoksen toiminta tarvitsee toimivalta tehtaalta tulevaa lämpökuormaa ja riittävää biomassaa. Jätevesijärven veden puhdistaminen talvisin, ilman sellutehtaan käyntiä, tuntuu mahdottomalta. Talvisin jätevesijärvi jäätyy eikä biologinen toiminta onnistu kylmässä vedessä. Lisäksi aktiivilietelaitoksen lopputuote, bioliete, on voimassaolevan luvan mukaan hävitettävä toimivan tehtaan soodakattilassa.

Kemijärven sellutehdas käytti sellun valkaisuprosessissa alkuaineklooria 28 vuotta. Pohjaan on muodostunut erilaisia vaarallisia klooriyhdisteitä ns. kloorattuja hiilivetyjä, joista muodostuu supermyrkkyjä. Näiden tarkasta määrästä ei kenelläkään ole tietoa. Voimassaolevan ympäristöluvan mukaan yhtiön on esitettävä suunnitelma jätevesijärven ennallistamisesta lähi aikoina.

Vaihtoehdot halutaan ohittaa

Massaliikkeen ja maan metsäalan ja kemiallisen metsäteollisuuden asiantuntijoiden esittämät vaihtoehdot sellutehtaan lopettamiselle on haluttu unohtaa. Stora Enson johto ja Vanhasen hallitus teeskentelevät olevansa umpikuuroja. Massaliike esittää, että sellutehtaan sulkemispäätös perutaan ja että puolueeton taho, esimerkiksi VTT, tutkisi Lapin puun erityisominaisuudet ja sen käyttömahdollisuudet kemiallisessa metsäteollisuudessa. Samalla tutkittaisiin puun ja biomassan korjuuseen ja kuljettamiseen liittyvät logistiset ongelmat. Näin vältyttäisiin niiltä valtavilta virhearvioinneilta mitä metsäyhtiöt Suomessa, Kemijärvellä Stora Enso, ovat tekemässä. Kärsijöinä eivät olisi pelkästään itälappilaiset ihmiset vaan koko Suomen kansantalous ja metsiin perustuva teollisuutemme. Sellaista virhettä ei saa hyväksyä.

Kemijärven sellutehtaan biojalostamovaihtoehto eli liukosellun tuottaminen ja etanolin tuottaminen olisi erittäin kannattavaa toimintaa Kemijärven sellutehtaalla. Kaasutukseen perustuvaan biodiesellaitos vaatii lisäselvityksiä ja -laskelmia investointikustannusten ja tekniikankin toimivuuden suhteen. Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että Kemijärven sellutehtaan alueelle olisi rakennettavissa mielenkiintoinen biojalostamokonsepti, joka perustuisi sellu-, etanoli- ja biodieseltehtaan integraatioon. Kemijärven sellutehtaan käyttämää pohjoista puuta riittää ja että metsäinvestointien perusteella puu sisältää väkevyydeltään korkeimmat uuteaineet maailmassa, millä olisi merkitystä biopolttoaineisiin liittyen.

Biojalostamoksi muuttamista ehdotti viime joulukuussa emeritusprofessori Johan Gullichsen, Ahlström-yhtymän entinen hallituksen puheenjohtaja. Sellu- ja ympäristötekniikan professori Olli Dahl Teknillisestä Korkeakoulusta on yksi niistä asiantuntijoista, joka näkee Liukosellun tuotannon Kemijärvellä mahdollisena. Hän perää lopettamispäätöksen yhteyttä myös uusiutuvaan energian tuotantoon. Dahlin mielestä Suomesta ei kannata lopettaa sellutehtaita, koska ne tuottavat sellun lisäksi myös energiaa. Kemijärven tehdas olisi sopiva yksikkö tutkimuksen käyttöön. Kemijärven tehtaalla voitaisiin tehdä koeajoja, mikä olisi ainutlaatuista. Laboratoriotutkimuksista saadaan vain suuntaa-antavaa tietoa. Jos Suomi haluaa edetä maailman ykköseksi metsäpohjaisten biokemikaalien tuottajana, olisi meillä pakko olla paikka, jossa uusia ideoita ja innovatiivisia prosessiratkaisuja voitaisiin testata. Professori Dahlin mielestä Kemijärven sellutehdasta ei pitäisi vielä romuttaa. Tuotannon suunnan Dahl muuttaisi paperisellusta liukoselluksi, josta valmistetaan tekstiilejä Liukosellusta voidaan valmistaa muun muassa kehruukuituja. Liukosellusta tehdään hygieniatuotteita terveydenhuollon käyttöön sekä patjojen täytettä. Markkinoiden arvioidaan kasvavan 5 - 10 % vuodessa.

Karapuu-menetelmä lisää biomassan määrää merkittävästi Kemijärven tehtaalla on menestyksellisesti kokeiltu 1980 ja -90-luvuilla jatkuvassa tuotannossa karsimattoman rangan eli karapuun käyttöä sellun raaka-aineena. Karapuun puusaanto on parantunut ja tekniikka kehittynyt; biomassavaihtoehto kannattaisi selvittää.

Kemijärven sellutehdas on tuottanut Stora Ensolle enimmillään 7-kertaisen pääoman tuoton koko konsernin sijoitetun pääoman tuottoon verrattuna eli yhtiöllä on hallussaan Kemijärvellä iso kimpale Lapin kultaa. Tilalle ollaan tarjoamassa Kemijärvelle liimapalkkituotantoa, mikä muutenkin on vaikeuksissa. Sellunteko kannattaa loistavasti ja muuttamalla tehtaan tuotantosuuntaa enemmän biopolttoaineita tuottavaksi, autetaan Suomea selviytymään EU:n asettamista tiukemmista tavoitteista.

Massaliike ja Helsingin herrat ja rouvat

Marraskuussa pieni lähetystö kävi eduskunnassa, pääministerin ja puolustusministerin pakeilla kertomassa puuvaroista, sellutehtaan hyvästä kunnosta ja kannattavuudesta sekä tehtaan lopettamisen aluetaloudellisista vaikutuksista. Vaatimus oli: Stora Enso peruu tehtaan lopettamisen tai myy tehtaan. Seurasi Itä-Lapin ministeriralli. Mauri Pekkarinen, Kimmo Tiilikainen ja Tarja Cronberg olivat uskovaisia: he uskoivat enemmän yhtiön tiedotteita kuin valtion omien virkamiesten eli Metlan, VATTin, TKK:n ja Metsäkeskusten ”propagandaa”.

Sellutehtaan rauhanomainen valtaus 3.1. yllätti paikallisjohdon täydellisesti. Sen poliisille esittämä tutkimuspyyntö oli lapsellinen paniikkireaktio.
Pääministeri on kieltänyt ministereitä kommentoimasta sellutehtaan asioita. Jokuhan voisi vahingossa lipsauttaa tosiasiat.

Massaliike keräsi pikavauhtia nettiadressiin lähes 30 000 nimeä eli kolme kertaa Kemijärven koko asujamisto.

Sitten sellutehtaansa tulevaisuutta puolustava massaliike osoitti mieltään 4.2.Helsingissä. 500 ihmisen kulkue marssi päätyi eduskuntatalon eteen. Mielenosoittajat toivat selkeät terveiset eduskuntaryhmille ja kuulivat näiden meriselityksiä. Sellutehtaan pääluottamusmies Seppo Kenttäkumpu varoitti, että kemijärveläiset eivät ala valheita kuuntelemaan ja kysyi, kenellä hallitus on töissä. Yhtiökokoukseen tullaan joukolla. Sellutehtaan henkilöstön tiedottaja Juha Pikkarainen ihmetteli, miksi selluntekijöiden on todistettava, että sellun tekoa Kemijärven sellutehtaalla kannattaa jatkaa. Miksi alan parhaita asiantuntijoita ei kuunnella?

Hallitusryhmät: Eihän me mitään, muuten vaan…

Keskustan Hannes Manninen söpötti, että valtion omistus ja äänet eivät yhtiökokouksessa välttämättä riitä valtion tahdon toteuttamiseen. Kokoomuksen Kimmo Sasi totesi, että valtiolla ei ole enemmistöä yhtiössä ja että eduskunta ei päätä sellutehtaan kohtalosta, vaan siitä päättää Stora Enson hallitus. Vihreiden Anni Sinnemäki totesi, etteivät vihreät "voi luvata ylimääräistä yhtiökokousta". Miksi pitäisi, kun Stora Enson seuraava normaali yhtiökokous on jo 26.3.
SDP:n Jukka Gustafsson lupasi eduskuntaryhmänsä puolesta, että demarit vaativat Stora Enson ylimääräistä yhtiökokousta koolle päättämään, että tehdasta ei suljeta. Kyselin paikallaolijoilta, kuka uskoo Gustafssonin lupaukseen. Kukaan ei uskonut; lupausta pidettiin hyvänä, mutta katsottiin, että demarit olivat hallituksessa vielä viime vuonna ja pyrkivät sinne uudestaan, joten he voivat vain urputtaa asiasta.

Massaliikkeen puheenjohtaja Heikki Nivala kysyi, tiesikö ja hyväksyikö hallitus yhtiön toimet etukäteen ja aiheutti näin em. työpaikkojen menetykset. Kun tilanne on ajautunut näinkin sotkuiseksi, kannattaa sekä Stora Enson johdon että hallituksen muistaa vanha kansanviisaus; jos vaikeassa tilanteessa mikään muu ei näytä enää auttavan, kannattaa viimeisenä keinona kokeilla rehellisyyttä.
Opposition edustajat vakuuttivat tekevänsä kaikkensa, jotta hallitus joutuu ahtaalle omistajapolitiikasta. Stora Enso keikuttaa jo poliittistakin venettä ja on muodostunut pahaksi ongelmaksi hallituspuolueille. Se on saanut ne puolustuskannalle ja harjoittamaan suoranaista poliittista sumutusta.

Jyri, Jyri, homman tyri” oli mielenosoittajien keskeinen iskulause. Suuri sinipohjainen banderolli ”Hallitus on vankka, kätyrlauma sankka” kuvaa mielenosoittajien tunnelmia. Kaiken kaikkiaan mielenosoituksen tunnelma oli: "Luottamus hallituksen toimiin on mennyt, mutta periksi ei anneta”. Näillä näkymin seuraava etappi taistelussa on Stora Enson yhtiökokous.

Omistajaohjaus” vai ajopuu Kemijoen koskessa?

Hallituksen ministerit eivät ole kertoneet, mitä "aktiivinen ja määrätietoinen" omistajaohjauspolitiikka Stora Ensossa on. Suomen valtiolla, Kelalla ja valtion eläkerahastolla on Stora Enson äänivallasta 35,1 %. Hannes Manninen on antanut ymmärtää suomalaisen työeläkeyhtiö Varman liittoutuneen Wallenbergien kanssa. Vaikka se olisikin totta, Wallenbergien ja Varman osuus äänivallasta on vain 25 %. Tällä Wallenbergin säätiö on saanut Stora Enson hallitukseen kaksi jäsentä. Ministeri Jyri Häkämies on maininnut, ettei olisi reilua muita omistajia kohtaan, mikäli valtion käyttäisi voimakkaasti valtaansa. Ovatkohan Wallenbergit myös reiluja suomalaisia veronmaksajia, Stora Enson omistajia kohtaan?

Hesarissa 3.1.08 Häkämies hyväksyy Stora Enson hallituksen perustelut Kemijärven tehtaan lakkauttamiseksi. Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajan Jouko
Skinnarin (sd) mielestä Häkämies on "piiloutunut Stora Enson ruotsalaisjohtoisen hallituksen selän taakse". Skinnari toteaa, että Häkämies ei ole kuitenkaan jäänyt toimettomaksi valtion omaisuuden myynnissä.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
ja ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen ovat luvanneet toimia tehtaiden toiminnan jatkamiseksi. Tarja Cronbergin on aika siirtyä sanoista tekoihin.

Pekkarinen väitti TV:ssä muutama päivä ennen opposition välikysymyksen käsittelyä, että jos valtio vaatisi lakkautuspäätöksen kumoamista, se joutuisi korvaamaan muille osakkeenomistajille siitä aiheutuvan vahingon. Pekkarinen on tyhmä tai hän kuvittelee TV-katsojia tyhmiksi. Osakeyhtiössä korvausvelvollisuus voi syntyä vain lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisista päätöksistä.


Hallituksen toimista tulee väkisin mieleen takavuosina TV:ssä esitetty ohjelma ”Valehtelijoiden klubi”. Puheenjohtajan tehtäviä klubissa hoitelee Helge Heralan sijasta Matti Vanhanen.

Suomen valtio voi tulevassa yhtiökokouksessa pyörtää kannattavien tehtaiden alasajopäätökset. Valtio voi myös päättää tehtaan myynnistä.

Todennäköisesti Kemijärven tehtaan lopettamispäätös tulee esiin yhtiökokouksessa 26.3. Mikäli ministerimme ja eduskuntaryhmät toimivat kuten ovat kansalaisille luvanneet eikä Suomen valtio vaadi lopettamista, yhtiökokouksen selkeä enemmistö säilyttää kannattavan tehtaan.

Juhani Tanski
STP:n puheenjohtaja