23.12.2011

JOUKKUEMÄENLASKUA

Erkkomedian sinitakit
samaistavat Natoon liittymisen
joukkuemäenlaskuun.
Jokainen joukkueen jäsen voittaa.

Hyppääjät hyppäävät,
yleisö taputtaa käsiään.
Tuulimittarit heiluvat.
Kommentaattorit ovat hurmioissaan.

Joukkuehenki edellyttää Nato-maita
toimimaan hyökkäyssodissa
yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta
yleisöstä piittaamatta.

Naton pommien leijaillessa
kohdemaan alastulorinteeseen
ne eivät leiskauta telemarkia,
vaan tuhoa ja kuolemaa.

Kukaan ei hurraa enää
lentomäen yleisölehtereillä.
Kommentaattorit valittavat
huonoa lentosäätä.

Useimmat maamme presidenttiehdokkaista
hyväksyvät Naton sotilaalliset invaasiot.
He vastustavat mäkiviikon lähestyessä
sotilasliittoon liittymistä.

Kuinka he voivat olla sitä vastaan,
jonka sotatoimet he hyväksyvät?

Matti Laitinen
22.12.2011

21.12.2011

PASILAN MÄMMIVEIKKOJEN HAVAINTOJA KANSALAISAKTIVISMISTA MEILLÄ JA MUUALLA

Neljä päivää sitten eläkkeellä oleva Paavalin seurakunnan pappi Heikki Laukkanen kirjoitti "Gelsinskaja Pravda" (HS) lehteen todella oivaltavan yleisönosastokirjoituksen, josta tässä lainaan osia!

KANSALAISAKTIVISMISTA EI OLE OLLUT HYÖTYÄ

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti rakentaa joukkoliikennekadun entisen satamaradan paikalle Vallilaan ja Kumpulaan. Alueella on ollut suuri joukkotapahtuma muutama vuosi sitten tätä rakentamista vastaan. Edelleen ovat monet alueen ihmiset tuoneet rakentamisen tarpeettomuuden esille esille. On myös esitetty järkevämpiä vaihtoehtoja liikenteen hoitamiseksi niin, että luontoarvot säilyvät.

Vähän aikaa sitten päätettiin Koskelan TA:n siirtäminen Oulunkylään huolimatta siitä, että siirtämistä vastustavassa adressissa oli yli kymmenentuhatta nimeä. Sillä ei ollut mitään vaikutusta.

Kaupunki on kuitenkin esittänyt, että sillä on strategia kansalaisaktivismin kehittämiseksi.

Nyt pyydän, että kaupunki kertoo, millainen on tämä strategia ja mitä kaupunki tarkoittaa kansalaisaktivismilla? Onko ihmisten ensin kysyttävä kaupungin päättäjiltä, mitä asioita saa ajaa?

Heikki Laukkanen
Helsinki



uusi KANSAN ÄÄNI luettavissa
www.kansanaani.net

Vuosi sitten Kansan äänen 1/11 kansilehden kuvassa Heikki Laukkanen puolustaa muiden aktivistien kanssa terveysasemaa äärimmäisenä vasemmalla rytmikkäästi huutaen "Näpit irti Koskelasta, se auttaa vanhusta ja lasta!"

EI JOUKKOLIIKENNEKATUA VALLILANLAAKSOON

Me allekirjoittaneet vetoamme, että Helsingin kaupunginvaltuusto hylkää kokouksessaan Helsingin kaupunginhallituksen 7.12.2011 tekemän esityksen joukkoliikennekadun rakentamiseksi Vallilanlaakson halki Hämeentieltä Mäkelänkadulle.

Vallilassa 12.12.2011


Antero Nummiranta                 Matti Laitinen                              Juhani Valo


VALITUS HELSINGIN HALLINTOIKEUDELLE

EI JOUKKOLIIKENNEKATUA VALLILANLAAKSOON –vetoomuksen allekirjoittajat saattavat Helsingin hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, onko Vallilanlaakson joukkoliikennekadun rakentamisen täytäntöönpanolle laillisia esteitä. Allekirjoittajat katsovat kaupunginvaltuuston 14.12.2011 tekemän päätöksen Vallilanlaakson joukkoliikennekadun rakentamiseksi olevan kuntalain (17.3.1995/365) vastainen.


KAMPPAILU VALLILANLAAKSON PELASTAMISEKSI JATKUU

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkona 14.12.2011, että kiistelty Vallilan joukkoliikennekatu rakennetaan. Kadun rakentamista puoltanut häpeällinen kanta voitti kokoomuksen ja Sdp:n valtuutettujen äänien turvin luvuin 46–37.

Kuinka tehty päätös toteuttaa kuntalain 1 § henkeä, jossa todetaan mm. "Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan."
Vallilanlaakso pelastusoperaatio ei jää tähän. Meitä on jo yli 1 170 ihmistä, jotka eivät hyväksy Helsingin kaupunginvaltuuston tekemää päätöstä uhrata Vallilanlaakso liikenteelle. Nimien keräystä jatketaan ja asiasta tehdään valitus asiaankuuluvalle oikeuselimelle. Näin tärkeää asiaa ei pidä jättää kesken. Jatkakaamme kamppailua!

PELASTETAAN VALLILANLAAKSO

Helsingissä 16.12.2011

Matti Laitinen

Katso pelastetaan Vallilanlaakso-runovideo:


.................................................................................................................................

NÄIN NYKISSÄ:

Eläkeläispiispa pidätettiin Wall Streetin mielenosoituksessa

Ville Talola 20.12.2011 14:15

Eläkkeellä oleva entinen episkopaalinen kenttäpiispa George Packard ja kaksi muuta episkopaalikirkon pappia pidätettiin Wall Streetin mielenosoituksessa näiden tunkeuduttua luvatta alueella sijaitsevan episkopaalikirkon pihamaalle. Välikohtaus sattui viime lauantaina Occupy Wall Street (miehittäkää Wall Street) - kansanliikkeen tasan kolme kuukautta kestäneiden protestien merkkipäivänä.

Liike oli lähestynyt paikallista Trinity-seurakuntaa toiveinaan perustaa kirkon ympärillä olevaan puistoon mielenosoittajien leiri talvikuukausiksi. Seurakunta oli kieltäytynyt vedoten muun muassa puutteellisiin tiloihin sekä vuokrasopimukseen, joka sallii alueen kulttuuritoimen järjestää puistoon tilapäisiä taidenäyttelyitä.

Pettyneenä seurakunnan ratkaisusta violettiin piispankaapuun pukeutunut Packard kiipesi kirkkoa ympäröineen aidan yli tikkaita pitkin perässään kymmenittäin muita mielenosoittajia. Paikalle saapunut virkavalta pidätti viitisenkymmentä mielenosoittajaa, joiden joukossa olivat Packard ja tätä seuranneet pastorit John Merz ja Michael Sniffen. Kaikki kolme pappismiestä vapautettiin lyhyen ajan kuluttua.

- Tunsin, että minun on seurattava joukkoa omatuntoni ja oikeaksi kokemani asian puolesta. Olen tukenut alusta pitäen liikettä, jonka koen ottavan suunnattoman riskin peräänkuuluttaessaan keskustelua sosiaalisesta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta, Sniffen perusteli toimintaansa.

Packard oli toiminut välittäjänä kansanliikkeen ja seurakunnan välillä. Mielenosoitusta edeltävänä päivänä sekä episkopaalikirkon johtava piispa että New Yorkin hiippakunnan piispa olivat vedonneet mielenosoittajiin, että ne pidättäytyisivät aiheuttamasta viranomaistoimenpiteitä.

Trinity-kirkon seurakunta viestitti harmistustaan mielenosoittajien päätökseen tunkeutua alueelle, jonka se katsoi olevan protestoijien leiriytymiselle sopimaton. Seurakunta muistutti tukeneensa sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta tehtyä työtä alueella ”viimeiset 300 vuotta” ja vakuutti tarjoavansa kansanliikkeelle jatkossa vastuulliseen käyttöön muita alueella omistamiansa tiloja.

Asiasta kertoo uutistoimisto ENI.




"Helsingin kaupunki on kuitenkin esittänyt, että sillä on strategia kansalaisaktivismin kehittämiseksi."


Miten suloista, kaupunki tekee senkin meidän eteemme. Näin vallassa olijat yrittävät todellisuudessa ottaa kansalaisaktivisminkin haltuunsa, jopa niin että se ensi silmäyksellä voi näyttää demokraattiselta tai jopa edistykselliseltä reformilta. Tällainen reformi voi koskea aktivismin sisällön lisäksi vaan myös muotoa. Nain se saadaan täydellisesti valjastetuksi pääomabyrokratian pihteihin ja tavoitteisiin.


Olisiko aika selvittää millaisia reformeja me haluamme ja millaisia emme. Ylhäältä annettavat "reformit" ovat aina hyvin epäilyttäviä. Vaatimusten pitää mielestäni sieltä, keitä ne koskevat. Tämä on luokka-asemaa vieläkin yleisempi vaatimus, silla on nähty, miten kesken jääneen vallankumouksen vallankumoukselliset sankarit Nicaraguassa, miehiä, kun melkein kaikki olivat, ryhtyivät keskenään määrittelemään naisten "demokraattisia" oikeuksia ja velvollisuuksia. Samoin, Latinalaisen Amerikan päähänpotkittujen "intiaanien" asemaa ja oikeuksia ovat kovasti määrittelemässä eräät edistykselliset conquistadorien jälkeläiset,  jotka eivät tunne riittävästi "intiaanien" oloja ja tarpeita. Antropologisesti ilmaistuna, minkä tahansa eriarvoisuuden perustana on triadi luokka-gender-etnisyys. Etnisyyden osalta kaikkitietävä multikulturalismi (jota termiä käytetään täysin väärässä merkityksessä Suomessa) muuttuu helposti rasismiksi (kuten USA:ssa on laita), ellei siitä tehdä interkulturalismia ja sitä kautta oikeaan tavoitteeseen suunnattua radikaalia liikettä.

Timo Partanen
Costa Rica
Toimittanut: Pasilan mämmiveikot


uusi KANSAN ÄÄNI luettavissa

18.11.2011

ALPPIPUISTON PUOLESTA

Alppila-seuran laatiman vetoomuksen Alppipuiston puolesta allekirjoitti 3644 kansalaista.
”Pelastetaan Alppipuisto! Pisara-radan ykkösvaihtoehto uhkaa tuhota Alppipuiston. Se lohkaisisi tärkeän, puistolle laaksomaisuutta antavan länsiosan. Radan voi linjata myöhemminkin tunneliin suoraan Pasilasta, mutta Alppipuisto on korvaamaton.”

ELY-keskuksen YVA:n (ympäristövaikutusarvio) mukaan: "Alppipuistoon kohdistuvat maisemalliset vaikutukset ovat merkittäviä ja pääosin haitallisia tai erittäin haitallisia. Ratapenkere kasvaa puiston suuntaan ja kevyenliikenteen väylän sijainti muuttuu. Muutokset kohdistuvat puiston maisemakuvaan ja toimintoihin."

Pisara-radan ympäristövaikutukset on selvitetty huolella. ELY-keskuksen saamissa mielipiteissä kiinnitettiin kuitenkin erityisesti huomiota Alppipuiston ja Eläintarhan tunneliaukkojen haitallisiin vaikutuksiin.

VETOOMUKSEN ALLEKIRJOITTAJIEN PERUSTELUITA ALPPIPUISTON SÄILYTTÄMISEKSI ENNALLAAN

"Olen joka kirjainta myöten samaa mieltä. Kuinka täällä voi olla näin lyhytnäköistä politiikkaa. Joskus miettii, että päättäjillä on mökit ja huvilat jossain kauempana järvien ja meren rannoilla, he pyllistävät kansan lähiluonnolle ja puistoille.  Mutta ei kai se niinkään voi olla, jos kerran kiihkeästi halutaan luoda kilpailukykyistä eurooppalaista metropolia? Kyse taitaa olla ylimielisyydestä ja välinpitämättömyydestä, ei oteta huomioon alueella jo asuvien ja yleensä ihmisten mielipiteitä ja arvoja.  Lisäksi kysymys on sivistymättömyydestä ja tyhmyydestä. Päättäjien mielestä on upeaa, kun keskusta on rakennettu täyteen ja liikenne pyörii ympärillä. Olkoonkin osittain vaikka joukkoliikennettä, kaupunkiluontoa vähättelevä suunnittelu tuhoaa jäljellä olevat viheralueet. Ainoastaan sitkeä ja väsymätön yhteinen taistelu voi pelastaa Alppipuiston ja Eläintarhan."

"Myös Eläintarhan puoli pitää pelastaa, jättää silta Vauhtitien yli ja tunnelin suuaukko tien länsipuolen kallioihin rakentamatta. Suuaukot on tehtävä Pasilan varikkoalueelle. Ainutlaatuinen kaupunkilaisten virkistys- ja luontoalue on säilytettävä yhtenäisenä!!
Viihtyisä ja kilpailukykyinen metropoli, jota päättäjät kovasti puuhaavat, on muutakin kuin liikenneväylien rei´ittämää ja puhkomaa ympäristöä. "

"Olin siellä Alppipuistossa lapsenlapsen kanssa parikin kertaa kesällä. Nautittiin sorsista ja muista linnuista ja kiipeiltiin jyrkillä kallioilla. Myös rokkia kuunneltiin, mukavaa oli. Pasilasta tultiin, lyhyt, helppo matka kauniiseen laaksoon. Kannattaa säilyttää nykyisellään."
Keskuspuistoa nakerretaan nytkin Pöllölaakson kohdalla asuntorakentamisella ja kohta varmaan viljelypalstatkin vaarassa siinä vieressä.

Käykääpä muuten seikkailemassa 650 m pitkässä entisessä rautatietunnelissa Pasilasta Kumpula/Arabiaan. (tai toisinpäin) Taskulamppu mukaan! Ideoikaa samalla, mitä siihen olisi järkevää laittaa. Skuru? Pyörätie? Bussi? Moottoritie! Pisararata!!"

"Alppipuisto on yksi Helsingin hienoimmista "piilopaikoista", todella upea, hieno pikku lampi, silti urbaani. Pidetään Alppipuisto kunnossa ja siistinä, lisäksi kesän konsertit on huippujuttu. Henkireikä pääkaupungissamme."

"Minäkin luulin näin, että ykkösvaihtoehto sukeltaisi nykyiseltä radalta Alppipuiston eteläkärjen alittavaan tunneliin. Tällaisen vaikutelman saa medioitten ja Helsingin kaupungin tiedotuksen käyttämästä kartasta. Näin ei kuitenkaan ole. Raide erkanisi nykyisestä radasta Alppipuiston pohjoispäässä ja kulkisi Alppipuistossa maanpäällisenä ratana ennen sukeltamistaan kyseiseen tunneliin. Kakkos- ja kolmoslinjaukset kulkisivat itäisessä kantakaupungissa kokonaan maan alla. Pisara-rata on kaupungillemme tärkeä hanke. Myös Alppipuisto on meille tärkeä. Onneksi nämä eivät ole ristiriidassa - kunhan Pisara-rata toteutuu kakkos- tai kolmoslinjauksen mukaan. Valitettavasti kaupungin virastot ja lautakunnat suosivat tuota ykkösvaihtoehtoa."

Koonnut: Antero Nummiranta

11.11.2011

Pisara-rata kipinöi Alppipuistossa 12.11.2011

Helsingin Alppiharjun kaupunginosayhdistyksen, Alppila Seuran kesän aikana keräämän adressin Alppipuiston puolesta on allekirjoittanut jo noin 4200 ihmistä. Alppipuistoa puolustetaan Pisara-radan linjaukselta, jossa rata laajenisi käytännössä puiston siimeksessä sijaitsevan lammen reunaan saakka ja jonka kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä. Adressi luovutetaan liikenneministeriölle lauantaina 12.11. klo 15. Adressin ottaa ministerin puolesta vastaan Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohonen.


Alppila Seura havainnollistaa linjaukseen maastossa, jotta linjauksen merkitys puistolle konkretisoituisi. Alppila Seura kutsui liikenneministerin, liikenneviraston ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston ja kaikkien Helsingin kaupungin valtuutetut ja kaupunginhallituksen jäsenet Alppipuistoon 12.11.2011 klo 14-17 perehtymään asiaan paikan päällä ja keskustelemaan alueen asukkaiden ja muiden puiston käyttäjien kanssa. Tulevan ratapenkereen korkeus on lauantaina havainnollistettu ilmapalloin, kaadettavat puut saaneet suruharson runkoonsa ja menetettävä osa puistoa on merkitty ulkoroihuin noin 400 metrin matkalta. 

Liikenneviraston investointitoimialan ylijohtaja Kari Ruohonen esittelee Pisara-rata suunnitelman klo 14.15-14.30. Hän osallistuu myös Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston edustajan DI Jukka Tarkkalan kanssa paneelikeskusteluun klo 15-16. Keskustelun vetää alppiharjulainen toimittaja, kirjailija Leif Salmén. Muut panelistit edustavat kaikkia valtuustopuolueita: Antero Alku (kesk), Yrjö Hakanen (skp), Mari Holopainen (vihr.), Tarja Kantola (sdp), Kati Peltola (vas), Olli sademies (ps) Tuulikki Vuorinen (kd). Kokoomus ja RKP aikovat lähettää edustajansa. Huoli Alppipuistosta näkyy myös Helsingin kaupungin lausunnossa Pisara-radan linjauksista.


Ympäristötaideteoksen rakentaminen alkaa klo 12 ja iltapäivän aikana paikalle saapuvat Alppipuiston ystävät voivat tuoda oman roihun/ulkokynttilän mukanaan tullessaan nauttimaan pikku purtavaa ja kuumaa mehua pimenevään iltaan. ”Taistelua ei ole vielä menetetty”, korostaa Alppila Seuran hallituksen jäsen ja ympäristötaideteoksen tuottanut Ritva Harle, ”kaupunginvaltuuston ja liikenneministeriön on vielä mahdollista valita kakkosvaihtoehto, mikä säästää puiston ja mahdollistaa oman aseman rakentamisen myöhemmin Alppilaan.”

Lisätietoja antavat:


Emilia Palonen, Alppila Seuran pj. 040-5077198
Ritva Harle, kuvataiteilija, Alppila Seuran hallituksen jäsen, 050-3832393

Alppila-seura ry:n järjestää

PISARA-RATA KIPINÖI ALPPIPUISTOSSA -tapahtuman 12.11.11 klo 14 – 17.
Tapahtuma jatkaa vuonna 2010 alkanutta Kuuskulma kipinöi kartalle - tapahtumasarjaa

Tilaisuudessa luovutetaan Alppipuiston puolesta -adressi, kävellään ympäristötaideteoksessa, joka hahmottaa Pisara-rataa, avataan Alppila-sarja –taidenäyttely,  keskustellaan Pisara-radasta ja kuullaan musiikkia.

9.11.2011


Pisararata kipinöi Alppipuistossa

lauantaina 12.11.2011 klo 14.00-17.00

Tapahtuma Alppipuiston puolesta

Alppipuiston rauhaa uhkaa tulevaisuudessa Pisara-radan  linjaus, joka veisi puistosta sen läntisen osan ja rikkoisi laaksomaisuutta.

Alppila Seura kannustaa kaikkia allekirjoittamaan vetoomuksen Alppipuiston puolesta. Nettiadressissa on jo yli 2000 nimeä ja paperisessa adressissakin yli kaksi sataa.

Allekirjoita täällä: http://www.adressit.com/alppipuiston_puolesta ja kerro asiasta kavereillekin!

Lisätietoa Alppila Seuran lausunnoissa. Adressisivulla voi myös keskustella asiasta. Uudenmaan Ely-keskuskin lausunnossaan korostaa ykkösvaihtoehdosta koituvaa haittaa: "Alppipuistoon kohdistuvat maisemalliset vaikutukset ovat merkittäviä ja pääosin haitallisia tai erittäin haitallisia. Ratapenkere kasvaa puiston suuntaan ja kevyenliikenteen väylän sijainti muuttuu. Muutokset kohdistuvat puiston maisemakuvaan ja toimintoihin. Kielteisiin vaikutuksiin ja niiden lieventämiseen tähtääviin ratkaisuihin on kiinnitetty asianmukaisesti huomiota. On tärkeää, että tämä huomioidaan mahdollisessa jatkosuunnittelussa."

4.11.2011

Maailma muuttuu sittenkin   

Ihmiset tietämättömät,
kuvitelkaa edes kerran,
edes silmänräpäyksen verran,
nähkää mielessänne
Espoo, Helsinki
Kauniainen sekä Vantaa,
sitten kuvitelkaa
Suomi ilman alueita näitä,
siis nykyinen maamme
Suomi ilman etelää,
tilalla vettä vetelää,
niin kauas kuin silmä kantaa.

Te ette siis vieläkään usko,
maan horisontissa iltarusko,
sivistyneistö, älymystö,
se vain pyörittää sanoja,
sekakielisiä kirjainjanoja,
ymmärtämättä tuhon laajuutta,
huomaamatta puuttuvaa
eteläisen pallonosamme
poistuvaa, liikkuvaa taajuutta,
jonka suuruus on laskettavissa,
tuhonjälki silmin koettavissa,
Etelämantereen irtoava jäälautta,
pääkaupunkiseutumme kokoinen,
kun ei mielestänne liiku Suomen kautta.

Onko normaalia,
mitä tapahtuu Bangkokissa,
Yhdysvalloissa, Suomessa,
onko teistä tavallista, että
Thaimaa täynnä on vettä,
Suomessa marraskuinen kesä,
lupiini kukassa Hyvinkäällä,
lunta täysi on maa
tällä kertaa kaukana jenkeissä,
lumi lantana kukkapenkeissä,
sanotteko, sivistyneet,
tämä on kaikki yksittäistapausta,
olette oikeassa,
jos yksittäistapaukseksi laitetaan
yhden maapallon tuho.

Juhani Valo

2.11.2011

Vasemmistolaisten anteeksipyyntö


Työväenliike,
jos se olemme me,
silloin työväenliike on
varsin pieni ja hiljainen,
massaton, voimaton
ja vaisuksi kuohittu,
äänipromilleista taisteleva
entinen kelpo kranaatti,
nyt sirpaleista koostuva hajaannus
me kuohimme itse itsemme.

Haluaako kansa,
jonka etujoukoiksi aina olemme
äänekkäästi julistautuneet,
kuunnella sanomaamme,
vain kansa sen tietää,
sillä me valehtelimme sille
vuosikymmenten ajan,
pelkääkö kansa
kuulevansa vain valhekieltä,
jossa pahasta tehtiin hyvä
ja hyvästä luopiomainen paha.

Itä–Euroopasta kuului vain hyvää,
sankan saastepilven takaa tosin,
saaste retusoitiin uutisistamme
lika, totuus puhdistettiin
kuin miljoonat ihmiset
näkymättömäksi, hajuttomaksi,
kunhan olimme parempia
Tähtien sodassa
taistossa yhtä tappavan koneiston kanssa.

Missä on tähtemme nyt,
punatähdestäkö ylväästä
vain punainen, hajonnut supernova,
vieläkö valehtelemme kansalle,
vieläkö unohdamme köyhämme,
vanhuksemme, maaseutumme,
taistellaksemme vain omista dogmeistamme,
karkottaaksemme sydämen sielustamme,
hengen poistaaksemme liikkeestämme?

Olemme nyt
etujoukko itsellemme,
ilman kansaa,
ilman voimaa,
kuka kertoisi kansalle,
onko meillä tilaisuutta,
että me emme enää valehtele,
meihin tulee voimaa,
tinkimätöntä, jaloa
vain kansasta, joka itsekin
on tiedostanut asemansa
ja luottaa itseensä, luottaa meihin.


JUHANI VALO

1.11.2011

31.10.2011

Suomipoika, joka ei äänestä

Täällä bunkkaan
vessassa runkkaan
vähän dunkkaan,
lätsän lippa takana
oon äijä, oon akana,
paskassa mun lakana,
vittu, akkani on huora
mulle sopiva värisuora,
mun oma viinanuora,
vittu, näinhän hankin
fyrkat mä kiljurankin,
ammeentäys tankin,
röörin, haiman lankin,
vittu mä oon kova jätkä,
huoralta huulessain sätkä
vittu,hei,  kohta alkaa lätkä,
huora duunatkoon omiaan,
vaikka ilman jääden lomiaan,
kun fyrkkaa tienaa
ei se mua rienaa
vaikka paskalle haisen,
mä oon saanut naisen.

 Juhani Valo
31.10.2011

27.10.2011

Suomen työväenpuolue kunnallisvaaleissa 2012

(tiivistelmä)

Kuntien palveluja ei tule yksityistää

Kansalaiset ovat aiemmin pääosin olleet tyytyväisiä kunnan tuottamiin peruspalveluihin. Näitä toimintoja on kuitenkin heikentänyt niiden yksityistäminen tai palveluiden ulkoistaminen yksityisille.

Julkisten palveluiden yksityistäminen on pahimmillaan raakaa kuntalaisten rahastamista. Kunnan palveluiden yksityistäminen ja niillä rahastaminen johtaa ihmisten eriarvoistamiseen. Se tuo mukanaan heikoimmassa asemassa olevien, ennen kaikkea köyhien, työttömien, eläkeläisten sulkemisen ulos ihmisoikeuksiin kuuluvista perusoikeuksista.

Päämääränä täystyöllisyys

Hyvinvointi luodaan työllä. Siksi korkea työllisyys ja alhainen työttömyys ovat keskeinen perusta hyvinvoinnille. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen on keskeinen osa korkeaa työllisyyttä samalla kun korkea työllisyys koko yhteiskunnassa turvaa rahoituspohjan kunnallisille palveluille kuten myös muulle sosiaaliturvalle.

24.10.2011

VIIDEN PERUSVAISTON ONGELMA

Ekonomistien George A. Akerlofin ja Robert J. Shillerin teoksenVaiston varassa – miten ihmismieli ohjaa maailmanlaajuista kapitalismia” mukaan markkinoita ohjaa viisi perusvaistoa: luottamus, oikeudenmukaisuus, taipumus moraalittomuuteen, rahailluusio ja todellisuudentaju. Ne kaitsevat markkinoita ja vaikuttavat taloudelliseen päätöksentekoon. Ryhdyin pohtimaan viiden perusvaiston ongelmaa ja päädyin seuraaviin ajatuksiin.

Luottamus

Luottamus on taloudellisen toiminnan perusta, jos se horjuu, markkinat ajautuvat kaaokseen. Luottamus markkinavoimiin eli vapaasti rehottavaan kapitalismiin on johtanut kerta toisensa jälkeen toistuviin talouskriiseihin. Kapitalismi muistuttaa Moby Dickiä jahtaavaa kapteeni Ahabia, joka on valmis tuhoamaan kaiken, mikä uhkaa tämän päämääriä. Kapitalismin itsetuhoinen käyttäytyminen johtaa epäluottamukseen, joka suistaa lopulta sen kumoon. Euroopassa kapinan liekki on jälleen syttynyt ja Latinalaisessa Amerikassa kyseenalaistetaan aktiivisesti kapitalismia.

Oikeudenmukaisuus

Markkinoiden perussääntönä on toimijoiden itsekkyys, jokainen ajattelee vain omaa etuaan. Kauppasota karsii tuotteita markkinoilta, ja kilpailu synnyttää monopoleja. Kapitalismissa oman edun tavoittelua ja lisäarvon riistoa pidetään oikeudenmukaisena. Näiden käytäntöjen kuuliainen toteuttaminen on johtanut maailman rikkauksien keskittymiseen harvojen käsiin. Tämä prosenttiliike käyttää valtaansa rahoituslaitosten ja ylikansallisten yritysten kautta. Maailman 100 suurimmasta taloudesta 51 on yrityksiä ja vain 49 valtioita. Maailman 200 suurinta yritystä tuottaa yhteensä suuremman liikevaihdon kuin maailman kaikkien maiden bruttokansantuote on pois lukien 10 suurinta maata. Prosenttiliikkeen päämajat sijaitsevat pääosin EU:ssa, Japanissa ja USA:ssa. Monikansallisten suuryritysten taloudellinen etu jyrää kansallisvaltioiden etujen ylitse. Tämä ilmenee uusliberalistisena talouspolitiikkana, piittaamattomuutena ihmisoikeuksista ja sotilaallisina aggressioina.

Kansalaiskysely: Miten sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulisi kehittää?

Hallitusohjelma korostaa kaikkien osallisuutta yhteiskunnassa, terveysongelmien vähentämistä sekä hyvin toimivia palveluja. Tässä kyselyssä kartoitetaan kansalaisten mielipiteitä. Kuinka ihmisten hyvinvointia ja terveyttä tulisi edistää? Entä miten sosiaali- ja terveyspalveluja on parannettava?

Kyselyn tuloksia käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) valmistelussa.

Kansalaiskyselyn lisäksi Kaste-ohjelman valmistelu perustuu muun muassa lausuntoihin ja kuulemisiin, Kaste-ohjelman 2008–2011 ulkoisen arvioinnin aineistoon, hallitusohjelmaan sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategiaan.

Linkki kansalaiskyselyyn: Sosiaali- ja terveyspalvelut paremmiksi! Ideoita?

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste)

19.10.2011

Osallistu Helsingin Demokratiaryhmän evästämiseen

Helsingin kaupungin Demokratiaryhmä järjestää torstaina 20. lokakuuta klo 17 – 19 avoimen kokouksen, jossa kaupunkilaiset voivat evästää ryhmää paikan päällä kaupungintalon valtuustosalissa, verkossa suorassa lähetyksessä sivuilla http://demokratia.hel.fi tai kaapelitelevision Stadi.tv:ssä.
Kokouksessa asukkailla on puheenvuoro esittää ehdotuksia ja ideoita kaupunkilaisten vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen.
Aiheina ovat esimerkiksi alueellinen demokratia (kaupunginosavaltuustot), suoran demokratian kehittäminen kansanäänestyksin, osallistuva budjetointi sekä asukkaiden ja mahdollisuudet saada kaupungilta vaihtoehtoisia esityksiä keskusteluun. Kokouksessa voi visioida myös sähköisen kuulemisen ja vaikuttamisen verkkopalveluja sekä uusinta teknologiaa, joka mahdollistaa vuorovaikutteisen osallistumisen kaupungin kehittämiseen. Aiheena on myös kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä parantaminen.
Kysymyksiä ja ideoita voi lähettää etukäteen käyttämällä demokratia.hel.fi-sivulla avointa kokousta koskevan jutun alla olevaa kommenttitoimintoa. Lähetetyt viestit näkyvät näillä verkkosivuilla, ja niihin pyritään vastaamaan varsinaisen avoimen kokouksen aikana. Kysymyksiä voi myös esittää kokouksen aikana verkossa sekä kokouspaikalla.
Kokoukseen voi myös varata puheenvuoroja etukäteen. Puheenvuoron varaus ja tiivis selostus aiheesta pyydetään lähettämään sähköpostilla mira.hirvonen@hel.fi.
Paikan päällä valtuustosalissa on paikkoja 150 ensimmäiselle, jotka voivat esittää kysymyksiä, mielipiteitä ja kommentteja suoraan luottamushenkilöille. Yleisö on tervetullutta paikalle osoitteesta Sofiankatu 3.

28.9.2011

Yksityiset sosiaalipalvelut 2010

Yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavien toimintayksiköiden määrä on lisääntynyt tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2000 toimintayksiköitä oli vajaa 2 700 ja v. 2010 niitä oli 4 350. Vuonna 2010 yksityisten toimintayksiköiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 78 (1,8 %). Samalla palveluntuottajalla voi olla useampia toimintayksiköitä. Vuonna 2010 palveluntuottajia oli 2 922.

Kunnat ostavat merkittävän osan yksityisten sosiaalipalvelutoimintayksiköiden tuottamista palveluista. Toimintayksiköistä noin 73 % myi vähintään puolet palveluistaan kunnille joko ostopalvelusopimusten perusteella tai maksusitoumuksilla. Kuntien ostopalveluosuudessa ei ole 2000-luvun alun aikana tapahtunut suurta muutosta. Erityisesti kehitysvammaisten laitos- ja asumispalveluissa sekä lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidossa kunnat ostavat lähes kaikki yksityisien toimintayksiköiden tuottamista palveluista.

Yleisin toimiala yksityisissä sosiaalipalveluissa vuonna 2010 oli ikääntyneiden palveluasuminen, joka oli pääpalveluna vajaalla viidenneksellä toimintayksiköistä (812 toimintayksikköä). Toiseksi eniten oli kotipalvelua ikääntyneille ja vammaisille tarjoavia yksiköitä (694). Yleisiä toimialoja olivat myös lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito (614 toimintayksikköä) ja lasten päiväkodit (615 toimintayksikköä).

Yksityisissä sosiaalipalveluissa työskenteli yhteensä noin 41 700 henkilöä. Suurimmat asiakasmäärät olivat päivähoidossa, asumispalveluissa ja kodinhoitoavussa.

Lähde: Yksityiset sosiaalipalvelut 2010 −
Privat social service 2010.
Tilastoraportti 25/2011, 27.9.2011
Suomen virallinen tilasto, Sosiaaliturva 2011. THL.


Rajaton ahneus hämärtää yksityisen vanhustenhuollon  

STTK:lainen Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on käynnistänyt kampanjan Mitta täynnä? sosiaali- ja terveydenhuollon yksityissektorin haasteiden korjaamiseksi. Yhteydenotot liittoon ovat kasvaneet yksityissektorin ongelmien vuoksi. Suurimpana ongelmana ovat hoitohenkilökunnan jaksamisongelmat sekä huoli hoidon tasosta. Keskeisimpänä haasteena on henkilöstömitoituksen kuntoonsaattaminen. Yksityissektori jakaa haasteen julkisen sektorin kanssa. SuPer on tarttunut havaittuihin epäkohtiin tapaus kerrallaan ja mm. Attendo MedOnen ylläpitämä Keinukamarin hoivakoti Hämeenlinnassa joutuu aluehallintoviraston (AVI) tekemällä päätöksellä lisäämään henkilökuntaa reippaasti.

” Kovasti yksityiset kiristävät työtahtia, tulosta pitäisi tulla, mutta miten vanhuksilla tulosta tehdään? ”

Hämeenlinnan kaupunki tilaa Attendo MedOnelta tehostettua palveluasumista ja dementiahoivaa 0,50–0,60 koulutettua hoitajaa ja avustavaa henkilökuntaa 0,10 henkilöä asukasta kohden ympärivuorokautiseen hoitoon. Hämeenlinnan kaupunki on ostanut palvelut minimihenkilöstömäärällä. Attendo MedOne palvelun tuottajana ei palkkaa hoitotyöhön ostajan tilaamaa henkilöstömäärää. MedOne laskee mitoitukseen myös hallintohenkilöitä, jotka eivät työskentele toimintayksikössä, tämä vääristää hoitohenkilökunnan määrän. Avustavaksi henkilökunnaksi on palkattu vain puolen työntekijän työpanos. Alhainen henkilöstömitoitus vaarantaa asukkaiden turvallisuuden ja työntekijöiden työturvallisuuden varsinkin yövuoroissa.

Hämeenlinnan kaupunki on todennut, että Keinukamarin ryhmäkoteihin tullaan valitsemaan asukkaiksi vaikeasti muistihäiriöisiä asiakkaita ja muihin asuntoihin fyysiseltä toimintakyvyltään runsaasti apua ja hoivaa tarvitsevia asukkaita. Lisäksi yksikkö järjestää selvitysten mukaan saattohoitoa.

AVI kiinnittää päätöksessään Hämeenlinnan ikäihmisten lautakunnan huomiota vastaisen varalle yksityisten palvelutuottajien kanssa tehtyjen ostopalvelusopimusten riittävään ja asianmukaiseen valvontaan.



Ostopalvelujen valvonta kunnissa on puutteellista

Kunnissa ja kuntayhtymissä ei ole riittävästi sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tilaajaosaamista. Lisäksi omavalvonta on puutteellista. Palveluja ostetaan liian alhaisella henkilöstömitoituksella. Palvelujen tarjoajat syyllistyvät sopimusrikkomuksiin.

Tällä hetkellä käytössä ovat vain suositukset henkilöstömitoituksista. Suosituksia ei ole noudatettu. Lisäksi ne ovat liian alhaiset nykyisessä tilanteessa, jossa asiakkaat ovat usein monisairaita ja huonokuntoisia. Vanhuspalvelulakiin on ehdottomasti saatava henkilöstömitoitus ja sanktiot lain rikkomisesta.

Vanhustenhoidossa on valitettavasti tilanne, jossa palveluntarjoajat joko noudattavat minimisuositusta tai menevät jopa sen alle. Hoito ei lähde asiakkaan tarpeista. Hoitohenkilökunta uupuu hallitsemattomasta työmäärästä ja riittämättömyyden tunteesta, kun ei ole mahdollisuuksia toteuttaa hyvää hoitoa.

27.9.2011

Seis liukuhihna-leikkauksille! - Helsingin asukkaiden budjettiriihi
Maanantaina, 10.10.2011 kello 17.00 - 19.00


Helsingin Seurakuntayhtymän Engel-salissa, Kolmas linja 22

Ohjelma:

Tervetuliaistoivotus: Pro Kuntapalvelut verkoston vetäjä Anita Kelles-Viitanen
Asukkaiden budjetti-analyysi: Ritva Pitkänen
Keskustelu: Asukkaiden omat puheenvuorot
Puolueiden puheenvuorot: Puolueiden kuntapoliitikot

5.9.2011

Vapaus valita toisin -tapahtuma järjestetään lauantaina 5.11.2011, klo 11 alkaen, Paasitornissa, Helsingissä.

Valmistelut ovat käynnissä ja ohjelma on lupaavaa. Peruslähtökohdiltaan tapahtuma on sama kuin Kulttuuritalolla kesäkuussa 2009: tälläkin kertaa tapahtuma jakautuu neljään foorumiin, jotka pyrkivät käsittelemään ongelmakohtia ja käytännönläheisesti kehittämään vaihtoehtoja. Tarkemmista teemoista ja ohjelmasta kerromme lisää pian.

Mitä vapaus valita toisin merkitsee sinulle juuri nyt?

Tällä viikolla keräämme twiitin tai tekstiviestin eli 100-150 merkin pituisia ajatuksia tai kommentteja siitä, mitä vapaus valita toisin tai VVT merkitsee tänä syksynä tai lähitulevaisuudessa - tai mitä se merkitsi 2009. Olisi hienoa kuulla, mitä juuri sinä pohdit, ja toisaalta kertoa ajatuksestasi muillekin – esimerkiksi Ydin-lehdessä ja nettisivuilla tilaisuudesta tiedotettaessa. Lähetä nimissäsi julkaistavissa oleva ajatuksesi tai tsemppiviestisi osoitteeseen vapausvalitatoisin@gmail.com sunnuntaihin 11.9. mennessä.

Kiitos etukäteen tuestasi!
vapausvalitatoisin@gmail.com

8.8.2011


Ydinvoima Fukusiman jälkeen -kirjan esittely
Risto Isomäki, INTO Kustannus Oy, 150 sivua, Vantaa 2011

Risto Isomäki (s. 1961) kirjoitti vaimonsa, Jaana Airaksisen kehotuksesta nopeasti jo toukokuussa ilmestyneen pamfletin Fukushiman tapahtumista. Japanin rannikolla sattui 11.3.2011 suuri maanjäristys. Sen voimakkuudeksi määriteltiin tasan 9 Richterin asteikolla (täydellinen tuho, vakavia vaurioita tuhansien kilometrien alueella).

Oman mannerjäätikkömme sulaminen kesti tuhansia vuosia, mutta se synnytti silti joukon vähintään 8,5 Richterin yksikön suuruisia maanjäristyksiä. Ruotsalaiset tutkijat ovat löytäneet todisteita ainakin 19 mannerjäätikön sulamiseen Itämeren alueella aikoinaan synnyttämästä tsunamista. Osa hyökyaalloista on ollut 20–30 metrin korkuisia. Ilmaston lämpeneminen kasvattaa tsunamiriskiä. Mannerjäätikön sulaessa nopeammin suurimmat syntyvät maanjäristykset voivat olla vielä paljon tätä rajumpia.

Polonium 210

Kirjassaan Isomäki kertoo myös yllättävää tietoa tupakan sisältämästä radioaktiivisesta polonium 210- isotoopista, joka on kenties lisännyt keuhkosyöpiä maailmassa paljon vasta atomiaikaan siirryttäessä Hiroshimasta lähtien. Tupakan sisältämästä poloniumista suurin osa on peräisin uraania sisältävistä fosforilannoitteista, joiden käyttö kasvoi räjähdysmäisesti viime vuosisadan aikana. Lisäksi tupakkapellot ovat saaneet oman osansa ydinkokeiden ja Tšernobylin laskeumista.

Meidän pitäisi myös vähentää radioaktiivisen kiven murskaamista ja jauhamista pölyksi. Ranskassa syntyi iso skandaali, kun selvisi, että valtionyhtiö Areva – Olkiluodon 3-reaktorin valmistaja – oli toimittanut 300 miljoonaa tonnia radioaktiivista kaivoskiveä rakennusaineeksi. Arevan vastuuttomuuden vuoksi radioaktiivista kaivoskiveä on Ranskassa päätynyt tuhansiin eri kohteisiin kuten asuinrakennusten, koulujen, sairaaloiden ja päiväkotien seiniin ja pihoille, urheilustadioneille sekä teille levitettyyn asfalttiin.

Pohdintojensa tuloksena Isomäki esittelee 22 keskeistä suositusta, joista esittelen muutamia:

- Eduskunnan on säädettävä laki, joka kieltäisi radioaktiivista poloniumia sisältävän tupakan ja uraania sisältävien fosforilannoitteiden myynnin ja maahantuonnin.

- Kaikki maailman ydinvoima-alueet varustetaan hätätilanteiden varalta suurin vesitornein, joista saadaan tarvittaessa nopeasti vettä lisää haluttuihin paikkoihin, myös ilman verkkovirtaa tai dieselgeneraattoreita.

- Mahdolliset uudet voimalat valtamerien rannikoilla tulee rakentaa vähintään 50, mutta mieluummin yli 100 metriä nykyistä merenpintaa ylemmäs.

Onkalon ongelma

Lopuksi pitempi esimerkki, miten suhtautua Onkalon (= Olkiluotoon rakennettavaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusluolasto) turvallisuuteen ja miten säilötty plutonium pitkän päälle käyttäytyy? Suorat lainaukset ovat Isomäen kirjasta.

”Voimme tietysti lähteä siitä oletuksesta, että ihmiskunta tulee seuraavat 240 000 vuotta elämään ruusuista onnen, auvon ja rauhan tilaa. Voimme olettaa, että maailmaa ei enää koskaan näe yhtään sotaa, nälänhätää tai pahantahtoista diktaattoria. Toisaalta jos me oletamme näin aina, kun on puhe ydinvoimasta, miksi me emme tee samaa oletusta minkään muun asian yhteydessä? Miksi meillä on esimerkiksi oma armeija, laivasto ja ilmavoimat?”

Sotainen historiamme

“Jos katsomme omaa historiaamme taaksepäin, näkymät eivät ole kovin lupaavia. Vuonna 1941 me hyökkäsimme Hitlerin rinnalla Neuvostoliittoon ja osallistuimme enemmän tai vähemmän aktiivisesti Leningradin piiritykseen. 1939–940 me kävimme Neuvostoliittoa vastaan talvisotaa. Vuonna 1918 meillä oli vakava sisällissota, jossa kuoli ehkä 40 000 ihmistä, vankileirillä kuolleet mukaan lukien. Vuosina 1919–22 me osallistuimme Venäjän sisällissotaan ja lähetimme sotilasretkikuntia vähän sinne sun tänne. 1900-luvun lopulta 1700-luvun alkupuolelle me olimme keskeinen osa Euroopan aggressiivisinta sotilasvaltiota ja poltimme yhdessä ruotsalaisen kanssa ison osan Euroopasta tuhkaksi. 1800-luvulla me olimme osa Venäjän lähes yhtä aggressiivista siirtomaaimperiumia. Ja niin edelleen. Sitä paitsi sodan käynti hyväksyttävänä ulkopolitiikan jatkeena on viimeisten viidentoista vuoden aikana hiipinyt salakavalasti takaisin myös suomalaiseen politiikkaan. Me olemme käytännössä jo mukana kahdessa uudessa sodassa: Afganistanissa ja Somaliassa (Miinalaiva Pohjanmaa)."

Mistä me voimme tietää?

“Mistä me voimme tietää mitä kaikkea seuraavien 20, 50, 100, 500, 1000 tai 100 000 vuoden aikana tapahtuu?”

"Ydinaseongelma on sen sijaan yhä jäljellä 100 00 vuoden päästä. Jos loppusijoitus toteutetaan Posivan ehdotusten mukaisella tavalla, plutoniumia riittäisi esimerkiksi vuonna 102 011 edelleen noin 1500 Nagasakin pommiin tai paljon suurempaan määrään isojen pommien sytyttimiä ja se olisi tuolloin jo lähes puhdasta plutonium 239:ää.

"Olen itse sitä mieltä, että käytettyä ydinpolttoainetta ei missään tapauksessa saisi loppusijoittaa Onkalon kaltaisiin varastoihin. Parempi ratkaisu olisi piilottaa se merenpohjan suolakerrostumiin. Jos päällä olisi ensin muutama kilometri vettä, sitten satoja metrejä liejua ja sitten kilometri suolaa päällä ja toinen kilometri alapuolella, tulevaisuuden stalinien ja hitlerien olisi hyvin vaikea löytää kätköjämme. Suola ei läpäise ääniaaltoja eikä sähkömagneettista säteilyä. Suolapatjan läpi ei pääsisi edes radioaktiivisia jalokaasuja, jotka voisivat paljastaa kätkön sijainnin. Tämä olisi Onkaloa kalliimpi mutta verrattomasti parempi ratkaisu loppusijoituksen ongelmaan."

Isomäen kirjan soisi päätyvän myös päättäjien luettavaksi ja herättävän huolta Suomen ja koko maailman tulevaisuudesta.

Antero Nummiranta

12.5.2011

KYLÄ NIMELTÄÄN NIMBY

Nimby siellä,
Nimby täällä,
Nimby tiellä,
Nimby päällä,
Nimby lapsille,
Nimby toisille,
Nimby hapsille,
Nimby loisille,
kaikkialla soi
vaikerrus tää,
ei tänne - hiiohoi,
mulla särkyisi pää,
aina ois sadesää.

Nimby loistaa
Nimby poistaa
Nimby mielessä
Nimby kielessä
Nimby ovenpielessä,
Nimby iloille,
Nimby suruille,
Nimby kiloille,
Nimby uruille,
säälintunteet pois
vaikka ahdingossa ois
se oma on vika
jos on juopposika,
pois, pois läheltämme lika.

NIMBY

2.5.2011

Eriparinen, kärsivä maailma – Hauskaa Vappua!
Tulipas iso, mehevä, kuuluva  jytky,
krapularipuli ihmisiä naurattaa, hurmaa,
juhla-asuksi käy rytky kuin rytky,
liki samaan aikaan,
vuorovetten taikaan
välkehtivät säteet ihmisiä, eläimiä surmaa,
kansalaiset kauhistelevat uutta ydinturmaa.

Niin, Suomessa jytky käsitettiin suomalaiseen tapaan,
Japanissa hiukkaset kiisivät vapauteen raivoissaan,
tanssien, hyppien pureutuvat kiinni maan sisusnapaan,
Suomessa jytisee osa kansasta orjuuden vaivoissaan,
Fukushimassa silmäpuoli, pyrstötön kala käy onkijan vapaan.

Suomessa heiluttaa kansa puukkoa, kirvestä, janokannua,
silmät verestävät, käsi tutisee, mutina verkalleen käy,
Fukushimassa ydinsauvoista pomppivaa helvetinpannua,
ei voi hillitä, kirkas on säteily, elämää ei erota, ei näy.

Suomessa ryypätään joukkoliikenteessä pussikaljaa,
maahanmuuttajiin kohdistetaan janoisen raivo,
Japanissa reaktorinsauvat nostavat vapaudenmaljaa,
Japaninmeri kiehuu, hohtaa, tuo säteilevä kaivo.

Suomessa vaaditaan kannabista käyttöön,
mieleen halutaan vieläkin tylsempi olo,
Japanissa voimalassa hälytystila näyttöön,
siellä turvaksi ei riitä kanin, myyränkolo,
eri teitä tuhoon kulkee luonto ja ihmispolo.

Juhani Valo

27.4.2011


EI YDINVOIMAA

Noin 900 ihmistä osallistui mielenosoitukseen ydinvoimaa vastaan Helsingissä tiistaina 26.4.2011, jolloin Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta tuli kuluneeksi 25 vuotta. Mielenosoittajat marssivat Rautatientorilta Eduskuntatalolle, jossa he muistuttivat uutta eduskuntaa ja tulevaa hallitusta ydinvoiman vaarallisuudesta.

”Me emme unohda niitä ukrainalaisia lapsia, jotka joutuvat yhä tänä päivänä lähettämään kodeistaan kuukaudeksi radioaktiivisten aineiden poistamiseksi heidän kehoistaan. Me emme aio unohtaa ketään heistä, jotka yhä 25 vuoden päästä kärsivät ja joutuvat rajoittamaan elämäänsä Tšernobylin onnettomuuden yhä jatkuvien vaikutusten vuoksi”, sanoi Greenpeacen energiavastaava Jehki Härkönen puheessaan.

”Uudessa eduskunnassa on nyt enemmistö edustajia, jotka ovat luvanneet olla antamatta enää yhtäkään uutta lupaa ydinvoimaloille. Me muistutamme heitä tänään täällä ja kaikkina tulevina päivinä lupauksestaan”, Härkönen jatkoi.


Oikea aika ydinvoiman riskeistä puhumiseen on ydinvoimarakentamista koskevien päätösten yhteydessä”, sanoi Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen.
Esimerkiksi rakenteilla oleva, maailman suurin ydinreaktori Olkiluodossa sisältää turvateknologiaa, jota ei ole ennen kokeiltu. Jotakin suomalaisesta turvallisuuskulttuurista kertoo, ettei reaktorin turvateknologia ollut vielä edes valmis, kun rakentamislupa myönnettiin”, Nissinen mainitsi.

”Monet selvitykset ja enenevässä määrin myös käytäntö osoittavat, että energiatehokkuus ja uusiutuvien energiamuotojen kirjo riittävät turvaamaan sähkönsaannin nyt ja tulevaisuudessa. Uusiutuviin energiamuotoihin pohjautuville maakunnallisille suunnitelmille ydinvoima keskitettynä tuontienergiaratkaisuna on kuoleman suudelma. Jos tuleva hallitus haluaa olla ydinvoimayhtiöitä isänmaallisempi, sillä on vain yksi tie eteenpäin. Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on peruttava, ja vanhoista luovuttava mahdollisimman pian”, Nissinen vaati.

”Ydinaseissa käytetään ydinvoimaloista saatua ja sen jälkeen edelleen rikastettua polttoainetta. Pelko, että ydinasemateriaalia joutuu sellaisille tahoille joiden todellakaan emme halua saavan mahdollisuutta rakentaa likaista pommia tai oikeaa ydinasetta, on todellinen”, muistutti Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Monet Lähi-idän valtiot ja diktatoriset johtajat hellivät tänä päivänä ajatusta ydinvoimasta – ja sen hankkimisesta omalle maalleen - mutta haluammeko me ydinmateriaalitehtaita näihin maihin? Mutta miksi muilla ei olisi oikeutta ydinvoimaan, jos me suomalaiset katsomme meillä olevan. Ainoa ratkaisu on etsiä kokonaan muita kestävämpiä ja turvallisempia ratkaisuja kun ydinvoima”, Lodenius sanoi.

Hilkka Lipponen Meri-Lapin ydinverkostosta luetteli kolme syytä, miksi Simoon ei tule rakentaa ydinvoimalaa.

”Fennovoiman Simoon suunnittelema voimala ottaisi lauhdevetensä Karsikon matalikosta, alueelta jolla kutevat paikalliset karikalat ja jolle lohi ja vaellussiika jäävät parveilemaan matkallaan Simo-, Tornion- ja Kalixjokeen. Ydinvoimala tuhoaisi ennestään uhanalaiset vaelluskalakannat muutamassa vuodessa”, Lipponen totesi.

”Simoon suunnitellun ydinvoimalan suojavyöhykkeellä asuu tällä hetkellä 3200 vakituista asukasta. Ydinvoimala ei ole turvallinen varsinkaan lapsille edes normaalisti toimiessaan, viittaan saksalaiseen KIKK-tutkimukseen. Stuk hyväksyi 3200 asukasta suojavyöhykkeelle nojautuen 'hyväksyttävään pelastussuunnitelmaan vakavimmankin mahdollisen ydinvoimalaonnettomuuden varalta'. Pelastussuunnitelma ei kuitenkaan ole realistinen eikä uskottava, eikä sitä tehdä lainkaan esim. Ines 7 -luokan onnettomuuden varalle, koska sellaista ei pelastussuunnitelman mukaan tapahdu", Lipponen sanoi.
"Fukushiman tilanne voi toistua Perämeren rannalla, vaikka ilman tsunamia. Perämeri on matala, ja ahtojäät kasautuvat sen rantavesiin jopa kymmenen metriä korkeiksi pojaan ulottuvaksi röykkiöiksi, jotka voivat estää lauhdeveden oton kuukausiksi", Lipponen muistutti.
Koonnut  ja kuvannut:  Antero Nummiranta


Tshernobyl, Pripjatin entinen kaupunki,
Fukushima, miilujen salpaava suopunki,
Kiinaan rakenteilla olevat voimalajätit
historia kysyy: ”Mitä perinnöksi jätit,
mihin, kansakunta, jätteesi tanssivat mätit?”

Suomi, maa poistettujen vanhuspeittojen,
niitä ennen Hyssälää satavuotiaat saivat,
Suomi, maa korruptoituneitten virkaheittojen,
kestääkseen ottaa ydinjätteiden vaivat,
tulevat sukupolvet säteiden alla naivat.

Pihlajanmarjoistako sekaisin tilhi liitää,
töyhtöpää kännissä marjoistako lie,
maan säteily kun samaan aikaan kiitää
näkymättömin, sidotuin, äänettömin säkein,
kilvoitellen, kuka onkaan atomeista äkein,
ei tappavaa ilmaa pysäytetä juuttisäkein. 

Ei maassamme ennen ollut vompatteja,
ei kansan kasvoista kasvanut patteja,
syöty sentään on satoja vuosia tatteja,
miksi nyt alkaneet on oireet kummat
miksi nyt kasvot halkeilevat, tummat,
miksi suklaalta maistuvat kardemummat?

Tietää virkamiehemme lobattu, maksettu,
haitat ja vaarat, päättäessään Olkiluodon jättilaitoksesta,
ennenkin on maassamme elää jaksettu,
mut ei ennen kuolema sädehtinytkään maaperätaitoksesta,
syynä ahne, himokas, hedonistinen raha?
Ei, raha on vain kaupan väline, kuollut ja eloton,
vaiko kapitalistin pohjaton, rahapussipaha?

Rahavallan edessä virkamieskin on sankari, peloton,
selkärankansa katkaissut on pääomitettu saha.
Juhani Valo