18.11.2011

ALPPIPUISTON PUOLESTA

Alppila-seuran laatiman vetoomuksen Alppipuiston puolesta allekirjoitti 3644 kansalaista.
”Pelastetaan Alppipuisto! Pisara-radan ykkösvaihtoehto uhkaa tuhota Alppipuiston. Se lohkaisisi tärkeän, puistolle laaksomaisuutta antavan länsiosan. Radan voi linjata myöhemminkin tunneliin suoraan Pasilasta, mutta Alppipuisto on korvaamaton.”

ELY-keskuksen YVA:n (ympäristövaikutusarvio) mukaan: "Alppipuistoon kohdistuvat maisemalliset vaikutukset ovat merkittäviä ja pääosin haitallisia tai erittäin haitallisia. Ratapenkere kasvaa puiston suuntaan ja kevyenliikenteen väylän sijainti muuttuu. Muutokset kohdistuvat puiston maisemakuvaan ja toimintoihin."

Pisara-radan ympäristövaikutukset on selvitetty huolella. ELY-keskuksen saamissa mielipiteissä kiinnitettiin kuitenkin erityisesti huomiota Alppipuiston ja Eläintarhan tunneliaukkojen haitallisiin vaikutuksiin.

VETOOMUKSEN ALLEKIRJOITTAJIEN PERUSTELUITA ALPPIPUISTON SÄILYTTÄMISEKSI ENNALLAAN

"Olen joka kirjainta myöten samaa mieltä. Kuinka täällä voi olla näin lyhytnäköistä politiikkaa. Joskus miettii, että päättäjillä on mökit ja huvilat jossain kauempana järvien ja meren rannoilla, he pyllistävät kansan lähiluonnolle ja puistoille.  Mutta ei kai se niinkään voi olla, jos kerran kiihkeästi halutaan luoda kilpailukykyistä eurooppalaista metropolia? Kyse taitaa olla ylimielisyydestä ja välinpitämättömyydestä, ei oteta huomioon alueella jo asuvien ja yleensä ihmisten mielipiteitä ja arvoja.  Lisäksi kysymys on sivistymättömyydestä ja tyhmyydestä. Päättäjien mielestä on upeaa, kun keskusta on rakennettu täyteen ja liikenne pyörii ympärillä. Olkoonkin osittain vaikka joukkoliikennettä, kaupunkiluontoa vähättelevä suunnittelu tuhoaa jäljellä olevat viheralueet. Ainoastaan sitkeä ja väsymätön yhteinen taistelu voi pelastaa Alppipuiston ja Eläintarhan."

"Myös Eläintarhan puoli pitää pelastaa, jättää silta Vauhtitien yli ja tunnelin suuaukko tien länsipuolen kallioihin rakentamatta. Suuaukot on tehtävä Pasilan varikkoalueelle. Ainutlaatuinen kaupunkilaisten virkistys- ja luontoalue on säilytettävä yhtenäisenä!!
Viihtyisä ja kilpailukykyinen metropoli, jota päättäjät kovasti puuhaavat, on muutakin kuin liikenneväylien rei´ittämää ja puhkomaa ympäristöä. "

"Olin siellä Alppipuistossa lapsenlapsen kanssa parikin kertaa kesällä. Nautittiin sorsista ja muista linnuista ja kiipeiltiin jyrkillä kallioilla. Myös rokkia kuunneltiin, mukavaa oli. Pasilasta tultiin, lyhyt, helppo matka kauniiseen laaksoon. Kannattaa säilyttää nykyisellään."
Keskuspuistoa nakerretaan nytkin Pöllölaakson kohdalla asuntorakentamisella ja kohta varmaan viljelypalstatkin vaarassa siinä vieressä.

Käykääpä muuten seikkailemassa 650 m pitkässä entisessä rautatietunnelissa Pasilasta Kumpula/Arabiaan. (tai toisinpäin) Taskulamppu mukaan! Ideoikaa samalla, mitä siihen olisi järkevää laittaa. Skuru? Pyörätie? Bussi? Moottoritie! Pisararata!!"

"Alppipuisto on yksi Helsingin hienoimmista "piilopaikoista", todella upea, hieno pikku lampi, silti urbaani. Pidetään Alppipuisto kunnossa ja siistinä, lisäksi kesän konsertit on huippujuttu. Henkireikä pääkaupungissamme."

"Minäkin luulin näin, että ykkösvaihtoehto sukeltaisi nykyiseltä radalta Alppipuiston eteläkärjen alittavaan tunneliin. Tällaisen vaikutelman saa medioitten ja Helsingin kaupungin tiedotuksen käyttämästä kartasta. Näin ei kuitenkaan ole. Raide erkanisi nykyisestä radasta Alppipuiston pohjoispäässä ja kulkisi Alppipuistossa maanpäällisenä ratana ennen sukeltamistaan kyseiseen tunneliin. Kakkos- ja kolmoslinjaukset kulkisivat itäisessä kantakaupungissa kokonaan maan alla. Pisara-rata on kaupungillemme tärkeä hanke. Myös Alppipuisto on meille tärkeä. Onneksi nämä eivät ole ristiriidassa - kunhan Pisara-rata toteutuu kakkos- tai kolmoslinjauksen mukaan. Valitettavasti kaupungin virastot ja lautakunnat suosivat tuota ykkösvaihtoehtoa."

Koonnut: Antero Nummiranta

11.11.2011

Pisara-rata kipinöi Alppipuistossa 12.11.2011

Helsingin Alppiharjun kaupunginosayhdistyksen, Alppila Seuran kesän aikana keräämän adressin Alppipuiston puolesta on allekirjoittanut jo noin 4200 ihmistä. Alppipuistoa puolustetaan Pisara-radan linjaukselta, jossa rata laajenisi käytännössä puiston siimeksessä sijaitsevan lammen reunaan saakka ja jonka kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä. Adressi luovutetaan liikenneministeriölle lauantaina 12.11. klo 15. Adressin ottaa ministerin puolesta vastaan Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohonen.


Alppila Seura havainnollistaa linjaukseen maastossa, jotta linjauksen merkitys puistolle konkretisoituisi. Alppila Seura kutsui liikenneministerin, liikenneviraston ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston ja kaikkien Helsingin kaupungin valtuutetut ja kaupunginhallituksen jäsenet Alppipuistoon 12.11.2011 klo 14-17 perehtymään asiaan paikan päällä ja keskustelemaan alueen asukkaiden ja muiden puiston käyttäjien kanssa. Tulevan ratapenkereen korkeus on lauantaina havainnollistettu ilmapalloin, kaadettavat puut saaneet suruharson runkoonsa ja menetettävä osa puistoa on merkitty ulkoroihuin noin 400 metrin matkalta. 

Liikenneviraston investointitoimialan ylijohtaja Kari Ruohonen esittelee Pisara-rata suunnitelman klo 14.15-14.30. Hän osallistuu myös Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston edustajan DI Jukka Tarkkalan kanssa paneelikeskusteluun klo 15-16. Keskustelun vetää alppiharjulainen toimittaja, kirjailija Leif Salmén. Muut panelistit edustavat kaikkia valtuustopuolueita: Antero Alku (kesk), Yrjö Hakanen (skp), Mari Holopainen (vihr.), Tarja Kantola (sdp), Kati Peltola (vas), Olli sademies (ps) Tuulikki Vuorinen (kd). Kokoomus ja RKP aikovat lähettää edustajansa. Huoli Alppipuistosta näkyy myös Helsingin kaupungin lausunnossa Pisara-radan linjauksista.


Ympäristötaideteoksen rakentaminen alkaa klo 12 ja iltapäivän aikana paikalle saapuvat Alppipuiston ystävät voivat tuoda oman roihun/ulkokynttilän mukanaan tullessaan nauttimaan pikku purtavaa ja kuumaa mehua pimenevään iltaan. ”Taistelua ei ole vielä menetetty”, korostaa Alppila Seuran hallituksen jäsen ja ympäristötaideteoksen tuottanut Ritva Harle, ”kaupunginvaltuuston ja liikenneministeriön on vielä mahdollista valita kakkosvaihtoehto, mikä säästää puiston ja mahdollistaa oman aseman rakentamisen myöhemmin Alppilaan.”

Lisätietoja antavat:


Emilia Palonen, Alppila Seuran pj. 040-5077198
Ritva Harle, kuvataiteilija, Alppila Seuran hallituksen jäsen, 050-3832393

Alppila-seura ry:n järjestää

PISARA-RATA KIPINÖI ALPPIPUISTOSSA -tapahtuman 12.11.11 klo 14 – 17.
Tapahtuma jatkaa vuonna 2010 alkanutta Kuuskulma kipinöi kartalle - tapahtumasarjaa

Tilaisuudessa luovutetaan Alppipuiston puolesta -adressi, kävellään ympäristötaideteoksessa, joka hahmottaa Pisara-rataa, avataan Alppila-sarja –taidenäyttely,  keskustellaan Pisara-radasta ja kuullaan musiikkia.

9.11.2011


Pisararata kipinöi Alppipuistossa

lauantaina 12.11.2011 klo 14.00-17.00

Tapahtuma Alppipuiston puolesta

Alppipuiston rauhaa uhkaa tulevaisuudessa Pisara-radan  linjaus, joka veisi puistosta sen läntisen osan ja rikkoisi laaksomaisuutta.

Alppila Seura kannustaa kaikkia allekirjoittamaan vetoomuksen Alppipuiston puolesta. Nettiadressissa on jo yli 2000 nimeä ja paperisessa adressissakin yli kaksi sataa.

Allekirjoita täällä: http://www.adressit.com/alppipuiston_puolesta ja kerro asiasta kavereillekin!

Lisätietoa Alppila Seuran lausunnoissa. Adressisivulla voi myös keskustella asiasta. Uudenmaan Ely-keskuskin lausunnossaan korostaa ykkösvaihtoehdosta koituvaa haittaa: "Alppipuistoon kohdistuvat maisemalliset vaikutukset ovat merkittäviä ja pääosin haitallisia tai erittäin haitallisia. Ratapenkere kasvaa puiston suuntaan ja kevyenliikenteen väylän sijainti muuttuu. Muutokset kohdistuvat puiston maisemakuvaan ja toimintoihin. Kielteisiin vaikutuksiin ja niiden lieventämiseen tähtääviin ratkaisuihin on kiinnitetty asianmukaisesti huomiota. On tärkeää, että tämä huomioidaan mahdollisessa jatkosuunnittelussa."

4.11.2011

Maailma muuttuu sittenkin   

Ihmiset tietämättömät,
kuvitelkaa edes kerran,
edes silmänräpäyksen verran,
nähkää mielessänne
Espoo, Helsinki
Kauniainen sekä Vantaa,
sitten kuvitelkaa
Suomi ilman alueita näitä,
siis nykyinen maamme
Suomi ilman etelää,
tilalla vettä vetelää,
niin kauas kuin silmä kantaa.

Te ette siis vieläkään usko,
maan horisontissa iltarusko,
sivistyneistö, älymystö,
se vain pyörittää sanoja,
sekakielisiä kirjainjanoja,
ymmärtämättä tuhon laajuutta,
huomaamatta puuttuvaa
eteläisen pallonosamme
poistuvaa, liikkuvaa taajuutta,
jonka suuruus on laskettavissa,
tuhonjälki silmin koettavissa,
Etelämantereen irtoava jäälautta,
pääkaupunkiseutumme kokoinen,
kun ei mielestänne liiku Suomen kautta.

Onko normaalia,
mitä tapahtuu Bangkokissa,
Yhdysvalloissa, Suomessa,
onko teistä tavallista, että
Thaimaa täynnä on vettä,
Suomessa marraskuinen kesä,
lupiini kukassa Hyvinkäällä,
lunta täysi on maa
tällä kertaa kaukana jenkeissä,
lumi lantana kukkapenkeissä,
sanotteko, sivistyneet,
tämä on kaikki yksittäistapausta,
olette oikeassa,
jos yksittäistapaukseksi laitetaan
yhden maapallon tuho.

Juhani Valo

2.11.2011

Vasemmistolaisten anteeksipyyntö


Työväenliike,
jos se olemme me,
silloin työväenliike on
varsin pieni ja hiljainen,
massaton, voimaton
ja vaisuksi kuohittu,
äänipromilleista taisteleva
entinen kelpo kranaatti,
nyt sirpaleista koostuva hajaannus
me kuohimme itse itsemme.

Haluaako kansa,
jonka etujoukoiksi aina olemme
äänekkäästi julistautuneet,
kuunnella sanomaamme,
vain kansa sen tietää,
sillä me valehtelimme sille
vuosikymmenten ajan,
pelkääkö kansa
kuulevansa vain valhekieltä,
jossa pahasta tehtiin hyvä
ja hyvästä luopiomainen paha.

Itä–Euroopasta kuului vain hyvää,
sankan saastepilven takaa tosin,
saaste retusoitiin uutisistamme
lika, totuus puhdistettiin
kuin miljoonat ihmiset
näkymättömäksi, hajuttomaksi,
kunhan olimme parempia
Tähtien sodassa
taistossa yhtä tappavan koneiston kanssa.

Missä on tähtemme nyt,
punatähdestäkö ylväästä
vain punainen, hajonnut supernova,
vieläkö valehtelemme kansalle,
vieläkö unohdamme köyhämme,
vanhuksemme, maaseutumme,
taistellaksemme vain omista dogmeistamme,
karkottaaksemme sydämen sielustamme,
hengen poistaaksemme liikkeestämme?

Olemme nyt
etujoukko itsellemme,
ilman kansaa,
ilman voimaa,
kuka kertoisi kansalle,
onko meillä tilaisuutta,
että me emme enää valehtele,
meihin tulee voimaa,
tinkimätöntä, jaloa
vain kansasta, joka itsekin
on tiedostanut asemansa
ja luottaa itseensä, luottaa meihin.


JUHANI VALO

1.11.2011