26.3.2012

Hyvät Kansan äänen toimittajat ja avustajat

Kansan äänen seuraavan numeron (2/2012) toimitustyö on käynnissä. Alustavien suunnitelmien suunnitelman mukaan lehti ilmestyy maanantaina 23.4. 2012. Silloin se ehtii Vapuksi kaikille tilaajille. Siksi pyydämme kaikkia lehden avustajia ja toimitustyöhön osallistuvia valmistamaan artikkelinsa yms. hommansa siten, että ne olisivat toimituksen käytössä viimeistään maanantaina 16.4.2012 (deadline/ehdoton takaraja). Kuitenkin pyydämme, että voisitte toimittaa artikkeleitanne jo tässä vaiheessa, ettei tulisi liian kiirettä loppuvaiheessa. Tällä hetkellä lehdessä on tilaa artikkeleille, piirroksille, kirjoituksille, yms. Jos teillä on ideoita isommista artikkeleista, olkaa näissä kuten kaikissa muissakin toimitustyöhön liittyvissä kysymyksissä yhteydessä toimitukseen (allekirjoittaneisiin).

Kirjoittakaa aiheista, jotka ovat teille tärkeitä ja joihin olette paneutuneet. Tarvittaessa olkaa yhteydessä toimitukseen.
Ilmoittakaa myös kaikki 23.4.2012 jälkeen kesäkuun lopulle ajoittuvat kokoukset ja tilaisuudet kansan ääneen. Se auttaa meitä suunnittelemaan työaikataulujamme. Varsinkin ilmoittakaa vapputilaisuuksista, että saamme ne lehden vappumuistioon.

Lähettäkää myös juttuja "Kansan ääni kuuluu"- palstalle. Monilla tyntuu olevan ennakkoluulo, että "Kansan ääni kuuluu"- palstalle työnnetään ne kirjoitukset, jotka eivät muualle kelpaa. Tämä on täysin väärä käsitys. kansan ääni kuuluu palstalle yritämme koota kokonaisuuden niistä kirjoituksista, joissa on hyviä huomioita, ideoita, oivalluksia, innovaatioita ja neronleimauksia. Se on nimensä sisällön mukaan ideasivu. Että laittakaa tulemaan vain myös niitä sivulle 18 tarkoitettuja lyhyitä napakoita juttuja.

Varsinkin kaikki ne, joilla on ajatuksia ja tietoja oman kunnan tai asuinalueen asioista sekä sosiaali- ja perusturvaan, palkka- ja työllisyyspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä, laittakaa juttua tulemaan. Nyt on toimituksen kiireisin vaihe niin, että laittakaa nopeaan tulemaan niitä juttuja.

Lisäksi huomioikaa seuraavaa:

Vappunumerossa julkaisemme kannattajiemme ja tukijoidemme vappu tervehdykset. Tarvitsemme poliittista foorumia, joka puhuu kansaa koskevista asioista ja järjestää toimintaa voimien kokoamiseksi työkansan yhteiseen rintamaan. Tällainen foorumi on Kansan ääni.

Keräämällä tervehdyksiä teemme lehteämme tunnetuksi ja hankimme rahaa toimitustyöhön. Tervehdykset palautetaan 18.4.2012 mennessä Reijo Katajarannalle (os. Sunilantie 10 D, 00720 Helsinki, sähköposti: r.katajaranta@kolumbus.fi), Heikki Männikölle (os. Vellamonkatu 6 A1, 00550 Helsinki, sähköposti: heikki.mannikko@pp1.inet.fi) tai Kansan äänelle os. PL 780, 00101 Helsinki, sähköposti: tilaukset.kansanaani@gmail.com. Henkilötervehdys 2 euroa, järjestötervehdys 10 euroa ja "laatikkotervehdys" 10 euroa. Maksu tilille: OP FI0855411420027966. Huom! uutena tervehdysmuotona "laatikkotervehdys" tarkoittaa n. 15 palstamillimetrin laatikkoon sijoitettua tervehdystekstiä.
Kansan ääni luettavissa:
http://www.kansanaani.net/

Toimituksen puolesta:

Antti Siika-aho, päätoimittaja
Hallituskatu 22 C 45
33200 TAMPERE
p. 040-8335360
antti.siikaaho@gmail.com

Heikki Männikkö
Vellamonkatu 6 A 1
00550 Helsinki
p. 050-5884159
heikki.mannikko@pp1.inet.fi

Juhani Tanski
Sammakkolammentie 1 B 17
70200 Kuopio
040-764 1163
juhani.tanski@suomi24.fi

19.3.2012


150 kerääntyi kunnioittamaan Japanin kolmoiskatastrofin vuoksi kärsineitä

Kynttilämielenosoitus 15.3.2012 Senaatintorilla. Kynttilät sytytettiin Japanin kolmoiskatastrofista kärsineiden puolesta. Sendain suuri maanjäristys, sitä seurannut tsunami ja näiden aiheuttama Fukushiman ydinturma jättivät jälkeensä kymmeniä tuhansia kuolleita ja satoja tuhansia kodittomia.

Yhteensä noin 150 ihmistä kerääntyi  Helsingin Senaatintorille kunnioittamaan Japanin kolmoiskatastrofin vuoksi kärsineitä ja vastustamaan ydinvoimaa. Hiljaisen kynttilämielenosoituksen järjestivät ympäristöjärjestöt Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luontoliitto, Maan ystävät ja Natur och Miljö. Pieniä muistohetkiä järjestettiin Helsingin lisäksi muillakin paikkakunnilla ympäri Suomea.

Sendain suuri maanjäristys koetteli Japania 11.3.2011. Maanjäristys, sitä seurannut tsunami ja Fukushima Daiichin ydinvoimalalla sattunut ydinkatastrofi aiheuttivat lähes 20 000 ihmisen kuoleman ja jättivät satoja tuhansia kodittomiksi.

Fukushima Daiichin ydinvoimalan radioaktiiviset päästöt jatkuvat edelleen ajoittaisina. Japanin viranomaisten mukaan tähän mennessä 573 ihmistä on menettänyt henkensä ydinturman vuoksi, 150 000 ihmistä on evakuoitu ja 35 000 jättänyt kotinsa vapaaehtoisesti.
 

Kynttilämielenosoitus järjestettiin tasan vuosi sen jälkeen, kun suurimmat radioaktiivisten aineiden päästöt pääsivät vuotamaan Fukushima Daiichilta.
Onnettomuus Japanin kaltaisessa korkean teknologian maassa yllätti koko maailman ja osoitti, että turvallista ydinvoimaa ei ole olemassa
Voimalan lähialueilta on evakuoitu 150 000 ihmistä, ja lisäksi noin 35 000 on jättänyt kotinsa vapaaehtoisesti. Suuri määrä ihmisiä asuu edelleen alueilla, joilla säteilyn taso ylittää onnettomuutta edeltäneen turvarajan luonnon taustasäteilylle.


Näistä kolmesta katastrofista yksi olisi voitu estää

Sendain maanjäristys ja tsunami aiheuttivat 11.3.2011 Fukushima Daiichin ydinvoimalan jäähdytysjärjestelmien menetyksen. Kolmessa voimalan kuudesta reaktoriyksiköstä tapahtui vetyräjähdys onnettomuutta seuraavina päivinä. Myös neljäs reaktoriyksikkö vaurioitui näiden räjähdysten vuoksi.

Fukushima Daiichin ydinkatastrofin suurimmat päästöt ilmakehään tapahtuivat 14.–15.3. 2011. Osittain päästöt tuhoutuneelta ydinvoimalalta jatkuvat edelleen, eikä tilanne ole täydellisesti hallinnassa vieläkään.

Tapaus Talvivaara

Ydinvoimaloiden polttoaineeksi on louhittava uraania. Uraanikaivosten uhat ovat Suomessakin jo toteutumassa esimerkiksi Talvivaarassa riittämättömän viranomaisvalvonnan ja puutteellisen ympäristönsuojelulain vuoksi. Vaikka uraanin erottamista Talvivaaran louhoksella ei ole vielä edes aloitettu, osoittaa paltamolaisen työntekijän turma 15.3.2012, torstaiaamuna, prosessin vaarallisuuden ihmisille ja ympäristölle jopa sadan km päässä. Rikkivety on vain yksi osa prosessissa. Kaivokset ovat osa ydinvoimauhkaa, jota ei saa Suomessa lisätä. Meidän on luovuttava ydinvoimasta ja korvattava se uusiutuvalla energialla ja tehokkaammalla energiankäytöllä.

Vaarallisen ja kalliin ydinvoiman rakentaminen ei ole erityisen hyvä keino edes ilmastonmuutoksen torjumiseen, koska voimaloiden rakentamisajat ovat nousseet lähes vuosikymmeneen. Fossiilisista polttoaineista luopumiseen on huomattavasti toimivampiakin ratkaisuja.

Antero Nummiranta

14.3.2012

ME EMME TARVITSE KAPITALISTEJA

Kapitalismin puolestapuhuja, Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja Matti Apunen huokaili 13.3.2012 Hesarin kolumnissaan kapitalismin aliarvostuksesta. Hänen mukaansa: ”Jos julkisesta keskustelusta pitäisi jotain päätellä, liiketoimintaan ryhtyvät vain sielultaan vammautuneet ihmiset. Samaan aikaan on selvää, että toiveet uusista työpaikoista ovat näiden ihmisten varassa.”

Suurkapitalistien kohdalla Matti Apusen toteamuksen ensimmäisessä osassa on vinhasti perää. Päästäkseen suurkapitalistiksi on voitettava lukuisia kauppasotia, on hyödynnettävä rivosti maailman luonnonvaroja ja on kukistettava säälittä pahimmat kilpailijat. Sen sijaan toteamuksen jälkimmäisen osan totuussisältö on apeampi ja kapeampi. Kansallisten kapitalistien kohdalla toiveet uusista työpaikoista ovat melko turhia, koska he vievät tehtaansa, toimintayksikkönsä ja laitoksensa vieläkin suurempien voittojen toivossa ulkomaille tai myyvät ne kansainvälisille sijoittajille. Valtion yhtiöiden yksityistämisestä vastaava ministeri täydentää omilla toimillaan tätä samaa suuntausta.

Matti Apunen hakee happea kapitalismille Britannian pääministeri David Cameronilta, joka kuvaa yritystoimintaa ”kaikkien aikojen mahtavimmaksi yhteiskunnallisen edistyksen voimaksi… Se voi auttaa meitä murskaamaan köyhyyden, avaamaan uusia näköaloja sekä viemään eteenpäin innovaatioita, tuotteita ja palveluita, jotka tekevät elämästämme paremman, pidemmän ja onnellisemman.”

Miksi Matti Apunen ylevöi yksityisomistukseen perustuvat yritykset etenkin suuryritykset ja mitätöi työläisten tekemän työn? Kapitalismin menestyminen perustuu nimenomaan työvoiman tuottaman arvon hyväksikäyttöön.  Itsensä työllistävät pienyrittäjät ja suurkapitalistit ovat kaksi eri asiaa. EVA ei aja työvoimavaltaisen pk-sektorin asiaa, vaan keskittyy pääomavaltaisen suurteollisuuden etujen ajamiseen. Kapitalisteilta on turha odottaa jaloutta. Jos he eivät toimi kapitalistien tavoin, he eivät ole pian enää kapitalisteja.

Suuryritykset ovat murskanneet köyhyyttä viime vuosikymmeninä Suomessa tosi surkeasti. Tehokkainta köyhyyden murskaamista kapitalismin historiassa on ollut sen sijaan työläisten luokkataistelu. Cameronin rehvastelemat uudet palvelut, innovaatiot ja tuotteet ovat järjestään kohdistettu maksukykyisille kansalaisille. Ne eivät koske pätkätyöläisiä, työttömiä ja köyhyysrajalla eläviä ihmisiä. Nykytutkimuksen mukaan pitkäaikaistyöttömyys jopa lyhentää kansalaisen eliniänodotetta. Yhteiskunnallisen vaurauden luominen ei sinänsä ole väärin, kun huolehditaan tuotannon tulosten oikeudenmukaisesta jaosta.

Kapitalismin kannattajana Matti Apunen toteaa, että ”markkinataloudessa valta on ja sen on oltava kuluttajilla.” Kuka voi kuluttaa, sijoittaa ja kilpailla elintasollaan suomalaisessa yhteiskunnassa?  Jos Matti Apunen heittäytyisi rehelliseksi mieheksi, hän määrittäisi kapitalismin perussolun edes maksukykyiseksi kuluttajaksi eli hyvin toimeentulevaksi ihmiseksi.

Mitä säilyttämisen arvoista nykyisessä ryöstökapitalismissa sen uusliberalistisessa talouspolitiikassa oikein on? Osakekauppa on mielikuvilla pelaamista ja keinottelua. Euroopan pankkien tukeminen on kapitalistien keinotekoista pelastamista. Kapitalistisessa tuotantotavassa kaikki keinot näyttävät olevan sallittuja. Sodankäynti on vain yksi keino kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Yksi prosentti maailman ihmisistä käyttää todellista taloudellista ja poliittista valtaa kansainvälisten suuryhtiöiden hallintoelimien kautta. Kuka oikeuttaa heidän valtansa? He itse!

Kullakin yhteiskunnallisella ilmiöllä on oma elinkaareensa – alku, keskikohta ja loppu. Kapitalistien mielestä kapitalismi on kestävä ja oikeudenmukainen yhteiskuntajärjestelmä. Sen viisisataavuotinen historia on osoittanut tämän jatkuvan talouskasvun utopiaan, ihmisen tuotantoeläimeksi alistamiseen ja luonnonvarojen ryöstöön perustuvan tuotantotavan kyseenalaistavan elämän jatkumisen maapallolla.

Jos yritystoiminta otetaan yhteiskunnalliseen valvontaan ja omistukseen, tilanne muuttuu olennaisesti. Mikä estää valtiota perustamasta lakkautettujen paperitehtaiden ja IT-yritysten tilalle omia yrityksiään?

Matti Laitinen

12.3.2012


Vuotojen ja tuhottujen järvien maa

Talvivaaran kaivos on alusta asti aiheuttanut runsaasti erilaisia pöly-, melu- ja hajuhaittoja. Vakavampi ongelma ovat Talvivaaran jätevedet. Kaivoksesta vuotava suolainen jätevesi pilannut jo neljä vesialuetta: Salminen, Kalliojärvi, Kalliojoki ja Tuhkajoki.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen kokoontuneita osakkaita vastaanotti maanantaina, 12.3, Katajanokalla ympäristön pilaamisesta ja uraaninkäsittelystä huolestunut mielenosoittajien joukko.

He vaativat, että ylimääräisellä osakeannilla kerättävät varat käytetään ensisijaisesti jo tapahtuneiden ympäristötuhojen korjaamiseen. Talvivaaran kaivoksen toiminta on keskeytettävä siksi aikaa, että ympäristöasiat saadaan kuntoon.


Uusien selvitysten mukaan vesistövaikutukset ulottuvat jo paljon täkin pidemmälle, jopa 100 kilometrin päähän kaivoksesta. Kaivoksella on tapahtunut useita onnettomuuksia, mm. tulipaloja rikkivarastoissa ja uraanipitoisia päästöjä on vuotanut ympäristöön.

EI LUPIA URAANIN TUOTANTOON

Uraanin talteenotto ei vähentäisi ympäristöongelmia. Uraanirikasteen erottamiseen tarvitaan uusia kemikaaleja ja keltakakun radioaktiivisuus on paljon luonnonuraania korkeampaa.


Tässä mainostetaan kaivosyhtiön osakkaille ja mieltään osoittaneille tarjottavia leivonnaisia.

Kaivoksen uraanin talteenottoluvat ovat vastatuulessa paikalliviranomasten piirissä. Toistuvasti ylittyneet päästörajoitukset ja alueen vesistöjen kärsimät vahingot herättävät huolta yhtiön kyvystä hallita toimiaan. Metsähallitus, kalatalousviranomaiset ja alueen kalastuskunta vastustavat hanketta.

Uraani-kultakaivostoiminnan jäte sisältää raskasmetallien ohella 85 % uraanin alkuperäisestä radioaktiivisuudesta.


Loppua Talvivaaran vastuuttomalle kaivostoiminnalle ja suunnitellulle  uraanituotannolle olivat vaatimassa mm. Itkijänaiset, Maan ystävät. Naiset Rauhan Puolesta, Edelleen EI ydinvoimaa-liike, Suomen luonnonsuojeluliitto, Hyökyaalto ja yksityishenkilöitä kaivosalueelta ja muualta Suomesta.


Austraalialainen Polar Mining himoitsee Taivalvaaran vanavedessä Kitka-Ruka-Käylä-Kitkajoki- alueelle uraani-torium-kultakaivosta. Samaan kärkkyy Kevitsa Mining, joka on jo varannut Juuman,Säkkilän,Oulangan,Kuusingin ja Suisingin uraanialueet. Nämä em. hankkeet siirtävät Kuusamon tärkeimmät matkailualueet kaivostoiminnan piiriin. Lähituntumassa on myös Oulangan kansallispuisto.
Huolta kannetaan myös siitä, että suomalaista uraania kulkeutuisi ulkomaille sotilaalliseen käyttöön.
Antero Nummiranta

5.3.2012


Puhkaistaan sosiaalisten oikeuksien kupla!
Kuvia karkauspäivän mielenosoituksesta Helsingissä 29.2.2012

"Pro-kuntapalvelut –toimintaryhmä vaati, että perusoikeuksia rajaavat budjettileikkaukset ja kuntabudjettien sosiaalimenojen jatkuva alibudjetointi on saatava kuriin. Lisäksi on tuettava osallistavia demokraattisia prosesseja ja kaikista hankkeista ja muutoksista on tehtävä yhteiskunnallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviot."






Helsingin työttömien HETY ry:n soppatykki oli käytössä Hakaniemen torilla, josta marssittiin yli Pitkäsillan Senaatintorille.
Karkauspäivänä on vanhastaan tapana haastaa vallitsevia käytäntöjä. Niin tehtiin nytkin.
YK antoi jo vuonna 2000 huomautuksen Suomelle, että oli rikottu sosiaalisia oikeuksia budjettileikkausten nimissä. Eivät oikeuden ole ole kiinni suhdanteista. Ne ovat aina voimassa.
Vuonna 2007 YK vaati Suomea luomaan virallinen köyhyysraja ja seuraamaan köyhyyden kehitystä.. Pyyhkeitä tuli myös perheväkivallan tehottomasta kitkemisestä. Aiommeko laittaa kaikki lapsemme laitoksiin? YK puuttui myös kasvaviin huostaanottoihin.


Suomen työväenpuolue STP:n lehti, Kansan ääni, otettiin hyvin vastaan torille kokoontuneiden keskuudessa.
Sosiaaliset oikeuden ovat esillä juhlapuheissa. Kun niitä pitäisi alkaa soveltaa käytäntöön, rahat eivät useinkaan riitä niiden toeuttamiseen. Nuoret syrjäytetään, ihmisillä ei ole varaa asuntoon ja työn hakemisen sijaan voimavarat menevät tukiviidakossa seikkailuun. Lupaukset sosiaalisista oikeuksista ovat menneet kuolan sisään, jossa ne eivät pääse toteutumaan käytännössä.


Syrjäytymisen estämisessä pitää keskittyä nuoriin, sillä puuttuminen on tehokkainta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, silloin kun ongelmat eivät vielä ole kasautuneet.

Erikoistutkija Pekka Tiainen on laskenut, että syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 20 000 € vuodessa ja elämän loppuun asti. Puuttumalla nuorten syrjäytymiseen NYT, vaikutamme pitkälle tulevaisuuteen. Keskustelussa täytyy kuunnella nuoria sen sijaan, että heidät pakotettaisiin ilmaiseksi työvoimaksi. Samalla nuorilla tulee olla mahdollisuus apuun ja heillä tulee olla mielekästä tekemistä.


Satamäärin ihmisiä ryhmittyi puhkaisemaan sosiaalisten oikeuksien kuplaa ja viemään vaatimuksia Helsingin kaupunginvaltuustolle ja valtuustoryhmille ennen valtuuston kokousta.

Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus on karannut käsistä. Siitä on tullut kupla ja osa kuittikulttuuria. Puhe on kuplaa. Köyhät ja vähävaraiset laitetaan rikkaiden kasinovelkojen maksajiksi. Liikenevät rahat hyvinvointipalveluille vähenevät.


 
Joka puolella Eurooppaa marssittiin karkauspäivänä. Mukana myös Kriittinen ay-verkosto Suomesta.
Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö EAY (European Trade Union Confederation, ETUC) oli päättänyt olla mukana 29. helmikuuta yleiseurooppalaisen ay-väen toimintapäivässä protestina Euroopan neuvoston kokoukselle 1.-2. maaliskuuta 2012.
Budjettikurista ja kurjistamisesta on tullut Euroopassa virallinen lääke maanosan talouskriisille. Palkkojen leikkaukset, sosiaaliturvan alasajo sekä hyökkäykset kollektiivista neuvotteluoikeutta vastaan ja työehtosopimusten vesittäminen ultra-joustaviksi ovat ainoa näköala, jota uusliberaalit idealistit tarjoavat!
Viimeksi 30. tammikuuta 2012 EU viimeisteli uuden kansainvälisen sopimuksen joka tuo liittoa jälleen askeleen lähemmäksi universaalia kurjistamista, säätämällä rangaistuksia jäsenvaltioille joiden budjetit ovat alijäämäisiä. Tämä sopimus, joka on tarkoitus hyväksyä Euroopan Neuvoston kokouksessa 1.-2. maaliskuuta, hakkaa kiveen tiukan budjettikurin ja uhkaa ajaa Euroopan pysyvään lamaan.
Tämän vuoksi Euroopan ammattiliitot mobilisoivat rivinsä 29. helmikuuta kaikkialla Euroopassa – osoittaakseen, että on olemassa muitakin vaihtoehtoja kuin jatkuvat budjettien kiristämiset. Leikkausten sijaan tarvitaan pelastussuunnitelma, joka takaa työpaikkojen säilymisen ja kestävän kehityksen.
Päivi Uljas muistutti Senaatintorilla, että nykyiset toimet jäytävät vaivalla rakennettua hyvinvointivaltiota. Hän on juuri julkaissut "Hyvinvointivaltion läpimurto" -väitöskirjansa. Siinä hän kertoo mm. että "Köyhässä maassa Euroopan pohjoislaidalla sokerin ja voin hinnankorotukset suututtavat ihmisiä ja protestiaalto pyyhkii yli maan. Vanha poliittinen eliitti hajautuu ja poliitikot ryvettyvät mediaryöpytyksessä ja korruptio-oikeudenkäynneissä.
Päivi Uljas esittää väitöskirjassaan uuden tulkinnan Suomen poliittisesti villistä 1950-luvusta. Yhteiskunta oli rauhoitettu ja sosiaaliturva hoidettu asutustoiminnalla, mutta pienviljely ei enää riittänyt elättämään väestöä. Kaupunkien palkkatyöväki oli siirtymässä työnjaon yhteiskuntaan, jossa elantoa ei voinut täydentää omalta maatilkulta eikä vanhoja voinut hoitaa itse hautaan. Kaivattiin myös keskinäistä sosiaalivakuutusta, ja sitä luotaessa politiikan ja julkisen sektorin rooli oli arvioitava kokonaan uudelleen.

Uljaksen salapoliisityö julkisten aineistojen parissa paljastaa hajanaisuudessa toistuvan kuvion: palattaisiinko budjettisäästöjen kautta 1930-luvun yövartijavaltioon vai luotaisiinko ekspansiivisemmalla talouspolitiikalla jonkinlainen hyvinvointivaltio?"

Antero Nummiranta

1.3.2012

Kuntauudistus on torjuttava

On selvää, että kuntauudistuksella ei pyritä palveluiden turvaamiseen, kuten hallitus väittää virallisessa liturgiassaan. Uudistuksella päinvastoin karsitaan palveluita. Jos pieniä kuntia yhdistetään suureen maakunnalliseen keskukseen, niin näistä pienistä kunnista lakkautetaan monia palveluita ja palvelut keskitetään keskuskuntiin. Eihän muuten aikaansaada minkäänlaisia säästöjä. Ja nimenomaan säästöt ovat kuntauudistuksen taustalla.
Kuntauudistus saattaa vaarantaa perustuslain takaamat perusoikeudet ja yhdenvertaisuuden. Se saattaa olla perustuslain vastainen jo senkin takia, että valtio ylhäältä sanelemalla puuttuu kuntien itsehallintoon.

Kokoomusvetoinen hallitus ei kuuntele asiantuntijoita, joiden mukaan ihanteellinen kuntakoko palveluiden tuottamisen tehokkuuden kannalta on 20 – 50 000 asukkaan kunta. Suomen 170 pienintä kuntaa vastaavat vain 3 % kuntien kokonaismenoista. Kuntauudistus on ideologinen, oikeistolainen hanke palveluiden karsimiseksi ja demokratian heikentämiseksi.