19.10.2012


MINÄ UNOHDAN SINUT LIIAN USEIN

Sinä luuhaat armosta
kaverien nurkissa.
Nukut rapuissa,
torkut sporissa ja junissa.

Yöpaikan etsiminen
imee sinusta mehut.
Oma koti on sinulle
liian kallis.

Kesällä asut koijissa,
luumuilet leirintäalueilla,
lepäilet puistonpenkeillä.
Vaihdat tyhjät pullot täysiin.

Et käy konserteissa.
Et käy shoppailemassa.
Et käy kiekkokatsomossa.
Et käy usein suihkussa.

Ilman kotia on vaikea
saada työtä,
löytää kavereita,
lukea lehteä aamukahvilla.

Talvi vie sinut asuntolaan.
Samat ongelmat
täyttävät talon.
Kukaan ei valitse
kämppäkaveriaan.

Minä unohdan sinut
liian usein.

Matti Laitinen
18.10.2012

18.10.2012





Tapahtui 17.10.2012 Eduskuntatalon portailla
 

Hei, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, katsotko vähän tänne päin! Me ollaan lähi- ja perushoitajia ja ollaan kerätty yli 43 000 nimeä vetoomukseen Riittävästi hoitajia vanhuksille, huutelee Superin puheenjohtaja Silja Paavola.

Ministeri: "Ai kun kiva!"

Vetoomuksen allekirjoittajina on sekä hoitajia että hoidettavia. Lähi- ja perushoitajista 98 % on sitä mieltä, että henkilöstömitoituksesta on säädettävä laissa. Suurin ongelma vanhustenhoidossa on riittämätön koulutetun hoitohenkilökunnan määrä. Lakiin on saatava henkilöstömitoitus ja sanktiot sen noudattamatta jättämisestä.

Ministeri: Mä arvostan kovasti teidän arvokasta työtänne!

Erityisen haastava tilanne vanhustenhuollossa on tulevina vuosina kotihoidossa. Laitospaikkojen järjestelmällinen vähentäminen ja samanaikainen asiakasmäärän voimakas kasvu kotihoidossa vaativat merkittäviä lisäresursseja kotihoitosektorille. Jotta palveluiden laatu kotihoidossa pystyttäisiin turvaamaan, se edellyttää koulutetun hoitohenkilöstön lisäämistä. Asiakkaiden palvelutarpeista lähtevät hoitosuunnitelmat on laadittava siten, että niissä huomioidaan myös annettavan palvelun laatu. Hyvää laatua ei ole mahdollista tuottaa ilman riittävää aikaa ja riittävää henkilöstöä. Kunnat eivät tule vapaaehtoisesti nostamaan kotihoitosektorin vaatimaa henkilöstömäärää niin paljon, että asiakkaiden tarpeet tulisivat tyydytetyiksi. Henkilöstömitoitus, joka määräytyy asiakkaiden tarvitseman hoidon perusteella, on myös kotihoidossa oltava sitova.

Ministeri: Voih, te olette niin oikealla asialla...blaa laa... samaa mieltä ollaan.

Kaikki poliittiset tahot ovat viime aikoina olleet kanssamme samaa mieltä siitä että vanhustenhoitoa on parannettava, kysymys on ollut miten. Tässä polveilevassa keskustelussa monet ovat tuoneet julki, että vanhusten hoitoa on parannettava mm. palvelujen laadun varmistamisella, johtamisella, kiinnittämällä huomiota työhyvinvointiin tai hoitajien työnkuvan selkiyttämämiseen. Hienoja ajatuksia, mutta jos ole tarpeeksi hoitajia potilaiden päivittäisten tarpeiden tyydyttämiseen, miten silloin laatu varmistetaan,  miten työtä kehitetään ja selkiytetään, miten työhyvinvointi turvataan.. Kaikki kulminoituu aina hoitajamäärään vähyyteen.

Ministeri: Työtä tehdään koko ajan...liirun laarum....anna nyt sit tänne se pumaka....on vähän kiire, kun äänestys alkaa juuri....kaipa se vetoomus johonkin hyllyn kulmalla mahtuu... liirun laarum...heippa!

 
Käytössä olevia suosituksia ei ole noudatettu ja henkilökunta on huolissaan asiakkaiden hoidosta sekä omasta ja työtoverien jaksamisesta. Tähän huoleen SuPer on vastannut ja puuttunut työpaikoilla epäkohtiin. Hyvän hoidon turvaaminen ja työn tekemisen edellytysten luominen on kuitenkin kuntien ja työnantajien vastuulla. Jos kunnat eivät velvoitteistaan selviydy, on valtion huolehdittava siitä, että vanhusten hyvä hoito turvataan. 

Kansanedustajilla on nyt mahdollisuus osoittaa teoilla vanhusten arvostus. Pelkät puheet ja hyvä tahto eivät auta. Asialle on tehtävä jotakin. Laki on konkreettinen ratkaisu ja lainsäätäjän mahdollisuus vaikuttaa asiaan.
 
Kannattaa muistaa, että kunnan järjestämisvastuulle kuuluu vanhustenhoito ja hoiva, jolloin viimeisintä päätösvaltaa käyttävät kuntapoliitikot.
NYT ovat kuntavaalit, jolloin me äänestäjät voimme osaltamme vaikuttaa.

Toimittaja: Mämmiveikko
Kuva: A. N.

10.10.2012


Suomen Työväenpuolue - työkansan puolesta

Kuntapalveluja ei tule yksityistää

Kansalaiset ovat aiemmin pääosin olleet tyytyväisiä kuntien tuottamiin peruspalveluihin. Näitä toimintoja on kuitenkin heikentänyt niiden yksityistäminen tai palveluiden ulkoistaminen yksityisille. Julkisten palveluiden yksityistäminen on pahimmillaan raakaa kuntalaisten rahastamista. Kunnan palveluiden yksityistäminen ja niillä rahastaminen johtaa ihmisten eriarvoistamiseen. Se tuo mukanaan heikoimmassa asemassa olevien, ennen kaikkea köyhien, työttömien, eläkeläisten, sulkemisen ulos ihmisoikeuksiin kuuluvista perusoikeuksista.

Tavallisen ihmisen turvallisuus on uhattuna myös siksi, että ei ole olemassa paikkaa, jossa voi säilyttää turvallisesti ja riskittömästi pienet eläke- ja palkkatulot sekä säästöt. Siksi tätä varten tulee perustaa yhteiskunnan omistama Kansan Pankki.

Kuntien lahtaus pysäytettävä

Hallituksen esitys kuntauudistukseksi on hylättävä. Kuntien mielivaltaisille yhdistelemisille ja suurkuntien luomiselle ei ole taloudellisia perusteita. Tilastotietojen mukaan 170 pienimmän kunnan osuus kuntien kokonaismenoista on ainoas­taan 3 %. Näiden pienten kuntien yhdistämisellä ei siten ole mitään merkitystä, jos oikeasti haettaisiin säästöjä.

Päämääräksi täystyöllisyys

Hyvinvointi luodaan työllä. Siksi korkea työllisyys ja alhainen työttömyys ovat keskeinen perusta hyvinvoinnille. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen on keskeinen osa korkeaa työllisyyttä samalla kun korkea työllisyys koko yhteiskunnassa turvaa rahoituspohjan kunnallisille palveluille kuten myös muulle sosiaaliturvalle.

Työolosuhteet ja palkkaus­ kuntoon kunnallisilla työpaikoilla

Työmäärät on mitoitettava asianmukaisiksi. Asiakaspalvelutehtäviin on varattava riittävät resurssit. Tarpeeton kiire lisää stressiä ja voi johtaa työpaikoilla mm. häirintään ja epäterveeseen kilpailuun. Työn laatu kärsii tästä väistämättä.

Kuntien usein naisvaltaisten alojen alhainen palkkataso on eräs syy näitä aloja riivaavaan työvoimapulaan. Palkkausta on kohennettava työn vaativuutta ja raskautta vastaavalle tasolle.

Terveydenhuolto, vanhukset ja vammaiset

Terveydenhuolto tulee järjestää julkisena palveluna, jolloin demokraattinen valvonta takaa sen laadun. Terveysasemat ja päivystyspalvelut on järjestettävä kunnallisena lähipalveluna. Viime aikoina vanhustenhoidossa esiintyneet ongelmat ovat nousseet räikeinä esiin. Tässäkin rahan ja hoitajien puute on keskeinen tekijä. Meidän on kunnioitettava vanhuksiamme ja annettava heille ihmisarvoinen elämä niin kauan kuin heillä elämää on jäljellä.

Myös vammaisten asemaa on parannettava. Nykypolitiikan tuloksena synnytetty yhteiskunnallinen ilmapiiri on kovettanut joidenkin ihmisten asenteita vammaisiin. Yhteiskunnan oikeudenmukaisuus mitataan sillä, kuinka se suhtautuu heikoimpiinsa.

Asumiskustannukset alas

Asumiskustannuksia ovat vuosien mittaan nostaneet rakennusliikkeiden ja kiinteistönvälittäjien voitot, asumisen verottamisen lisääminen ja lainanhoitokustannukset. Sotien jälkeisestä aravalainajärjestelmästä on luovuttu ja tilalle ovat tulleet lähes yksinomaan pankkilainat. Pankit kohtelivat työttömiksi konkursseihin joutuneita asiakkaitaan 1990-luvun laman aikana törkeän kovakouraisesti myymällä asunnot alhaisiin hintoihin ja velat jäivät.

Asumisen verotusta on lisätty nostamalla kiinteistöveroja, ulottamalla 23 %:n arvonlisävero asumiskustannuksiin (lämpö, sähkö, vesi, huoltopalvelu), rajaamalla asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta ja nostamalla energian valmisteveroja. Asumiseen kohdistuvia veroja tavallisessa perusasumisessa tulee vähentää.

Maankäyttö ja asuminen

Kaupunkirakennetta on suunniteltava siten, että liikenne julkisilla kulkuvälineillä tulee mahdollisimman helpoksi. Samoin työpaikkojen ja asuntojen tulee olla riittävän lähellä toisiaan.

Kuntien määrän pienentyessä alueellinen itsehallinto supistuu. Yhä pienempi joukko ihmisiä Suomen kunnanvaltuustoissa päättää kuntansa maan- ja luonnonvarojen käytöstä.

Maankäytön suunnittelussa on ensisijaisesti huomioitava ympäristökysymykset ja alueiden viihtyisyys. Kuntalaiset tarvitsevat virkistysalueita, puistoja ja rantoja sekä erilaisia harrastusmahdollisuuksia.

Energia, ympäristö ja jätehuolto

Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen on keskeinen keino fossiilisista polttoaineista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Bioenergian käytön lisääminen piristää myös aluetaloutta, mikäli tarvittava biomassa voidaan hankkia lähialueilta.

Ilman voitontavoittelua tuotetun kohtuuhintaisen energian tulee olla tasapuolisesti saatavissa ympäri maata. Energiayhtiöiden tulisi olla joko kunnallisessa tai valtion omistuksessa.

Jätteen määrän vähentäminen on jätehuollon keskeisin päämäärä. Lähtökohtana tulee olla, että teollisuus itse pyrkii tuottamaan jo tuotantoketjun alkupäässä mahdollisimman vähän luonnossa hajoamatonta pakkaus- ym. ympäristöjätettä. Jätehuoltoa ei saa alistaa yksityisen liiketoiminnan voitontavoittelulle. Kierrätyksellä säästetään rajallisia raaka-aineita ja vähennetään luonnon jätekuormitusta.

On pidettävä huolta aluepolitiikasta ja koko maan tasa-arvoisesta kohtelusta

Väen pakkautuminen Helsingin seudulle ja muutaman muun kaupungin ympäristöön merkitsee vain sitä, että nykypolitiikassa aluepolitiikka on täysin epäonnistunut. Se merkitsee sitä, että vastaavasti Suomi maaseuduilla autioituu.

Suomi on pinta-alaltaan laaja maa. Lainsäädännöllisesti on turvattava ja mahdollistettava, että koko maan alueella on kaikissa kunnissa mahdollisuus asua kunnan sijainnista riippumatta. Esimerkiksi sähkön hinnan tulee olla sama asuinpaikasta riippumatta. Tätä varten energiayhtiöt tulee ottaa yhteiskunnan kontrolliin ja sähkön hinta ja -siirtohinta tulee koordinoida siten, että asuinpaikasta riippumatta se on sama kaikille yksityisille kuntalaisille.

Laajakaista on kansalaisen perusoikeus

Yhteiskunnan monet palvelut ja toiminnot on siirretty kokonaan verkkoon. Selviytyäkseen yhteiskunnassa kansalainen tarvitsee enenevässä määrin tietokonetta ja verkkoyhteyttä. Maksuton laajakaistayhteys kuuluu ihmisen perusoikeuksiin. Tietoliikenneyhteys jokaisen kansalaisen oikeutena tulee varmistaa luomalla sitä varten yhteiskunnan omistama tietoliikenneverkko.

Vallan keskittämisestä ja väärinkäytöstä kansalaisvaikuttamiseen

Kuntalaiset joutuvat kohtaamaan kunnan tekemät päätökset ilman mahdollisuuksia vaikuttaa niihin suoraan. Lähidemokratiaa ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan vaikuttamisen muotoja tulee aktiivisesti kehittää. Pienten kuntien lakkauttaminen on vastoin lähidemokratian vahvistamista. On päinvastoin edettävä kuntien yhteystyötä kehittäen ja rakentaen uudenlaista lähidemokratiaa.

Suomen Työväenpuolue Syysseminaari 9.9.2012

1.10.2012


Suomen työväenpuolueen kuntavaaliehdokkaat Helsingissä v. 2012.