MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAT
Mielestäni kunnan tärkein tehtävä
on edistää asukkaidensa – ei liike-elämän – hyvinvointia. Jokaisella
mielenterveyden häiriöistä kärsivällä ihmisellä tulisi olla myös oikeus
ihmisarvoisen elämän edellyttämään turvaan, työikäisenä työllistymiseen,
kohtuulliseen toimeentuloon ja huolenpitoon koko elämänsä ajan. Meistä kenelle
tahansa voi jossain elämämme vaiheessa ilmaantua mielenterveyden ongelmia.
Olen työskennellyt koko
2000-luvun ammatillisessa kuntoutuksessa mielenterveyskuntoutujien parissa. Olen
havainnut tuona aikana, kuinka kuntoutuspalvelut ovat yksityistyneet ja
keskittyneet. Tarjotut palvelut ovat tuotteistettu viime vuosina kiihtyvässä
tahdissa markkinataloushenkisiksi. Yhteiskunnan tarjoamaa tukea kolmannen
sektorin toimijoille on karsittu myös ankarasti. Kilpailutus on tappanut monen
pienen palveluntuottajan. Kansallinen ja kansainvälinen yksityissektori
himoitsee jo osuuttaan sosiaalisista markkinoista. Tärkeintä uusissa
kuntoutustehtaissa näyttävät olevan mahdollisimman suuret kävijämäärät ja
kuntoutuspäivien paljous. Kuntoutustehtaiden tarjoama suuri ryhmäkoko soveltuu oman
kokemukseni mukaan huonosti mielenterveyskuntoutujien kuntoutukseen. Päättäjät
eivät ole kiinnostuneita alan ammattilaisten ja kuntoutujien mielipiteistä
kilpailutuksen tarpeellisuuden suhteen.
Työssäni kohtaamani
helsinkiläiset mielenterveyskuntoutujat saavat toimeentulonsa
työmarkkinatuesta, sairauspäivärahasta, kuntoutustuesta tai
työkyvyttömyyseläkkeestä. He ovat usein yhteiskunnasta ja sen sosiaalisista
verkostoista syrjäytyneitä tai syrjäytymisuhan alla eläviä ihmisiä. Yli puolet
heistä on naimattomia. Heidän toimeentulonsa jää alhaiseksi vähäisen
työkokemuksen tai ammattitaidottomuuden vuoksi. Nämä kaksi seikkaa todentuvat
heidän elämässään niukkana toimeentulona, harrastusten vähyytenä ja
yksinäisyytenä.
Useimmat kohtaamistani
mielenterveyskuntoutujista kärsivät vakavista mielenterveydenhäiriöistä kuten
skitsofreniasta, vakavasta masennuksesta, psykooseista ja kaksisuuntaisesta
mielialahäiriöstä. Heistä useimpien fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja
tiedollinen toimintakyky on sairaudesta johtuen varsin rajoittunut. Tämä
vaikeuttaa olennaisesti heidän hakeutumistaan ammattikoulutukseen ja työelämään
sekä heidän itsenäistä suoriutumistaan omassa arjessaan. Moniongelmaisten ihmisten
kuntoutuminen onnistuu kokemukseni mukaan tuloksekkaimmin turvallisessa
yhteisössä pienryhmätyöskentelynä, jossa vallitsee tasa-arvo ja jossa on
mahdollisuus saada riittävästi yksilöllistä ohjausta ja tukea osakseen.
Keskinäinen solidaarisuus on paljon väkevämpi voima kuin lumoutuminen kaiken
kattavaan – ihmisiä erottelevaan – kilpailuun.
Kansainvälisen Internet-tilaston
(Internet Live Stats) mukaan maassamme asui v. 2016 yhteensä 416 501 ihmistä,
jotka eivät käyttäneet lainkaan Internetin verkkopalveluita.
Mielenterveyskuntoutujien suuri joukko lukeutuu myös tähän ryhmään.
Selviytyäkseen arjessaan jokainen kansalainen tarvitsee nykyisin enenevässä
määrin tietokonetta ja verkkoyhteyttä. Jokaiselle kansalaiselle olisi
turvattava näin ollen oikeus maksuttomaan tietotekniikan koulutukseen ja
tukeen. En pahoittaisi mieltäni, jos kaikille Suomen mielenterveyskuntoutujille
tarjottaisiin kotikunnan toimesta tietotekniikkakoulutusta ja taloudellista
tukea oman tietokoneen hankkimiseksi. Näin tämä väestönosa ei syrjäytyisi
entistä enemmän suomalaisesta yhteiskunnasta. Havaintojeni mukaan uusien
asioiden oppimisella on myös myönteinen vaikutus ihmisen psyykkiseen ja
tiedolliseen toimintakykyyn.
Kuinka mielenterveyskuntoutujille
mahtaa käydä, jos heille kohdistetut kunnalliset, tuetut asumispalvelut,
päiväkeskukset, toiminnallisen kuntoutuksen yksiköt kilpailutuksen myötä
yksityistetään ja psykiatrian poliklinikat sulautetaan jättisotekeskuksiin?
Mehiläinen omisti jo v. 2016 yhteensä 112 asumispalveluyksikköä, joista 63
ikääntyneille, 40 mielenterveyskuntoutujille ja yhdeksän vammaisille.
Sananvaltaa Mehiläisessä käyttivät saksalainen sijoitusyhtiö Triton ja
yhdysvaltalainen sijoitusyhtiö KKR.
Minä en pidä siitä, että
yhteiskunnan mielenterveyskuntoutujille suuntaamia asumis-, kuntoutus- ja
lääkäripalveluita kilpailutetaan ja lakkautetaan. Yksityistämisen myötä tähän
toimintaan kohdistetut verovarat siirtyvät yksityisten palveluntuottajien
liiketoiminnan ylläpitämiseen. Uusliberalistit perustelevat kilpailutusta sillä,
että julkisen sektorin elinkeinotoiminta, julkinen rahoitus tai tuki
yrityksille sekä kunnallisten liikelaitosten höllempi verokohtelu vääristävät
kilpailutilannetta. Minusta tällainen on liike-elämän sekaantumista
kunnalliseen itsehallintoon.
Matti Laitinen
13.2.2017
