Marssimaan ja osallistumaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta 29.2. kello 16.00

Karkauspäivän kulkue vaatii sosiaalista oikeudenmukaisuutta

Hakaniemessä keskiviikkona 29.2.2012 kello 16.00 kokoontuva kulkue marssii sosiaalisten oikeuksien puolesta Senaatintorille. Kello 17.00 Senaatintorille saapuva tapahtuma vaatii kaupunginvaltuustolta tekoja juhlapuheiden sijaan.

- Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja lupaukset sosiaalisista oikeuksista eivät toteudu käytännössä. On aika puhkaista tämä kupla, Laura Kontiala kansanliikkeestä kertoo.

Helsingin sosiaalinen oikeudenmukaisuus (HSO) ja tapahtuman ympärille kerääntynyt kansanliike vaatii nuorten syrjäyttämisen lopettamista, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja sekä perustuloa tukiviidakon sijaan.

 Hakaniemessä Helsingin Työttömät ry tarjoaa soppaa ennen kulkueen lähtöä. Senaatintorilla tarjolla on tietoa, puheita ja musiikkia.

- Rahat sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen ovat karanneet jonnekin muualle, siksi karkauspäivä on oikea aika vaatia niitä takaisin.

Karkauspäivä kokoaa ihmisiä myös Tampereella ja Turussa. Tapahtumassa on mukana myös ammattiyhdistysväkeä, osana eurooppalaista ay-toimintapäivää julkisten palvelujen leikkauksia vastaan.

Kaksi vanhustenhoidon yksikköä palkittiin

STTK:laisen Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin valtakunnallisilla opintopäivillä palkittiin kaksi vanhustenhoidon yksikköä: Koskelan vanhustenkeskuksen osasto C3 Helsingistä ja hoitokoti Pikkupiha Tohmajärveltä. La Carita -säätiö on yhteistyössä SuPerin kanssa jakanut työryhmille tunnustuspalkintoja hyvästä vanhustyöstä vuodesta 2002 saakka. Säätiön tarkoitus on tukea gerontologista tutkimusta ja suorittajatason tekemää työtä. Tavoitteena on ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen ja vanhustyön arvostuksen nostaminen Suomessa. Palkinnot ottavat tilaisuudessa vastaan perushoitajat Pirjo Kosonen ja Tarja Haapanen Helsingistä ja lähihoitajat Maarit Lappalainen ja Susanna Konsti Tohmajärveltä.

Koskelan vanhustenkeskus, osasto C3, Helsinki

Koskelan vanhustenkeskuksen osastolla C3 hoidetaan pääasiassa pitkäaikaissairaita ja paljon apua tarvitsevia vanhuksia. Organisaatiomuutoksen myötä osaston toimintaa ryhdyttiin kehittämään. Hoitoa ja hoivaa voidaan tarjota nyt kokonaisvaltaisemmin huomioiden asiakkaiden fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet. Työskentelyssä korostuu kuntoutumista tukeva ja toimintakykyä ylläpitävä työote. Organisaatiomuutoksessa yhteiseen tavoitteeseen on pystytty sitoutumaan ja tehdyn työn tulokset ovat lisänneet motivaatiota ja parantaneet työilmapiiriä.

Palkintoperusteissa kiitetään vanhuslähtöisyyttä ja hoitajien ammattitaitoisuutta. Osasto on esimerkki muutoksen mahdollisuudesta ja siitä, että miten muutoksen vaikutukset ovat olleet asiakkaan, työntekijän ja työnantajan kannalta myönteiset.

Hoitokoti Pikkupiha, Pikkupihan tiimi, Tohmajärvi

Hoitokoti Pikkupihan toiminnassa korostuvat asukaslähtöisyys, kotoisuus ja turvallisuus. Asiakkaiden kanssa ulkoillaan ympäri vuoden, ateriat valmistetaan paikan päällä ja päivän toimintoihin jokainen asukas osallistuu kykyjensä mukaan. Levotonta vanhusta pyritään rauhoittamaan myös lääkkeettömillä tavoilla ja WC-käynteihin on mahdollisuus yölläkin.

Palkintoperusteissa kiitetään toiminnan vanhuslähtöisyyttä ja sen vaikutusta työntekijöiden motivaatioon ja innostuneisuuteen. Toiminnassa korostuu työnantajan joustava asenne ja työntekijöiden kokemus siitä, että heillä on vaikutusmahdollisuuksia työhönsä.

Suomen Työväenpuolueen verkkolehti Vapaa sana onnittelee voittajia ja toivottaa kaikille hoitajille jaksamista korvaamattomassa työssänne ja hyvää alkavaa kevättä.

Yhteiskunnan hävitys käynnissä - Tommi Lievemaa

Elinkeinoelämän keskusliiton, OECD:n, EU:n ja muiden tuholaisjärjestöjen käskystä ollaan maassamme toteuttamassa kuntien hävitystä. Kunnissa tuotetaan kansalaisille tärkeimmät peruspalvelut, kuten opetus, päivähoito ja terveydenhoito.
Uusliberalistisessa EU-Suomessa julkinen sektori on kirosana. Vallitsevan uskonopin mukaan julkisen sektorin osuutta kansantaloudessa pitää supistaa. Julkinen sektori näet haisee Kekkoselta ja sosialismilta.

Ihmisillä ei niin paljon ole väliä. Näinhän kapitalismin ylipappi Björn Wahlrooskin meitä opetti Hesarissa. Ihmisen perusolemus on oman edun tavoittelu. Joten mitä sitä ponnistelemaan yhteisen hyvän eteen, antaa mennä vain viidakon lakien mukaan. Se on tätä päivää.

Kaiken hyvän ja järkevän hävitys on ollut maamme lännettymiskehityksen välttämätön edellytys. Se alkoi jo 1980-luvun lopulla pääomamarkkinoiden vapauttamisella ja jatkui 1990-luvulla EU- ja EMU-jäsenyydellä. Sama meno on jatkunut 2000-luvulla. Mittarit ovat punaisella, ihmisten pahoinvointi ja köyhyys vain lisääntyvät.

Mutta ei se mitään, se on tätä päivää. Ennen oli ennen ja nyt on nyt, Kekkosta ja Neuvostoliittoa ei enää ole. Joten mennään vain Wahlroosin opeilla. Jokainen huolehtikoon vain omasta edustaan.

Olen varma, että enemmistö suomalaisista ei tätä hyväksy. Sosialismilla peloteltu kansa äänestää hädissään kokoomusta. Olen varma, että tämä ei ole pysyvä asiaintila.

14.2.2012
Tommi Lievemaa

Tämä onnekas potilas saa kunnallista hammashoitoa Haagan terveysasemalla. Valtava osa päivystyspotilaita ohjataan Helsingissä nykyisin ulkomaisessa omistuksessa olevaan Attendo MedOne yritykseen. Verorahamme valuvat yksityisille pääomasijoittajille veroparatiiseihin.

Ukot ja akat Fennovoimaa vastassa

Valtatie 8:n varteen Pyhäjoen Parhalahdelle kerääntyi lauantaina reilun 70 ”ukon ja akan” joukko, jotka aikovat seistä pellolla ydinvoimavapaan Hanhikivenniemen puolesta yötä päivää seuraavat kolme viikkoa. Kyseessä on Pro Hanhikivi ry:n organisoima tempaus, jossa rakennettiin lumesta ja heinäseipäistä sitkeä mielenosoittajien joukko kymmenien vapaaehtoisten voimin.
– Tämä kansa on hiljainen osoitus siitä, ettei Fennovoima edelleenkään ole tervetullut Parhalahdelle, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Helena Maijala.

Hanhikivellä ja lumiukkotempauksessa vierailivat lauantaina kansanedustajat Oras Tynkkynen ja Satu Haapanen (vihr.), joiden kanssa keskusteltiin mm. Fennovoiman hankkeen rakentamisluvan käsittelyn esteistä. 
– Vaarana tällä hetkellä on, että yhtiölle luodaan mahdollisuudet aloittaa luonnon kannalta tuhoisat valmistelevat rakennustyöt, ennen kuin edellytykset edes rakentamislupaan ovat täyttyneet. Yhtiö ei omista tai hallinnoi kaikkia tarvitsemiaan maa- ja vesialueita, ydinjätteen loppusijoituskysymys on kokonaan avoinna, ja yleis- ja asemakaavoitusprosessi on tällä hetkellä hallinto-oikeudessa, Pro Hanhikiven varapuheenjohtaja Hanna Halmeenpää listaa hankkeen puutteita.
 

Pro Hanhikivi kritisoi hankkeen julkista rahoitusta

Fennovoima Oy:n ydinvoimalaa on markkinoitu hankkeena, johon julkisia varoja ei tarvitse käyttää. Huomattavia summia hankkeen edistämiseen käytetään kuitenkin mm. maakuntaliitossa, seutukunnassa ja kunnissa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus käsittelee tulevana maanantaina 20. helmikuuta kokouksessaan ydinvoimalahanketta valmistelevan projektin reilun 160.000 euron rahoitusta.
– Julkista rahaa on käytetty mm. kaaavoitukseen ja strategioihin, Pyhäjoen kunnan johto on myös anonut liikenneministeriltä valtion tukea hankkeen vaatiman infran rakentamiseen, Maijala kertoo.
Myös Fennovoimassa osakkaana olevat paikalliset sähköyhtiöt tulevat investointipäätöksiä harkitessaan pohtimaan kuntalaisten, siis omistajiensa varojen käyttöä, ei suinkaan yksityistä rahoitusta.

Pro Hanhikiven toimintapäivään sisältyi myös Greenpeacen järjestämä koulutus ajankohtaisista ydinvoima-asioista, mm. taloudellisen kannattavuuden riskeistä.
– Maailmanlaajuisesti ydinvoiman suosio on Fukushiman katastrofin jälkeen laskenut pohjalukemiin, ydinvoiman nettokannatus on vain noin 6 %, kertoi Greenpeacen energiavastaava Jehki Härkönen.
Uutta uusiutuvaa energiaa rakennettiin Euroopassa viime vuonna reilut 32.000 MW, ydinvoiman osuus puolestaan on Saksan päätösten myötä vähentynyt.
– Euroopassa ydinvoimaa ei konkreettisesti rakenneta tällä hetkellä muualla kuin Suomessa, Ranskassa ja Venäjällä, toteaa Härkönen.

Lisätiedot:
Pro Hanhikivi ry
Helena Maijala p. 040 7069 567
Hanna Halmeenpää p. 050 5644 122

Guggenheim-taidemuseohankkeen talous

Ritva Oesch (ent. Pitkänen) Pro-kuntapalvelut verkostolle 9.2.2012

Arvioin tässä lyhyesti Guggenheim-taidemuseohankkeen taloutta ja sen vaikutuksia kaupungin talouteen. En käsittele hankkeen kulttuuripoliittisia perusteluita tai vaikutuksia. Arvioni perustuu yksinomaan hankkeesta tehtyyn selvitysraporttiin ”Concept and Development Study for a Guggenheim Helsinki” ( The Solomon R. Guggenheim Foundation, 2011).

Julkisuudessa on esitetty käsityksiä, että museohanke toisi turisteja Helsinkiin niin että hanke olisi taloudellisesti kannattava Helsingille tai Suomelle. Tämä käsitys on väärä. Hankkeen selvitysraportin mukaan museohanke on Helsingille  tappiollinen – sen tuotot ovat kustannuksia pienemmät.   Kaupunki maksaa säätiölle 2 milj. € vuodessa ohjelma- ja hallintomaksuna ( programming and management fee) sekä 20 vuoden ajalta lisenssimaksu (licensing fee) 30 milj. $.  Kaupunki antaa käytännössä ilmaiseksi käyttöön rakentamansa uuden n.150 milj. € arvoisen rakennuksen ja  kaupungin arvokkaimman rakennuspaikan.

Hankkeen talous koostuu seuraavista osista (laskelmat selvitysraportista):
itse museohanke on tappiollinen. Tappion määrä riippuu arvioiduista kävijämääristä, tappio Helsingille on vuodessa 6-8 milj. €. Llaskelmat lähtevät siitä, että museo toisi Helsinkiin 55 000- 100 000 uutta kävijää vuosittain. Koska uuteen museoon sulautettaisiin osa Helsingin taidemuseon nykyisistä toiminnoista, kaupungin lisäkustannus nykyiseen toimintaan verrattuna tulisi olemaan n. 3,7 milj. € vuodessa. Tästä lisäkustannuksesta 2 milj. € on hallintomaksua Guggenheim-säätiölle. Kaupunki veloittaisi museolta kiinteistövuokrana 0,3 milj. € vuodessa. Museorakennuksen rakentamiskustannukset olisivat n. 150 milj. €. Kokonaisvaikutus kuntien ja valtion talouteen olisi 0,7 milj. € positiivinen vuodessa.

MODERATO

Helsingin kaupungintalon

juhlasalin katossa on

146 kultapalleroitua ruusuketta.

Lattiaa peittää parketti.

Pylvässalia valaisee

yhdeksän kristallikruunua.

Kultauksissa ei ole säästetty.

Kruunu ja vene seilaavat

Kolera-altaan hopeisilla

laineilla.

Minä istun salissa kuuntelemassa

Schnittken vihlovaa musiikkia.

Jousitrion jouset nirhaavat

viiltävän maltillisesti.

Helsingin kaupunki tuotti

viime vuonna voittoa

303 miljoonaa euroa.

Pääkaupunki aikoo olla

esimerkillinen.

Se karsii julkisia menoja.

Matti Laitinen

19.2.2012

KYYNIKKOKAPITALISTI

Pankinjohtaja Björn Wahlroos on luonteeltaan omaa etuaan ajatteleva yksilö. Se on hänen mukaansa jokaisen elävän organismin perusominaisuus vuosituhansien saatossa. Jos pankinjohtaja ajaa vain omaa etuaan, se vie lopulta hänet itsensä ja hänen toimintaympäristönsä tuhoon. Ympäristön radikaali muutos kyseenalaistaa yksilön jopa koko lajin oman olemassaolon.

Jokaisen elävän organismin tärkein perusominaisuus on vuorovaikutteisuus ympäristön kanssa. Kaikki kasvit ja eläimet elävät symbioosissa jonkun toisen eläväisen kanssa. Symbioosi tarkoittaa biologiassa kahden tai useamman eliölajin edustajien läheistä yhteiseloa. Yhteisöllisen symbioosin ytimenä on sen kaikkien osapuolten hyöty. Tällaisen yhteiselon sivuraiteena toimii loisinta. Kapitalismi on yhteiskuntajärjestelmä, jossa moinen loisinta on laillista. Loinen kuten tämä ylimielinen pankinjohtaja imee yksipuolista hyötyä työväenluokasta ja sen tekemän työn tuottamista arvoista. Hän kuittasi Sammon ryövääjänä helmikuun alussa itselleen 14 miljoonan euron osinkotulot. Samainen Sampo on pohjoismaiden suurimman pankin Nordean suurin osakkeenomistaja.

Ahneus on pankinjohtajalle puhtaasti emotionaalinen sana. Hän ei myönnä ahneuden saattavan olla myös konkreettinen teko, joka kohdistuu valtaan ja omistamiseen. Yhteiskunnallinen asema ja tuotantovälineiden omistaminen ovat sumentaneet hänen kohtuudentajunsa ahneuden suorittavassa puolessa.

Pankinjohtaja ylistää kapitalismia järjestelmänä, jossa kauppa on mahdollisimman vapaata ja jossa kuluttajien mieltymykset toisaalta ja tuottajien kekseliäisyys määräävät lopputuleman. Missä maassa pankinjohtaja elää, koska kapitalistisessa Suomessa käytännössä kaikki kaupankäynti on keskittynyt vain muutaman toimijan käsiin. 900 000 köyhyydessä elävän kansalaisen ja pienituloisten maksalaatikko- ja pastatalouksien mieltymykset ja toiveet eivät kiinnosta suomalaisia kapitalisteja.

Pankinjohtaja kehtaa väittää Suomen olevan yksi maailman tasavertaisimmista maista, jossa sosiaalinen liikkuvuus on erittäin suurta ja että ilmainen koulutus on merkinnyt sitä, että ei menetetä varmaankaan yhtään lahjakkuusreserviä. Kuinka Nokian irtisanotuille insinööreille ja paperitehtaiden osaajille on mahtanut käydä? Koulutuskaan ei takaa työpaikan saantia. Kuinka lahjakkuutta voi realisoida, jos ei ole työpaikkoja?

Pankinjohtajalle ei ole juolahtanut koskaan mieleen, että pitkäaikainen työttömyys masentaa ihmispolon mieltä, jonka seurauksena tämän työkyky alentuu olennaisesti tai johtaa jopa työkyvyttömyyteen ja sen myötä syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Työmarkkinatuki ja toimeentulotuki ovat niin surkeita kannustimia, että niillä ei saa pidettyä huolta työmarkkinakelpoisuudesta ja terveydestä. Noilla tuloilla ei myöskään hankita kotimaisia kultakauden taideaarteita.

Kapitalismissa ihmiset jakautuvat edelleen yhteiskuntaluokkiin. He eroavat toisistaan siinä, mikä on heidän asemansa yhteiskunnassa ja tuotantoelämässä, mikä on heidän suhteensa tuotantovälineisiin ja mikä on heidän osuutensa yhteiskunnallisesta vauraudesta. Tällaisen panssarilasikaton suojassa pankinjohtaja Wahlroos juo toistaiseksi rauhassa mokkaansa ja syyllistää ihmisiä kapitalismin itsensä aiheuttamille ongelmille.

Jos me nostamme valtaan ihmisiä, jotka edistävät ihmisten syrjäyttämistä työelämästä, niin saamme vain lisää syrjäytettyjä ihmisiä. Meidän täytyy ottaa haltuumme tuotantoelämän yhteiskunnallinen valvonta. Vasta tämä johtaa syrjäytettyjen osallisuuteen, työllistymiseen ja tuotantoelämän demokratisoitumiseen. Tällaisen joukkotoiminnan voisi aloittaa tilanteissa, joissa valtion laitoksia ja yhtiöitä yksityistetään, ja tai kun suuret tehtaat lopettavat toimintansa ja muuttavat ulkomaille. Me emme tarvitse kapitalisteja. He tarvitsevat meitä.

Matti Laitinen

ALUEELLISEN ITSEHALLINNON PUOLESTA - VETOOMUS KUNTAUUDISTUKSEN HYLKÄÄMISEKSI

Suomi jakautuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Vuoden 2012 alussa Suomessa toimi yhteensä 336 kuntaa. Niistä kaupunkeja oli 108 ja muita kuntia 228. Suurimmillaan maamme kuntien määrä oli v. 1944, jolloin niitä oli yhteensä 601 kappaletta.

Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan (valtio ja kunnat) on turvattava perusoikeuksien, peruspalveluiden ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kunnalle laissa säädetyt tehtävät liittyvät terveydenhuoltoon, perusopetukseen, päivähoitoon, asumiseen sekä sosiaalihuoltoon. Lisäksi niihin kuuluvat lastensuojelu, vanhusten-, vammaisten- ja päihdehuolto sekä toimeentulotuki. Teiden ja katujen ylläpito sekä pelastustoimi sisältyvät myös kuntien velvoitteisiin. Vesi- jäte- ja energiahuollon toiminta on ollut perinteisesti kuntien hallussa. Kunnilla on myös verotusoikeus.

Me vetoomuksen allekirjoittaneet uusmaalaiset kansalaiset emme hyväksy kuntauudistusta ja siihen liittyvää Espoon, Helsingin, Kauniaisen, Sipoon ja Vantaan yhdistämistä yhdeksi yli miljoonan asukkaan suurkunnaksi. Me emme myöskään hyväksy kuntien pakkoliitoksia. Verovarat riittävät kuntatalouksien ylläpitämiseen, kun niitä ei haaskata EU:n talouskriisin kustantamiseen.

Kuntien valtionapujen rankka leikkauspolitiikka aloitettiin 1990-luvulla. Julkinen sektori nähdään vain rasitteena. Palvelut keskitetään mahdollisimman isoiksi kokonaisuuksiksi. Täten ne ovat paremmin hinnoiteltavissa villeillä markkinoilla. Arvoa on vain toiminnalla, mikä tuottaa voittoa. Emme ole mukana tässä ihmisarvoa rapauttavassa suuntauksessa.

Perustelut kuntauudistuksen hylkäämiseen löytyvät varsinaisesta adressista.

Allekirjoita vetoomus osoitteessa:

http://www.adressit.com/vetoomus_kuntauudistuksen_hylkaamiseksi

 Helsingissä helmikuun 8. päivänä 2012

Matti Laitinen                        Asko Särkelä                       

Helsinki                                 Sipoo 

Tommi Lievemaa                   Unto Nikula

 Espoo                                    Vantaa

SONTATYKIN HARHALAUKAUS

Helsingin Sanomat kertoi tiedesivuillaan 24.1.2012 ihmiskunnan elävän tällä hetkellä historiansa turvallisinta aikaa. Yhdysvaltalainen tutkija Steven Pinker väittää, että sodat tappavat vähemmän ihmisiä kuin koskaan. Artikkelissaan hän väittää evoluution ja yhteiskunnan tekevän ihmisistä jatkuvasti rauhanomaisempia. Pinkerin väite siitä, että sodissa kuolee nykyisin yhä pienempi osuus maailman ihmisistä, on harhauttavaa, koska väitteessä temppuillaan maailman väestönkasvulla. Maailman väestö on kasvanut viimeisen 50 vuoden aikana 3 miljardista ihmisestä 7 miljardiin ihmiseen. Aikakautemme turvallisuus selviäisi paremmin, jos tutkittaisiin, mikä on nykyisin välillisen ja välittömän väkivallan uhreina kuolleiden ihmisten todellinen lukumäärä?

Pinkerin turvallisessa maailmassa 2000 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä. Euroopan unionin alueella asuu 120 miljoonaa köyhää kansalaista. Suomen leipäjonoissa käy 900 000 ihmistä. Irakiin on kertynyt yli miljoona sotaleskeä. Malaria tappaa edelleen tiuhaan tahtiin ihmisiä Afrikassa, jossa lapsikuolleisuus on suuri ja ihmisen eliniänodote varsin pieni. Neuvostoliiton kadottua maailmankartalta USA:n johtama Nato muuttui aggressiiviseksi sotilasliitoksi, joka on kiihdyttänyt sotilaallista toimintaansa koko maailmassa. Tämä on johtanut jo useamman itsenäisen valtion tuhoamiseen ja lisää samanlaisia valtiokohtaloita lienee odotettavissa.

BASF vetäytyy Euroopasta

Geenimanipuloitu sato ei käynyt kaupaksi

Bryssel, 16.1.2012

Maailman johtava kemikaaliyhtiö BASF julisi hylkäävänsä suunnitelmansa kehittää ja kaupallistaa geenimuunneltuja (GM) viljelykasveja Euroopassa.

Greenpeacen EU maatalouspolitiikan johtaja Marco Contiero sanoi: "BASF myöntää etteivät eurooppalaiset halua geenimanipuloituja viljelykasveja, ja hyvästä syytä. Syitä eivät ole ainoastaan huolestuttavat terveysuhat, sillä geenimanipuoloitu vilja kulkee käsi kädessä teollisen maatalouden ja torjunta-aineiden kanssa, ja pitkän aikavälin tuotto on pettymys."

"Eurooppalaiset eivät ole yksin hylkäämässä geenimanipuloitua ruokaa. BASFin vetäytyminen Amerikkaan on seurausta kahden vuoden tappioputkesta alalla, niin Kiinassa, Intiassa, Filippiineillä, Thaimaassa ja muualla. Yli 9+% geenimuunnellusta ruokasadosta kasvatetaan vain neljässä maassa Amerikassa."

2011 Intia hylkäsi luvan geenimanipuloidulle munakoisolle, ainoalle geenimuunnelulle ruoalle mille lupaa haettiin, kun taas Kiina keskeytti geenimanipuloidun riisin kaupallistamisen. Filippiinit ja Thaimaa ovat myös hylänneet geenimuunnellun riisin.

BASF hyllyttää antiobiooteille vastustuskykyisen Amflora-perunan, yhden kahdesta ainosta geenimanipuloidusta viljelykasvista, joilla on lupa viljelyyn Euroopassa. Suomessa geenimuunneltua perunaa on ollut koeviljelyssä Lammilla.

Lähde: Greenpeace

Presidentinvaaleissa turvattava Suomen ulkopoliittinen suunta

Suomi omaksui toisen maailmansodan jälkeen, Paasikiven ja Kekkosen linjana tunnetun puolueettomuuspolitiikan ja rauhantekijän roolin. Tässä suhteessa Suomen ansiot ovat olleet kiistattomat - muistetaan vaikkapa vuoden 1975 pidettyä ETY-kokousta Helsingissä. Katsomme, että meidän roolimme maailmassa pitäisi edelleenkin olla sama; meidän tulee toimia rauhan puolesta ja sovinnon välittäjänä erilaisissa maailman kriisitilanteissa. Tähän ei mitenkään sovi jatkuvasti syvenevä Nato-yhteistyö ja hallitusohjelmaan kirjattu Nato-optio.

Tulevissa presidentinvaaleissa tilanne ei ole mihinkään muuttunut. Vaaleissa on edelleenkin kyse Suomen ulkopoliittisesta linjasta – palaammeko sodanjälkeiseen rakentavaan rooliimme rauhanvälittäjinä, vai alammeko me laukata Nato-joukkojen mukana kaikkiin maailman kriiseihin, mahdollisesti sodista sotiin. Myös oman maamme kannalta jo historiallinen kokemuksemme osoittaa, että ainoa mahdollisuus selvitä, on säilyttää puolueettomuus ja liittoutumattomuus sekä hyvät suhteet lähinaapureihimme.

Myös EU-kysymykset ovat vaaleissa tärkeässä asemassa. Meidän on suhtauduttava EU:hun ja euroon hyvin kriittisesti pitäen kiinni ensisijaisesti Suomen eduista. Suomen puolustusta ja taloutta koskeva päätöksenteko on pidettävä omissa käsissämme.

Näistä lähtökohdista katsoen melkein kaikki presidenttiehdokkaat ovat horjuvia niin EU:n kuin Naton suhteen. Paavo Väyrynen erottuu muista ehdokkaista, koska hänellä on johdonmukainen kielteinen kanta Nato-jäsenyyteen ja hyvin kriittinen kanta EU-asioihin sekä rahaliitto EMU:un.

Koska meillä ei ole omaa ehdokasta, me allekirjoittaneet suosittelemme, että äänestämme presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Paavo Väyrystä, jotta turvaamme hänen pääsynsä vaalien toiselle kierrokselle. Sen jälkeen vaaliasetelmat voivat muuttua oleellisesti niin, että saamme Paavo Väyrysen presidentiksi ja turvaamme maamme perinteisen puolueettomuus- ja rauhanpolitiikan.

Kalevi Wahrman, Tommi Lievemaa, Juhani Tanski, Heikki Männikkö, Reijo Katajaranta, Matti Laitinen, Esko Auervuolle, Esko Koivisto, Paavo Heikkinen

AVAINALAT YHTEISKUNNALLISEEN OMISTUKSEEN

Vuodenvaihteen talvimyrskyjen seurauksena useita päiviä ilman sähköä kärvisteli tuhansia kotitalouksia. Hätääntyneet asiakkaat eivät saaneet yhteyttä sähköyhtiö Fortumiin puhelimitse eikä sähköpostitse. Näyttä siltä, että yhtiössä ei oltu varauduttu poikkeusolosuhteisiin likimainkaan riittävästi.

Asiakkaiden suuttumuksen ymmärtää, kun muistetaan, miten samaan aikaan Fortumin johto on järjestellyt itselleen huikeita etuja. Entinen johtaja Mikael Lilius muistetaan ennen muuta jättioptioistaan. Valtaosa tuiki tarpeellisista asentajista on erotettu yhtiön palveluksesta, ja toimintoja on ulkoistettu alihankkijoille.

Paavo Lipponen, Sauli Niinistö sekä Antti Kalliomäki junailivat aikanaan Fortumin yksityistämisen. ”Omistuspohjan laajentamisen”, kuten valtionyhtiöiden hävittämistä siveästi kutsutaan, seurauksena yhtiöstä pumpataan vuosittain 200-300 miljoonaa euroa ulkomaisille sijoittajille, pois omasta kansantaloudestamme. Ja tämä pelkästään Fortumin osalta. Yhteissumma kaikkien hävitettyjen valtionyhtiöiden osalta kohoaa useaan miljardiin.

Tuoreessa muistissa on viimetalvinen kaaos rautateillä. VR-yhtymä ei tuntunut olevan varautunut lainkaan oikeaan talveen, kun junat jäätyivät asemille ja ratapihojen lumenpoistoon ei tuntunut yhtiön kapasiteetti riittävän. Alun perin valtion virastona aloittanut Valtion Rautatiet on päätynyt osakeyhtiöksi, ja rataverkon ylläpito on eriytetty Ratahallintokeskukselle.

Fortumin ja VR:n tapaukset osoittavat, että yhteiskunnan välttämättömiä avaintoimintoja ei pidä jättää markkinoiden ja sijoittajien armoille. Avainalat on palautettava yhteiskunnalliseen omistukseen ja demokraattiseen valvontaan. Yksityinen voitontavoittelu on ristiriidassa julkisen palvelutehtävän kanssa. Näitä palveluita on tuotettava kohtuuhintaan ja asuinpaikasta riippumatta tasapuolisesti kaikille ihmisille omakustannusperiaatteella – ei voiton maksimoimiseksi.

Tommi Lievemaa
varapuheenjohtaja, Suomen työväenpuolue

JOUKKUEMÄENLASKUA

Erkkomedian sinitakit

samaistavat Natoon liittymisen
joukkuemäenlaskuun.
Jokainen joukkueen jäsen voittaa.

Hyppääjät hyppäävät,

yleisö taputtaa käsiään.
Tuulimittarit heiluvat.
Kommentaattorit ovat hurmioissaan.

Joukkuehenki edellyttää Nato-maita

toimimaan hyökkäyssodissa
yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta
yleisöstä piittaamatta.

Naton pommien leijaillessa

kohdemaan alastulorinteeseen
ne eivät leiskauta telemarkia,
vaan tuhoa ja kuolemaa.

Kukaan ei hurraa enää
lentomäen yleisölehtereillä.
Kommentaattorit valittavat
huonoa lentosäätä.

Useimmat maamme presidenttiehdokkaista

hyväksyvät Naton sotilaalliset invaasiot.
He vastustavat mäkiviikon lähestyessä
sotilasliittoon liittymistä.

Kuinka he voivat olla sitä vastaan,

jonka sotatoimet he hyväksyvät?

Matti Laitinen

22.12.2011

PASILAN MÄMMIVEIKKOJEN HAVAINTOJA KANSALAISAKTIVISMISTA MEILLÄ JA MUUALLA

Neljä päivää sitten eläkkeellä oleva Paavalin seurakunnan pappi Heikki Laukkanen kirjoitti "Gelsinskaja Pravda" (HS) lehteen todella oivaltavan yleisönosastokirjoituksen, josta tässä lainaan osia!

KANSALAISAKTIVISMISTA EI OLE OLLUT HYÖTYÄ

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti rakentaa joukkoliikennekadun entisen satamaradan paikalle Vallilaan ja Kumpulaan. Alueella on ollut suuri joukkotapahtuma muutama vuosi sitten tätä rakentamista vastaan. Edelleen ovat monet alueen ihmiset tuoneet rakentamisen tarpeettomuuden esille esille. On myös esitetty järkevämpiä vaihtoehtoja liikenteen hoitamiseksi niin, että luontoarvot säilyvät.

Vähän aikaa sitten päätettiin Koskelan TA:n siirtäminen Oulunkylään huolimatta siitä, että siirtämistä vastustavassa adressissa oli yli kymmenentuhatta nimeä. Sillä ei ollut mitään vaikutusta.

Kaupunki on kuitenkin esittänyt, että sillä on strategia kansalaisaktivismin kehittämiseksi.

Nyt pyydän, että kaupunki kertoo, millainen on tämä strategia ja mitä kaupunki tarkoittaa kansalaisaktivismilla? Onko ihmisten ensin kysyttävä kaupungin päättäjiltä, mitä asioita saa ajaa?

Heikki Laukkanen

Helsinki

uusi KANSAN ÄÄNI luettavissa
www.kansanaani.net

Vuosi sitten Kansan äänen 1/11 kansilehden kuvassa Heikki Laukkanen puolustaa muiden aktivistien kanssa terveysasemaa äärimmäisenä vasemmalla rytmikkäästi huutaen "Näpit irti Koskelasta, se auttaa vanhusta ja lasta!"

EI JOUKKOLIIKENNEKATUA VALLILANLAAKSOON

Me allekirjoittaneet vetoamme, että Helsingin kaupunginvaltuusto hylkää kokouksessaan Helsingin kaupunginhallituksen 7.12.2011 tekemän esityksen joukkoliikennekadun rakentamiseksi Vallilanlaakson halki Hämeentieltä Mäkelänkadulle.

Vallilassa 12.12.2011

Antero Nummiranta                 Matti Laitinen                              Juhani Valo

VALITUS HELSINGIN HALLINTOIKEUDELLE

EI JOUKKOLIIKENNEKATUA VALLILANLAAKSOON –vetoomuksen allekirjoittajat saattavat Helsingin hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, onko Vallilanlaakson joukkoliikennekadun rakentamisen täytäntöönpanolle laillisia esteitä. Allekirjoittajat katsovat kaupunginvaltuuston 14.12.2011 tekemän päätöksen Vallilanlaakson joukkoliikennekadun rakentamiseksi olevan kuntalain (17.3.1995/365) vastainen.

KAMPPAILU VALLILANLAAKSON PELASTAMISEKSI JATKUU

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkona 14.12.2011, että kiistelty Vallilan joukkoliikennekatu rakennetaan. Kadun rakentamista puoltanut häpeällinen kanta voitti kokoomuksen ja Sdp:n valtuutettujen äänien turvin luvuin 46–37.

Kuinka tehty päätös toteuttaa kuntalain 1 § henkeä, jossa todetaan mm. "Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan."
Vallilanlaakso pelastusoperaatio ei jää tähän. Meitä on jo yli 1 170 ihmistä, jotka eivät hyväksy Helsingin kaupunginvaltuuston tekemää päätöstä uhrata Vallilanlaakso liikenteelle. Nimien keräystä jatketaan ja asiasta tehdään valitus asiaankuuluvalle oikeuselimelle. Näin tärkeää asiaa ei pidä jättää kesken. Jatkakaamme kamppailua!

PELASTETAAN VALLILANLAAKSO

Helsingissä 16.12.2011

Matti Laitinen

Katso pelastetaan Vallilanlaakso-runovideo:

http://www.youtube.com/watch?v=UJO6sqk_yPc

.................................................................................................................................

NÄIN NYKISSÄ:

Eläkeläispiispa pidätettiin Wall Streetin mielenosoituksessa

Ville Talola 20.12.2011 14:15

Eläkkeellä oleva entinen episkopaalinen kenttäpiispa George Packard ja kaksi muuta episkopaalikirkon pappia pidätettiin Wall Streetin mielenosoituksessa näiden tunkeuduttua luvatta alueella sijaitsevan episkopaalikirkon pihamaalle. Välikohtaus sattui viime lauantaina Occupy Wall Street (miehittäkää Wall Street) - kansanliikkeen tasan kolme kuukautta kestäneiden protestien merkkipäivänä.

Liike oli lähestynyt paikallista Trinity-seurakuntaa toiveinaan perustaa kirkon ympärillä olevaan puistoon mielenosoittajien leiri talvikuukausiksi. Seurakunta oli kieltäytynyt vedoten muun muassa puutteellisiin tiloihin sekä vuokrasopimukseen, joka sallii alueen kulttuuritoimen järjestää puistoon tilapäisiä taidenäyttelyitä.

Pettyneenä seurakunnan ratkaisusta violettiin piispankaapuun pukeutunut Packard kiipesi kirkkoa ympäröineen aidan yli tikkaita pitkin perässään kymmenittäin muita mielenosoittajia. Paikalle saapunut virkavalta pidätti viitisenkymmentä mielenosoittajaa, joiden joukossa olivat Packard ja tätä seuranneet pastorit John Merz ja Michael Sniffen. Kaikki kolme pappismiestä vapautettiin lyhyen ajan kuluttua.

- Tunsin, että minun on seurattava joukkoa omatuntoni ja oikeaksi kokemani asian puolesta. Olen tukenut alusta pitäen liikettä, jonka koen ottavan suunnattoman riskin peräänkuuluttaessaan keskustelua sosiaalisesta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta, Sniffen perusteli toimintaansa.

Packard oli toiminut välittäjänä kansanliikkeen ja seurakunnan välillä. Mielenosoitusta edeltävänä päivänä sekä episkopaalikirkon johtava piispa että New Yorkin hiippakunnan piispa olivat vedonneet mielenosoittajiin, että ne pidättäytyisivät aiheuttamasta viranomaistoimenpiteitä.

Trinity-kirkon seurakunta viestitti harmistustaan mielenosoittajien päätökseen tunkeutua alueelle, jonka se katsoi olevan protestoijien leiriytymiselle sopimaton. Seurakunta muistutti tukeneensa sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta tehtyä työtä alueella ”viimeiset 300 vuotta” ja vakuutti tarjoavansa kansanliikkeelle jatkossa vastuulliseen käyttöön muita alueella omistamiansa tiloja.

Asiasta kertoo uutistoimisto ENI.

"Helsingin kaupunki on kuitenkin esittänyt, että sillä on strategia kansalaisaktivismin kehittämiseksi."

Miten suloista, kaupunki tekee senkin meidän eteemme. Näin vallassa olijat yrittävät todellisuudessa ottaa kansalaisaktivisminkin haltuunsa, jopa niin että se ensi silmäyksellä voi näyttää demokraattiselta tai jopa edistykselliseltä reformilta. Tällainen reformi voi koskea aktivismin sisällön lisäksi vaan myös muotoa. Nain se saadaan täydellisesti valjastetuksi pääomabyrokratian pihteihin ja tavoitteisiin.

Olisiko aika selvittää millaisia reformeja me haluamme ja millaisia emme. Ylhäältä annettavat "reformit" ovat aina hyvin epäilyttäviä. Vaatimusten pitää mielestäni sieltä, keitä ne koskevat. Tämä on luokka-asemaa vieläkin yleisempi vaatimus, silla on nähty, miten kesken jääneen vallankumouksen vallankumoukselliset sankarit Nicaraguassa, miehiä, kun melkein kaikki olivat, ryhtyivät keskenään määrittelemään naisten "demokraattisia" oikeuksia ja velvollisuuksia. Samoin, Latinalaisen Amerikan päähänpotkittujen "intiaanien" asemaa ja oikeuksia ovat kovasti määrittelemässä eräät edistykselliset conquistadorien jälkeläiset,  jotka eivät tunne riittävästi "intiaanien" oloja ja tarpeita. Antropologisesti ilmaistuna, minkä tahansa eriarvoisuuden perustana on triadi luokka-gender-etnisyys. Etnisyyden osalta kaikkitietävä multikulturalismi (jota termiä käytetään täysin väärässä merkityksessä Suomessa) muuttuu helposti rasismiksi (kuten USA:ssa on laita), ellei siitä tehdä interkulturalismia ja sitä kautta oikeaan tavoitteeseen suunnattua radikaalia liikettä.

Timo Partanen

Costa Rica

Toimittanut: Pasilan mämmiveikot

uusi KANSAN ÄÄNI luettavissa

http://www.kansanaani.net

ALPPIPUISTON PUOLESTA

Alppila-seuran laatiman vetoomuksen Alppipuiston puolesta allekirjoitti 3644 kansalaista.

”Pelastetaan Alppipuisto! Pisara-radan ykkösvaihtoehto uhkaa tuhota Alppipuiston. Se lohkaisisi tärkeän, puistolle laaksomaisuutta antavan länsiosan. Radan voi linjata myöhemminkin tunneliin suoraan Pasilasta, mutta Alppipuisto on korvaamaton.”

ELY-keskuksen YVA:n (ympäristövaikutusarvio) mukaan: "Alppipuistoon kohdistuvat maisemalliset vaikutukset ovat merkittäviä ja pääosin haitallisia tai erittäin haitallisia. Ratapenkere kasvaa puiston suuntaan ja kevyenliikenteen väylän sijainti muuttuu. Muutokset kohdistuvat puiston maisemakuvaan ja toimintoihin."

Pisara-radan ympäristövaikutukset on selvitetty huolella. ELY-keskuksen saamissa mielipiteissä kiinnitettiin kuitenkin erityisesti huomiota Alppipuiston ja Eläintarhan tunneliaukkojen haitallisiin vaikutuksiin.

VETOOMUKSEN ALLEKIRJOITTAJIEN PERUSTELUITA ALPPIPUISTON SÄILYTTÄMISEKSI ENNALLAAN

"Olen joka kirjainta myöten samaa mieltä. Kuinka täällä voi olla näin lyhytnäköistä politiikkaa. Joskus miettii, että päättäjillä on mökit ja huvilat jossain kauempana järvien ja meren rannoilla, he pyllistävät kansan lähiluonnolle ja puistoille.  Mutta ei kai se niinkään voi olla, jos kerran kiihkeästi halutaan luoda kilpailukykyistä eurooppalaista metropolia? Kyse taitaa olla ylimielisyydestä ja välinpitämättömyydestä, ei oteta huomioon alueella jo asuvien ja yleensä ihmisten mielipiteitä ja arvoja.  Lisäksi kysymys on sivistymättömyydestä ja tyhmyydestä. Päättäjien mielestä on upeaa, kun keskusta on rakennettu täyteen ja liikenne pyörii ympärillä. Olkoonkin osittain vaikka joukkoliikennettä, kaupunkiluontoa vähättelevä suunnittelu tuhoaa jäljellä olevat viheralueet. Ainoastaan sitkeä ja väsymätön yhteinen taistelu voi pelastaa Alppipuiston ja Eläintarhan."

"Myös Eläintarhan puoli pitää pelastaa, jättää silta Vauhtitien yli ja tunnelin suuaukko tien länsipuolen kallioihin rakentamatta. Suuaukot on tehtävä Pasilan varikkoalueelle. Ainutlaatuinen kaupunkilaisten virkistys- ja luontoalue on säilytettävä yhtenäisenä!!

Viihtyisä ja kilpailukykyinen metropoli, jota päättäjät kovasti puuhaavat, on muutakin kuin liikenneväylien rei´ittämää ja puhkomaa ympäristöä. "

"Olin siellä Alppipuistossa lapsenlapsen kanssa parikin kertaa kesällä. Nautittiin sorsista ja muista linnuista ja kiipeiltiin jyrkillä kallioilla. Myös rokkia kuunneltiin, mukavaa oli. Pasilasta tultiin, lyhyt, helppo matka kauniiseen laaksoon. Kannattaa säilyttää nykyisellään."

Keskuspuistoa nakerretaan nytkin Pöllölaakson kohdalla asuntorakentamisella ja kohta varmaan viljelypalstatkin vaarassa siinä vieressä.

Käykääpä muuten seikkailemassa 650 m pitkässä entisessä rautatietunnelissa Pasilasta Kumpula/Arabiaan. (tai toisinpäin) Taskulamppu mukaan! Ideoikaa samalla, mitä siihen olisi järkevää laittaa. Skuru? Pyörätie? Bussi? Moottoritie! Pisararata!!"

"Alppipuisto on yksi Helsingin hienoimmista "piilopaikoista", todella upea, hieno pikku lampi, silti urbaani. Pidetään Alppipuisto kunnossa ja siistinä, lisäksi kesän konsertit on huippujuttu. Henkireikä pääkaupungissamme."

"Minäkin luulin näin, että ykkösvaihtoehto sukeltaisi nykyiseltä radalta Alppipuiston eteläkärjen alittavaan tunneliin. Tällaisen vaikutelman saa medioitten ja Helsingin kaupungin tiedotuksen käyttämästä kartasta. Näin ei kuitenkaan ole. Raide erkanisi nykyisestä radasta Alppipuiston pohjoispäässä ja kulkisi Alppipuistossa maanpäällisenä ratana ennen sukeltamistaan kyseiseen tunneliin. Kakkos- ja kolmoslinjaukset kulkisivat itäisessä kantakaupungissa kokonaan maan alla. Pisara-rata on kaupungillemme tärkeä hanke. Myös Alppipuisto on meille tärkeä. Onneksi nämä eivät ole ristiriidassa - kunhan Pisara-rata toteutuu kakkos- tai kolmoslinjauksen mukaan. Valitettavasti kaupungin virastot ja lautakunnat suosivat tuota ykkösvaihtoehtoa."

Koonnut: Antero Nummiranta

Pisara-rata kipinöi Alppipuistossa 12.11.2011

Helsingin Alppiharjun kaupunginosayhdistyksen, Alppila Seuran kesän aikana keräämän adressin Alppipuiston puolesta on allekirjoittanut jo noin 4200 ihmistä. Alppipuistoa puolustetaan Pisara-radan linjaukselta, jossa rata laajenisi käytännössä puiston siimeksessä sijaitsevan lammen reunaan saakka ja jonka kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä. Adressi luovutetaan liikenneministeriölle lauantaina 12.11. klo 15. Adressin ottaa ministerin puolesta vastaan Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohonen.

Alppila Seura havainnollistaa linjaukseen maastossa, jotta linjauksen merkitys puistolle konkretisoituisi. Alppila Seura kutsui liikenneministerin, liikenneviraston ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston ja kaikkien Helsingin kaupungin valtuutetut ja kaupunginhallituksen jäsenet Alppipuistoon 12.11.2011 klo 14-17 perehtymään asiaan paikan päällä ja keskustelemaan alueen asukkaiden ja muiden puiston käyttäjien kanssa. Tulevan ratapenkereen korkeus on lauantaina havainnollistettu ilmapalloin, kaadettavat puut saaneet suruharson runkoonsa ja menetettävä osa puistoa on merkitty ulkoroihuin noin 400 metrin matkalta. 

Liikenneviraston investointitoimialan ylijohtaja Kari Ruohonen esittelee Pisara-rata suunnitelman klo 14.15-14.30. Hän osallistuu myös Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston edustajan DI Jukka Tarkkalan kanssa paneelikeskusteluun klo 15-16. Keskustelun vetää alppiharjulainen toimittaja, kirjailija Leif Salmén. Muut panelistit edustavat kaikkia valtuustopuolueita: Antero Alku (kesk), Yrjö Hakanen (skp), Mari Holopainen (vihr.), Tarja Kantola (sdp), Kati Peltola (vas), Olli sademies (ps) Tuulikki Vuorinen (kd). Kokoomus ja RKP aikovat lähettää edustajansa. Huoli Alppipuistosta näkyy myös Helsingin kaupungin lausunnossa Pisara-radan linjauksista.

Ympäristötaideteoksen rakentaminen alkaa klo 12 ja iltapäivän aikana paikalle saapuvat Alppipuiston ystävät voivat tuoda oman roihun/ulkokynttilän mukanaan tullessaan nauttimaan pikku purtavaa ja kuumaa mehua pimenevään iltaan. ”Taistelua ei ole vielä menetetty”, korostaa Alppila Seuran hallituksen jäsen ja ympäristötaideteoksen tuottanut Ritva Harle, ”kaupunginvaltuuston ja liikenneministeriön on vielä mahdollista valita kakkosvaihtoehto, mikä säästää puiston ja mahdollistaa oman aseman rakentamisen myöhemmin Alppilaan.”

Lisätietoja antavat:

Emilia Palonen, Alppila Seuran pj. 040-5077198
Ritva Harle, kuvataiteilija, Alppila Seuran hallituksen jäsen, 050-3832393

Alppila-seura ry:n järjestää

PISARA-RATA KIPINÖI ALPPIPUISTOSSA -tapahtuman 12.11.11 klo 14 – 17.
Tapahtuma jatkaa vuonna 2010 alkanutta Kuuskulma kipinöi kartalle - tapahtumasarjaa

Tilaisuudessa luovutetaan Alppipuiston puolesta -adressi, kävellään ympäristötaideteoksessa, joka hahmottaa Pisara-rataa, avataan Alppila-sarja –taidenäyttely,  keskustellaan Pisara-radasta ja kuullaan musiikkia.

Pisararata kipinöi Alppipuistossa

lauantaina 12.11.2011 klo 14.00-17.00

Tapahtuma Alppipuiston puolesta

Alppipuiston rauhaa uhkaa tulevaisuudessa Pisara-radan  linjaus, joka veisi puistosta sen läntisen osan ja rikkoisi laaksomaisuutta. Alppila Seura kannustaa kaikkia allekirjoittamaan vetoomuksen Alppipuiston puolesta. Nettiadressissa on jo yli 2000 nimeä ja paperisessa adressissakin yli kaksi sataa. Allekirjoita täällä: http://www.adressit.com/alppipuiston_puolesta ja kerro asiasta kavereillekin! Lisätietoa Alppila Seuran lausunnoissa. Adressisivulla voi myös keskustella asiasta. Uudenmaan Ely-keskuskin lausunnossaan korostaa ykkösvaihtoehdosta koituvaa haittaa: "Alppipuistoon kohdistuvat maisemalliset vaikutukset ovat merkittäviä ja pääosin haitallisia tai erittäin haitallisia. Ratapenkere kasvaa puiston suuntaan ja kevyenliikenteen väylän sijainti muuttuu. Muutokset kohdistuvat puiston maisemakuvaan ja toimintoihin. Kielteisiin vaikutuksiin ja niiden lieventämiseen tähtääviin ratkaisuihin on kiinnitetty asianmukaisesti huomiota. On tärkeää, että tämä huomioidaan mahdollisessa jatkosuunnittelussa."

Maailma muuttuu sittenkin   

Ihmiset tietämättömät,

kuvitelkaa edes kerran,
edes silmänräpäyksen verran,
nähkää mielessänne
Espoo, Helsinki
Kauniainen sekä Vantaa,
sitten kuvitelkaa
Suomi ilman alueita näitä,
siis nykyinen maamme
Suomi ilman etelää,
tilalla vettä vetelää,
niin kauas kuin silmä kantaa.

Te ette siis vieläkään usko,

maan horisontissa iltarusko,
sivistyneistö, älymystö,
se vain pyörittää sanoja,
sekakielisiä kirjainjanoja,
ymmärtämättä tuhon laajuutta,
huomaamatta puuttuvaa
eteläisen pallonosamme
poistuvaa, liikkuvaa taajuutta,
jonka suuruus on laskettavissa,
tuhonjälki silmin koettavissa,
Etelämantereen irtoava jäälautta,
pääkaupunkiseutumme kokoinen,
kun ei mielestänne liiku Suomen kautta.

Onko normaalia,

mitä tapahtuu Bangkokissa,
Yhdysvalloissa, Suomessa,
onko teistä tavallista, että
Thaimaa täynnä on vettä,
Suomessa marraskuinen kesä,
lupiini kukassa Hyvinkäällä,
lunta täysi on maa
tällä kertaa kaukana jenkeissä,
lumi lantana kukkapenkeissä,
sanotteko, sivistyneet,
tämä on kaikki yksittäistapausta,
olette oikeassa,
jos yksittäistapaukseksi laitetaan
yhden maapallon tuho.

Juhani Valo

Vasemmistolaisten anteeksipyyntö

Työväenliike,

jos se olemme me,
silloin työväenliike on
varsin pieni ja hiljainen,
massaton, voimaton
ja vaisuksi kuohittu,
äänipromilleista taisteleva
entinen kelpo kranaatti,
nyt sirpaleista koostuva hajaannus
me kuohimme itse itsemme.

Haluaako kansa,

jonka etujoukoiksi aina olemme
äänekkäästi julistautuneet,
kuunnella sanomaamme,
vain kansa sen tietää,
sillä me valehtelimme sille
vuosikymmenten ajan,
pelkääkö kansa
kuulevansa vain valhekieltä,
jossa pahasta tehtiin hyvä
ja hyvästä luopiomainen paha.

Itä–Euroopasta kuului vain hyvää,

sankan saastepilven takaa tosin,
saaste retusoitiin uutisistamme
lika, totuus puhdistettiin
kuin miljoonat ihmiset
näkymättömäksi, hajuttomaksi,
kunhan olimme parempia
Tähtien sodassa
taistossa yhtä tappavan koneiston kanssa.

Missä on tähtemme nyt,

punatähdestäkö ylväästä
vain punainen, hajonnut supernova,
vieläkö valehtelemme kansalle,
vieläkö unohdamme köyhämme,
vanhuksemme, maaseutumme,
taistellaksemme vain omista dogmeistamme,
karkottaaksemme sydämen sielustamme,
hengen poistaaksemme liikkeestämme?

Olemme nyt

etujoukko itsellemme,
ilman kansaa,
ilman voimaa,
kuka kertoisi kansalle,
onko meillä tilaisuutta,
että me emme enää valehtele,
meihin tulee voimaa,
tinkimätöntä, jaloa
vain kansasta, joka itsekin
on tiedostanut asemansa
ja luottaa itseensä, luottaa meihin.

JUHANI VALO