Hyvät Kansan äänen toimittajat ja avustajat

Kansan äänen seuraavan numeron (2/2012) toimitustyö on käynnissä. Alustavien suunnitelmien suunnitelman mukaan lehti ilmestyy maanantaina 23.4. 2012. Silloin se ehtii Vapuksi kaikille tilaajille. Siksi pyydämme kaikkia lehden avustajia ja toimitustyöhön osallistuvia valmistamaan artikkelinsa yms. hommansa siten, että ne olisivat toimituksen käytössä viimeistään maanantaina 16.4.2012 (deadline/ehdoton takaraja). Kuitenkin pyydämme, että voisitte toimittaa artikkeleitanne jo tässä vaiheessa, ettei tulisi liian kiirettä loppuvaiheessa. Tällä hetkellä lehdessä on tilaa artikkeleille, piirroksille, kirjoituksille, yms. Jos teillä on ideoita isommista artikkeleista, olkaa näissä kuten kaikissa muissakin toimitustyöhön liittyvissä kysymyksissä yhteydessä toimitukseen (allekirjoittaneisiin).

Kirjoittakaa aiheista, jotka ovat teille tärkeitä ja joihin olette paneutuneet. Tarvittaessa olkaa yhteydessä toimitukseen.

Ilmoittakaa myös kaikki 23.4.2012 jälkeen kesäkuun lopulle ajoittuvat kokoukset ja tilaisuudet kansan ääneen. Se auttaa meitä suunnittelemaan työaikataulujamme. Varsinkin ilmoittakaa vapputilaisuuksista, että saamme ne lehden vappumuistioon.

Lähettäkää myös juttuja "Kansan ääni kuuluu"- palstalle. Monilla tyntuu olevan ennakkoluulo, että "Kansan ääni kuuluu"- palstalle työnnetään ne kirjoitukset, jotka eivät muualle kelpaa. Tämä on täysin väärä käsitys. kansan ääni kuuluu palstalle yritämme koota kokonaisuuden niistä kirjoituksista, joissa on hyviä huomioita, ideoita, oivalluksia, innovaatioita ja neronleimauksia. Se on nimensä sisällön mukaan ideasivu. Että laittakaa tulemaan vain myös niitä sivulle 18 tarkoitettuja lyhyitä napakoita juttuja.

Varsinkin kaikki ne, joilla on ajatuksia ja tietoja oman kunnan tai asuinalueen asioista sekä sosiaali- ja perusturvaan, palkka- ja työllisyyspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä, laittakaa juttua tulemaan. Nyt on toimituksen kiireisin vaihe niin, että laittakaa nopeaan tulemaan niitä juttuja.

Lisäksi huomioikaa seuraavaa:

Vappunumerossa julkaisemme kannattajiemme ja tukijoidemme vappu tervehdykset. Tarvitsemme poliittista foorumia, joka puhuu kansaa koskevista asioista ja järjestää toimintaa voimien kokoamiseksi työkansan yhteiseen rintamaan. Tällainen foorumi on Kansan ääni.

Keräämällä tervehdyksiä teemme lehteämme tunnetuksi ja hankimme rahaa toimitustyöhön. Tervehdykset palautetaan 18.4.2012 mennessä Reijo Katajarannalle (os. Sunilantie 10 D, 00720 Helsinki, sähköposti: r.katajaranta@kolumbus.fi), Heikki Männikölle (os. Vellamonkatu 6 A1, 00550 Helsinki, sähköposti: heikki.mannikko@pp1.inet.fi) tai Kansan äänelle os. PL 780, 00101 Helsinki, sähköposti: tilaukset.kansanaani@gmail.com. Henkilötervehdys 2 euroa, järjestötervehdys 10 euroa ja "laatikkotervehdys" 10 euroa. Maksu tilille: OP FI0855411420027966. Huom! uutena tervehdysmuotona "laatikkotervehdys" tarkoittaa n. 15 palstamillimetrin laatikkoon sijoitettua tervehdystekstiä.

Kansan ääni luettavissa:

http://www.kansanaani.net/

Toimituksen puolesta:

Antti Siika-aho, päätoimittaja
Hallituskatu 22 C 45
33200 TAMPERE
p. 040-8335360
antti.siikaaho@gmail.com

Heikki Männikkö
Vellamonkatu 6 A 1
00550 Helsinki
p. 050-5884159
heikki.mannikko@pp1.inet.fi

Juhani Tanski
Sammakkolammentie 1 B 17
70200 Kuopio
040-764 1163
juhani.tanski@suomi24.fi

150 kerääntyi kunnioittamaan Japanin kolmoiskatastrofin vuoksi kärsineitä

Kynttilämielenosoitus 15.3.2012 Senaatintorilla. Kynttilät sytytettiin Japanin kolmoiskatastrofista kärsineiden puolesta. Sendain suuri maanjäristys, sitä seurannut tsunami ja näiden aiheuttama Fukushiman ydinturma jättivät jälkeensä kymmeniä tuhansia kuolleita ja satoja tuhansia kodittomia.

Yhteensä noin 150 ihmistä kerääntyi  Helsingin Senaatintorille kunnioittamaan Japanin kolmoiskatastrofin vuoksi kärsineitä ja vastustamaan ydinvoimaa. Hiljaisen kynttilämielenosoituksen järjestivät ympäristöjärjestöt Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luontoliitto, Maan ystävät ja Natur och Miljö. Pieniä muistohetkiä järjestettiin Helsingin lisäksi muillakin paikkakunnilla ympäri Suomea.

Sendain suuri maanjäristys koetteli Japania 11.3.2011. Maanjäristys, sitä seurannut tsunami ja Fukushima Daiichin ydinvoimalalla sattunut ydinkatastrofi aiheuttivat lähes 20 000 ihmisen kuoleman ja jättivät satoja tuhansia kodittomiksi.

Fukushima Daiichin ydinvoimalan radioaktiiviset päästöt jatkuvat edelleen ajoittaisina. Japanin viranomaisten mukaan tähän mennessä 573 ihmistä on menettänyt henkensä ydinturman vuoksi, 150 000 ihmistä on evakuoitu ja 35 000 jättänyt kotinsa vapaaehtoisesti.
 

Kynttilämielenosoitus järjestettiin tasan vuosi sen jälkeen, kun suurimmat radioaktiivisten aineiden päästöt pääsivät vuotamaan Fukushima Daiichilta.

Onnettomuus Japanin kaltaisessa korkean teknologian maassa yllätti koko maailman ja osoitti, että turvallista ydinvoimaa ei ole olemassa

Voimalan lähialueilta on evakuoitu 150 000 ihmistä, ja lisäksi noin 35 000 on jättänyt kotinsa vapaaehtoisesti. Suuri määrä ihmisiä asuu edelleen alueilla, joilla säteilyn taso ylittää onnettomuutta edeltäneen turvarajan luonnon taustasäteilylle.

Näistä kolmesta katastrofista yksi olisi voitu estää

Sendain maanjäristys ja tsunami aiheuttivat 11.3.2011 Fukushima Daiichin ydinvoimalan jäähdytysjärjestelmien menetyksen. Kolmessa voimalan kuudesta reaktoriyksiköstä tapahtui vetyräjähdys onnettomuutta seuraavina päivinä. Myös neljäs reaktoriyksikkö vaurioitui näiden räjähdysten vuoksi.

Fukushima Daiichin ydinkatastrofin suurimmat päästöt ilmakehään tapahtuivat 14.–15.3. 2011. Osittain päästöt tuhoutuneelta ydinvoimalalta jatkuvat edelleen, eikä tilanne ole täydellisesti hallinnassa vieläkään.

Tapaus Talvivaara

Ydinvoimaloiden polttoaineeksi on louhittava uraania. Uraanikaivosten uhat ovat Suomessakin jo toteutumassa esimerkiksi Talvivaarassa riittämättömän viranomaisvalvonnan ja puutteellisen ympäristönsuojelulain vuoksi. Vaikka uraanin erottamista Talvivaaran louhoksella ei ole vielä edes aloitettu, osoittaa paltamolaisen työntekijän turma 15.3.2012, torstaiaamuna, prosessin vaarallisuuden ihmisille ja ympäristölle jopa sadan km päässä. Rikkivety on vain yksi osa prosessissa. Kaivokset ovat osa ydinvoimauhkaa, jota ei saa Suomessa lisätä. Meidän on luovuttava ydinvoimasta ja korvattava se uusiutuvalla energialla ja tehokkaammalla energiankäytöllä.

Vaarallisen ja kalliin ydinvoiman rakentaminen ei ole erityisen hyvä keino edes ilmastonmuutoksen torjumiseen, koska voimaloiden rakentamisajat ovat nousseet lähes vuosikymmeneen. Fossiilisista polttoaineista luopumiseen on huomattavasti toimivampiakin ratkaisuja.

Antero Nummiranta

ME EMME TARVITSE KAPITALISTEJA

Kapitalismin puolestapuhuja, Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja Matti Apunen huokaili 13.3.2012 Hesarin kolumnissaan kapitalismin aliarvostuksesta. Hänen mukaansa: ”Jos julkisesta keskustelusta pitäisi jotain päätellä, liiketoimintaan ryhtyvät vain sielultaan vammautuneet ihmiset. Samaan aikaan on selvää, että toiveet uusista työpaikoista ovat näiden ihmisten varassa.”

Suurkapitalistien kohdalla Matti Apusen toteamuksen ensimmäisessä osassa on vinhasti perää. Päästäkseen suurkapitalistiksi on voitettava lukuisia kauppasotia, on hyödynnettävä rivosti maailman luonnonvaroja ja on kukistettava säälittä pahimmat kilpailijat. Sen sijaan toteamuksen jälkimmäisen osan totuussisältö on apeampi ja kapeampi. Kansallisten kapitalistien kohdalla toiveet uusista työpaikoista ovat melko turhia, koska he vievät tehtaansa, toimintayksikkönsä ja laitoksensa vieläkin suurempien voittojen toivossa ulkomaille tai myyvät ne kansainvälisille sijoittajille. Valtion yhtiöiden yksityistämisestä vastaava ministeri täydentää omilla toimillaan tätä samaa suuntausta.

Matti Apunen hakee happea kapitalismille Britannian pääministeri David Cameronilta, joka kuvaa yritystoimintaa ”kaikkien aikojen mahtavimmaksi yhteiskunnallisen edistyksen voimaksi… Se voi auttaa meitä murskaamaan köyhyyden, avaamaan uusia näköaloja sekä viemään eteenpäin innovaatioita, tuotteita ja palveluita, jotka tekevät elämästämme paremman, pidemmän ja onnellisemman.”

Miksi Matti Apunen ylevöi yksityisomistukseen perustuvat yritykset etenkin suuryritykset ja mitätöi työläisten tekemän työn? Kapitalismin menestyminen perustuu nimenomaan työvoiman tuottaman arvon hyväksikäyttöön.  Itsensä työllistävät pienyrittäjät ja suurkapitalistit ovat kaksi eri asiaa. EVA ei aja työvoimavaltaisen pk-sektorin asiaa, vaan keskittyy pääomavaltaisen suurteollisuuden etujen ajamiseen. Kapitalisteilta on turha odottaa jaloutta. Jos he eivät toimi kapitalistien tavoin, he eivät ole pian enää kapitalisteja.

Suuryritykset ovat murskanneet köyhyyttä viime vuosikymmeninä Suomessa tosi surkeasti. Tehokkainta köyhyyden murskaamista kapitalismin historiassa on ollut sen sijaan työläisten luokkataistelu. Cameronin rehvastelemat uudet palvelut, innovaatiot ja tuotteet ovat järjestään kohdistettu maksukykyisille kansalaisille. Ne eivät koske pätkätyöläisiä, työttömiä ja köyhyysrajalla eläviä ihmisiä. Nykytutkimuksen mukaan pitkäaikaistyöttömyys jopa lyhentää kansalaisen eliniänodotetta. Yhteiskunnallisen vaurauden luominen ei sinänsä ole väärin, kun huolehditaan tuotannon tulosten oikeudenmukaisesta jaosta.

Kapitalismin kannattajana Matti Apunen toteaa, että ”markkinataloudessa valta on ja sen on oltava kuluttajilla.” Kuka voi kuluttaa, sijoittaa ja kilpailla elintasollaan suomalaisessa yhteiskunnassa?  Jos Matti Apunen heittäytyisi rehelliseksi mieheksi, hän määrittäisi kapitalismin perussolun edes maksukykyiseksi kuluttajaksi eli hyvin toimeentulevaksi ihmiseksi.

Mitä säilyttämisen arvoista nykyisessä ryöstökapitalismissa sen uusliberalistisessa talouspolitiikassa oikein on? Osakekauppa on mielikuvilla pelaamista ja keinottelua. Euroopan pankkien tukeminen on kapitalistien keinotekoista pelastamista. Kapitalistisessa tuotantotavassa kaikki keinot näyttävät olevan sallittuja. Sodankäynti on vain yksi keino kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Yksi prosentti maailman ihmisistä käyttää todellista taloudellista ja poliittista valtaa kansainvälisten suuryhtiöiden hallintoelimien kautta. Kuka oikeuttaa heidän valtansa? He itse!

Kullakin yhteiskunnallisella ilmiöllä on oma elinkaareensa – alku, keskikohta ja loppu. Kapitalistien mielestä kapitalismi on kestävä ja oikeudenmukainen yhteiskuntajärjestelmä. Sen viisisataavuotinen historia on osoittanut tämän jatkuvan talouskasvun utopiaan, ihmisen tuotantoeläimeksi alistamiseen ja luonnonvarojen ryöstöön perustuvan tuotantotavan kyseenalaistavan elämän jatkumisen maapallolla.

Jos yritystoiminta otetaan yhteiskunnalliseen valvontaan ja omistukseen, tilanne muuttuu olennaisesti. Mikä estää valtiota perustamasta lakkautettujen paperitehtaiden ja IT-yritysten tilalle omia yrityksiään?

Matti Laitinen

Vuotojen ja tuhottujen järvien maa

Talvivaaran kaivos on alusta asti aiheuttanut runsaasti erilaisia pöly-, melu- ja hajuhaittoja. Vakavampi ongelma ovat Talvivaaran jätevedet. Kaivoksesta vuotava suolainen jätevesi pilannut jo neljä vesialuetta: Salminen, Kalliojärvi, Kalliojoki ja Tuhkajoki.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen kokoontuneita osakkaita vastaanotti maanantaina, 12.3, Katajanokalla ympäristön pilaamisesta ja uraaninkäsittelystä huolestunut mielenosoittajien joukko.

He vaativat, että ylimääräisellä osakeannilla kerättävät varat käytetään ensisijaisesti jo tapahtuneiden ympäristötuhojen korjaamiseen. Talvivaaran kaivoksen toiminta on keskeytettävä siksi aikaa, että ympäristöasiat saadaan kuntoon.

Uusien selvitysten mukaan vesistövaikutukset ulottuvat jo paljon täkin pidemmälle, jopa 100 kilometrin päähän kaivoksesta. Kaivoksella on tapahtunut useita onnettomuuksia, mm. tulipaloja rikkivarastoissa ja uraanipitoisia päästöjä on vuotanut ympäristöön.

EI LUPIA URAANIN TUOTANTOON

Uraanin talteenotto ei vähentäisi ympäristöongelmia. Uraanirikasteen erottamiseen tarvitaan uusia kemikaaleja ja keltakakun radioaktiivisuus on paljon luonnonuraania korkeampaa.

Tässä mainostetaan kaivosyhtiön osakkaille ja mieltään osoittaneille tarjottavia leivonnaisia.

Kaivoksen uraanin talteenottoluvat ovat vastatuulessa paikalliviranomasten piirissä. Toistuvasti ylittyneet päästörajoitukset ja alueen vesistöjen kärsimät vahingot herättävät huolta yhtiön kyvystä hallita toimiaan. Metsähallitus, kalatalousviranomaiset ja alueen kalastuskunta vastustavat hanketta.

Uraani-kultakaivostoiminnan jäte sisältää raskasmetallien ohella 85 % uraanin alkuperäisestä radioaktiivisuudesta.

Loppua Talvivaaran vastuuttomalle kaivostoiminnalle ja suunnitellulle  uraanituotannolle olivat vaatimassa mm. Itkijänaiset, Maan ystävät. Naiset Rauhan Puolesta, Edelleen EI ydinvoimaa-liike, Suomen luonnonsuojeluliitto, Hyökyaalto ja yksityishenkilöitä kaivosalueelta ja muualta Suomesta.

Austraalialainen Polar Mining himoitsee Taivalvaaran vanavedessä Kitka-Ruka-Käylä-Kitkajoki- alueelle uraani-torium-kultakaivosta. Samaan kärkkyy Kevitsa Mining, joka on jo varannut Juuman,Säkkilän,Oulangan,Kuusingin ja Suisingin uraanialueet. Nämä em. hankkeet siirtävät Kuusamon tärkeimmät matkailualueet kaivostoiminnan piiriin. Lähituntumassa on myös Oulangan kansallispuisto.

Huolta kannetaan myös siitä, että suomalaista uraania kulkeutuisi ulkomaille sotilaalliseen käyttöön.

Antero Nummiranta

Puhkaistaan sosiaalisten oikeuksien kupla!

Kuvia karkauspäivän mielenosoituksesta Helsingissä 29.2.2012

"Pro-kuntapalvelut –toimintaryhmä vaati, että perusoikeuksia rajaavat budjettileikkaukset ja kuntabudjettien sosiaalimenojen jatkuva alibudjetointi on saatava kuriin. Lisäksi on tuettava osallistavia demokraattisia prosesseja ja kaikista hankkeista ja muutoksista on tehtävä yhteiskunnallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviot."

Helsingin työttömien HETY ry:n soppatykki oli käytössä Hakaniemen torilla, josta marssittiin yli Pitkäsillan Senaatintorille.

Karkauspäivänä on vanhastaan tapana haastaa vallitsevia käytäntöjä. Niin tehtiin nytkin.

YK antoi jo vuonna 2000 huomautuksen Suomelle, että oli rikottu sosiaalisia oikeuksia budjettileikkausten nimissä. Eivät oikeuden ole ole kiinni suhdanteista. Ne ovat aina voimassa.

Vuonna 2007 YK vaati Suomea luomaan virallinen köyhyysraja ja seuraamaan köyhyyden kehitystä.. Pyyhkeitä tuli myös perheväkivallan tehottomasta kitkemisestä. Aiommeko laittaa kaikki lapsemme laitoksiin? YK puuttui myös kasvaviin huostaanottoihin.

Suomen työväenpuolue STP:n lehti, Kansan ääni, otettiin hyvin vastaan torille kokoontuneiden keskuudessa.

Sosiaaliset oikeuden ovat esillä juhlapuheissa. Kun niitä pitäisi alkaa soveltaa käytäntöön, rahat eivät useinkaan riitä niiden toeuttamiseen. Nuoret syrjäytetään, ihmisillä ei ole varaa asuntoon ja työn hakemisen sijaan voimavarat menevät tukiviidakossa seikkailuun. Lupaukset sosiaalisista oikeuksista ovat menneet kuolan sisään, jossa ne eivät pääse toteutumaan käytännössä.

Syrjäytymisen estämisessä pitää keskittyä nuoriin, sillä puuttuminen on tehokkainta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, silloin kun ongelmat eivät vielä ole kasautuneet.

Erikoistutkija Pekka Tiainen on laskenut, että syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 20 000 € vuodessa ja elämän loppuun asti. Puuttumalla nuorten syrjäytymiseen NYT, vaikutamme pitkälle tulevaisuuteen. Keskustelussa täytyy kuunnella nuoria sen sijaan, että heidät pakotettaisiin ilmaiseksi työvoimaksi. Samalla nuorilla tulee olla mahdollisuus apuun ja heillä tulee olla mielekästä tekemistä.

Satamäärin ihmisiä ryhmittyi puhkaisemaan sosiaalisten oikeuksien kuplaa ja viemään vaatimuksia Helsingin kaupunginvaltuustolle ja valtuustoryhmille ennen valtuuston kokousta.

Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus on karannut käsistä. Siitä on tullut kupla ja osa kuittikulttuuria. Puhe on kuplaa. Köyhät ja vähävaraiset laitetaan rikkaiden kasinovelkojen maksajiksi. Liikenevät rahat hyvinvointipalveluille vähenevät.

 

Joka puolella Eurooppaa marssittiin karkauspäivänä. Mukana myös Kriittinen ay-verkosto Suomesta.

Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö EAY (European Trade Union Confederation, ETUC) oli päättänyt olla mukana 29. helmikuuta yleiseurooppalaisen ay-väen toimintapäivässä protestina Euroopan neuvoston kokoukselle 1.-2. maaliskuuta 2012.

Budjettikurista ja kurjistamisesta on tullut Euroopassa virallinen lääke maanosan talouskriisille. Palkkojen leikkaukset, sosiaaliturvan alasajo sekä hyökkäykset kollektiivista neuvotteluoikeutta vastaan ja työehtosopimusten vesittäminen ultra-joustaviksi ovat ainoa näköala, jota uusliberaalit idealistit tarjoavat!

Viimeksi 30. tammikuuta 2012 EU viimeisteli uuden kansainvälisen sopimuksen joka tuo liittoa jälleen askeleen lähemmäksi universaalia kurjistamista, säätämällä rangaistuksia jäsenvaltioille joiden budjetit ovat alijäämäisiä. Tämä sopimus, joka on tarkoitus hyväksyä Euroopan Neuvoston kokouksessa 1.-2. maaliskuuta, hakkaa kiveen tiukan budjettikurin ja uhkaa ajaa Euroopan pysyvään lamaan.

Tämän vuoksi Euroopan ammattiliitot mobilisoivat rivinsä 29. helmikuuta kaikkialla Euroopassa – osoittaakseen, että on olemassa muitakin vaihtoehtoja kuin jatkuvat budjettien kiristämiset. Leikkausten sijaan tarvitaan pelastussuunnitelma, joka takaa työpaikkojen säilymisen ja kestävän kehityksen.

Päivi Uljas muistutti Senaatintorilla, että nykyiset toimet jäytävät vaivalla rakennettua hyvinvointivaltiota. Hän on juuri julkaissut "Hyvinvointivaltion läpimurto" -väitöskirjansa. Siinä hän kertoo mm. että "Köyhässä maassa Euroopan pohjoislaidalla sokerin ja voin hinnankorotukset suututtavat ihmisiä ja protestiaalto pyyhkii yli maan. Vanha poliittinen eliitti hajautuu ja poliitikot ryvettyvät mediaryöpytyksessä ja korruptio-oikeudenkäynneissä.
Päivi Uljas esittää väitöskirjassaan uuden tulkinnan Suomen poliittisesti villistä 1950-luvusta. Yhteiskunta oli rauhoitettu ja sosiaaliturva hoidettu asutustoiminnalla, mutta pienviljely ei enää riittänyt elättämään väestöä. Kaupunkien palkkatyöväki oli siirtymässä työnjaon yhteiskuntaan, jossa elantoa ei voinut täydentää omalta maatilkulta eikä vanhoja voinut hoitaa itse hautaan. Kaivattiin myös keskinäistä sosiaalivakuutusta, ja sitä luotaessa politiikan ja julkisen sektorin rooli oli arvioitava kokonaan uudelleen.

Uljaksen salapoliisityö julkisten aineistojen parissa paljastaa hajanaisuudessa toistuvan kuvion: palattaisiinko budjettisäästöjen kautta 1930-luvun yövartijavaltioon vai luotaisiinko ekspansiivisemmalla talouspolitiikalla jonkinlainen hyvinvointivaltio?"

Antero Nummiranta

Kuntauudistus on torjuttava

On selvää, että kuntauudistuksella ei pyritä palveluiden turvaamiseen, kuten hallitus väittää virallisessa liturgiassaan. Uudistuksella päinvastoin karsitaan palveluita. Jos pieniä kuntia yhdistetään suureen maakunnalliseen keskukseen, niin näistä pienistä kunnista lakkautetaan monia palveluita ja palvelut keskitetään keskuskuntiin. Eihän muuten aikaansaada minkäänlaisia säästöjä. Ja nimenomaan säästöt ovat kuntauudistuksen taustalla.
Kuntauudistus saattaa vaarantaa perustuslain takaamat perusoikeudet ja yhdenvertaisuuden. Se saattaa olla perustuslain vastainen jo senkin takia, että valtio ylhäältä sanelemalla puuttuu kuntien itsehallintoon.

Kokoomusvetoinen hallitus ei kuuntele asiantuntijoita, joiden mukaan ihanteellinen kuntakoko palveluiden tuottamisen tehokkuuden kannalta on 20 – 50 000 asukkaan kunta. Suomen 170 pienintä kuntaa vastaavat vain 3 % kuntien kokonaismenoista. Kuntauudistus on ideologinen, oikeistolainen hanke palveluiden karsimiseksi ja demokratian heikentämiseksi.

Marssimaan ja osallistumaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta 29.2. kello 16.00

Karkauspäivän kulkue vaatii sosiaalista oikeudenmukaisuutta

Hakaniemessä keskiviikkona 29.2.2012 kello 16.00 kokoontuva kulkue marssii sosiaalisten oikeuksien puolesta Senaatintorille. Kello 17.00 Senaatintorille saapuva tapahtuma vaatii kaupunginvaltuustolta tekoja juhlapuheiden sijaan.

- Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja lupaukset sosiaalisista oikeuksista eivät toteudu käytännössä. On aika puhkaista tämä kupla, Laura Kontiala kansanliikkeestä kertoo.

Helsingin sosiaalinen oikeudenmukaisuus (HSO) ja tapahtuman ympärille kerääntynyt kansanliike vaatii nuorten syrjäyttämisen lopettamista, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja sekä perustuloa tukiviidakon sijaan.

 Hakaniemessä Helsingin Työttömät ry tarjoaa soppaa ennen kulkueen lähtöä. Senaatintorilla tarjolla on tietoa, puheita ja musiikkia.

- Rahat sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen ovat karanneet jonnekin muualle, siksi karkauspäivä on oikea aika vaatia niitä takaisin.

Karkauspäivä kokoaa ihmisiä myös Tampereella ja Turussa. Tapahtumassa on mukana myös ammattiyhdistysväkeä, osana eurooppalaista ay-toimintapäivää julkisten palvelujen leikkauksia vastaan.

Kaksi vanhustenhoidon yksikköä palkittiin

STTK:laisen Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin valtakunnallisilla opintopäivillä palkittiin kaksi vanhustenhoidon yksikköä: Koskelan vanhustenkeskuksen osasto C3 Helsingistä ja hoitokoti Pikkupiha Tohmajärveltä. La Carita -säätiö on yhteistyössä SuPerin kanssa jakanut työryhmille tunnustuspalkintoja hyvästä vanhustyöstä vuodesta 2002 saakka. Säätiön tarkoitus on tukea gerontologista tutkimusta ja suorittajatason tekemää työtä. Tavoitteena on ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen ja vanhustyön arvostuksen nostaminen Suomessa. Palkinnot ottavat tilaisuudessa vastaan perushoitajat Pirjo Kosonen ja Tarja Haapanen Helsingistä ja lähihoitajat Maarit Lappalainen ja Susanna Konsti Tohmajärveltä.

Koskelan vanhustenkeskus, osasto C3, Helsinki

Koskelan vanhustenkeskuksen osastolla C3 hoidetaan pääasiassa pitkäaikaissairaita ja paljon apua tarvitsevia vanhuksia. Organisaatiomuutoksen myötä osaston toimintaa ryhdyttiin kehittämään. Hoitoa ja hoivaa voidaan tarjota nyt kokonaisvaltaisemmin huomioiden asiakkaiden fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet. Työskentelyssä korostuu kuntoutumista tukeva ja toimintakykyä ylläpitävä työote. Organisaatiomuutoksessa yhteiseen tavoitteeseen on pystytty sitoutumaan ja tehdyn työn tulokset ovat lisänneet motivaatiota ja parantaneet työilmapiiriä.

Palkintoperusteissa kiitetään vanhuslähtöisyyttä ja hoitajien ammattitaitoisuutta. Osasto on esimerkki muutoksen mahdollisuudesta ja siitä, että miten muutoksen vaikutukset ovat olleet asiakkaan, työntekijän ja työnantajan kannalta myönteiset.

Hoitokoti Pikkupiha, Pikkupihan tiimi, Tohmajärvi

Hoitokoti Pikkupihan toiminnassa korostuvat asukaslähtöisyys, kotoisuus ja turvallisuus. Asiakkaiden kanssa ulkoillaan ympäri vuoden, ateriat valmistetaan paikan päällä ja päivän toimintoihin jokainen asukas osallistuu kykyjensä mukaan. Levotonta vanhusta pyritään rauhoittamaan myös lääkkeettömillä tavoilla ja WC-käynteihin on mahdollisuus yölläkin.

Palkintoperusteissa kiitetään toiminnan vanhuslähtöisyyttä ja sen vaikutusta työntekijöiden motivaatioon ja innostuneisuuteen. Toiminnassa korostuu työnantajan joustava asenne ja työntekijöiden kokemus siitä, että heillä on vaikutusmahdollisuuksia työhönsä.

Suomen Työväenpuolueen verkkolehti Vapaa sana onnittelee voittajia ja toivottaa kaikille hoitajille jaksamista korvaamattomassa työssänne ja hyvää alkavaa kevättä.

Yhteiskunnan hävitys käynnissä - Tommi Lievemaa

Elinkeinoelämän keskusliiton, OECD:n, EU:n ja muiden tuholaisjärjestöjen käskystä ollaan maassamme toteuttamassa kuntien hävitystä. Kunnissa tuotetaan kansalaisille tärkeimmät peruspalvelut, kuten opetus, päivähoito ja terveydenhoito.
Uusliberalistisessa EU-Suomessa julkinen sektori on kirosana. Vallitsevan uskonopin mukaan julkisen sektorin osuutta kansantaloudessa pitää supistaa. Julkinen sektori näet haisee Kekkoselta ja sosialismilta.

Ihmisillä ei niin paljon ole väliä. Näinhän kapitalismin ylipappi Björn Wahlrooskin meitä opetti Hesarissa. Ihmisen perusolemus on oman edun tavoittelu. Joten mitä sitä ponnistelemaan yhteisen hyvän eteen, antaa mennä vain viidakon lakien mukaan. Se on tätä päivää.

Kaiken hyvän ja järkevän hävitys on ollut maamme lännettymiskehityksen välttämätön edellytys. Se alkoi jo 1980-luvun lopulla pääomamarkkinoiden vapauttamisella ja jatkui 1990-luvulla EU- ja EMU-jäsenyydellä. Sama meno on jatkunut 2000-luvulla. Mittarit ovat punaisella, ihmisten pahoinvointi ja köyhyys vain lisääntyvät.

Mutta ei se mitään, se on tätä päivää. Ennen oli ennen ja nyt on nyt, Kekkosta ja Neuvostoliittoa ei enää ole. Joten mennään vain Wahlroosin opeilla. Jokainen huolehtikoon vain omasta edustaan.

Olen varma, että enemmistö suomalaisista ei tätä hyväksy. Sosialismilla peloteltu kansa äänestää hädissään kokoomusta. Olen varma, että tämä ei ole pysyvä asiaintila.

14.2.2012
Tommi Lievemaa

Tämä onnekas potilas saa kunnallista hammashoitoa Haagan terveysasemalla. Valtava osa päivystyspotilaita ohjataan Helsingissä nykyisin ulkomaisessa omistuksessa olevaan Attendo MedOne yritykseen. Verorahamme valuvat yksityisille pääomasijoittajille veroparatiiseihin.

Ukot ja akat Fennovoimaa vastassa

Valtatie 8:n varteen Pyhäjoen Parhalahdelle kerääntyi lauantaina reilun 70 ”ukon ja akan” joukko, jotka aikovat seistä pellolla ydinvoimavapaan Hanhikivenniemen puolesta yötä päivää seuraavat kolme viikkoa. Kyseessä on Pro Hanhikivi ry:n organisoima tempaus, jossa rakennettiin lumesta ja heinäseipäistä sitkeä mielenosoittajien joukko kymmenien vapaaehtoisten voimin.
– Tämä kansa on hiljainen osoitus siitä, ettei Fennovoima edelleenkään ole tervetullut Parhalahdelle, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Helena Maijala.

Hanhikivellä ja lumiukkotempauksessa vierailivat lauantaina kansanedustajat Oras Tynkkynen ja Satu Haapanen (vihr.), joiden kanssa keskusteltiin mm. Fennovoiman hankkeen rakentamisluvan käsittelyn esteistä. 
– Vaarana tällä hetkellä on, että yhtiölle luodaan mahdollisuudet aloittaa luonnon kannalta tuhoisat valmistelevat rakennustyöt, ennen kuin edellytykset edes rakentamislupaan ovat täyttyneet. Yhtiö ei omista tai hallinnoi kaikkia tarvitsemiaan maa- ja vesialueita, ydinjätteen loppusijoituskysymys on kokonaan avoinna, ja yleis- ja asemakaavoitusprosessi on tällä hetkellä hallinto-oikeudessa, Pro Hanhikiven varapuheenjohtaja Hanna Halmeenpää listaa hankkeen puutteita.
 

Pro Hanhikivi kritisoi hankkeen julkista rahoitusta

Fennovoima Oy:n ydinvoimalaa on markkinoitu hankkeena, johon julkisia varoja ei tarvitse käyttää. Huomattavia summia hankkeen edistämiseen käytetään kuitenkin mm. maakuntaliitossa, seutukunnassa ja kunnissa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus käsittelee tulevana maanantaina 20. helmikuuta kokouksessaan ydinvoimalahanketta valmistelevan projektin reilun 160.000 euron rahoitusta.
– Julkista rahaa on käytetty mm. kaaavoitukseen ja strategioihin, Pyhäjoen kunnan johto on myös anonut liikenneministeriltä valtion tukea hankkeen vaatiman infran rakentamiseen, Maijala kertoo.
Myös Fennovoimassa osakkaana olevat paikalliset sähköyhtiöt tulevat investointipäätöksiä harkitessaan pohtimaan kuntalaisten, siis omistajiensa varojen käyttöä, ei suinkaan yksityistä rahoitusta.

Pro Hanhikiven toimintapäivään sisältyi myös Greenpeacen järjestämä koulutus ajankohtaisista ydinvoima-asioista, mm. taloudellisen kannattavuuden riskeistä.
– Maailmanlaajuisesti ydinvoiman suosio on Fukushiman katastrofin jälkeen laskenut pohjalukemiin, ydinvoiman nettokannatus on vain noin 6 %, kertoi Greenpeacen energiavastaava Jehki Härkönen.
Uutta uusiutuvaa energiaa rakennettiin Euroopassa viime vuonna reilut 32.000 MW, ydinvoiman osuus puolestaan on Saksan päätösten myötä vähentynyt.
– Euroopassa ydinvoimaa ei konkreettisesti rakenneta tällä hetkellä muualla kuin Suomessa, Ranskassa ja Venäjällä, toteaa Härkönen.

Lisätiedot:
Pro Hanhikivi ry
Helena Maijala p. 040 7069 567
Hanna Halmeenpää p. 050 5644 122

Guggenheim-taidemuseohankkeen talous

Ritva Oesch (ent. Pitkänen) Pro-kuntapalvelut verkostolle 9.2.2012

Arvioin tässä lyhyesti Guggenheim-taidemuseohankkeen taloutta ja sen vaikutuksia kaupungin talouteen. En käsittele hankkeen kulttuuripoliittisia perusteluita tai vaikutuksia. Arvioni perustuu yksinomaan hankkeesta tehtyyn selvitysraporttiin ”Concept and Development Study for a Guggenheim Helsinki” ( The Solomon R. Guggenheim Foundation, 2011).

Julkisuudessa on esitetty käsityksiä, että museohanke toisi turisteja Helsinkiin niin että hanke olisi taloudellisesti kannattava Helsingille tai Suomelle. Tämä käsitys on väärä. Hankkeen selvitysraportin mukaan museohanke on Helsingille  tappiollinen – sen tuotot ovat kustannuksia pienemmät.   Kaupunki maksaa säätiölle 2 milj. € vuodessa ohjelma- ja hallintomaksuna ( programming and management fee) sekä 20 vuoden ajalta lisenssimaksu (licensing fee) 30 milj. $.  Kaupunki antaa käytännössä ilmaiseksi käyttöön rakentamansa uuden n.150 milj. € arvoisen rakennuksen ja  kaupungin arvokkaimman rakennuspaikan.

Hankkeen talous koostuu seuraavista osista (laskelmat selvitysraportista):
itse museohanke on tappiollinen. Tappion määrä riippuu arvioiduista kävijämääristä, tappio Helsingille on vuodessa 6-8 milj. €. Llaskelmat lähtevät siitä, että museo toisi Helsinkiin 55 000- 100 000 uutta kävijää vuosittain. Koska uuteen museoon sulautettaisiin osa Helsingin taidemuseon nykyisistä toiminnoista, kaupungin lisäkustannus nykyiseen toimintaan verrattuna tulisi olemaan n. 3,7 milj. € vuodessa. Tästä lisäkustannuksesta 2 milj. € on hallintomaksua Guggenheim-säätiölle. Kaupunki veloittaisi museolta kiinteistövuokrana 0,3 milj. € vuodessa. Museorakennuksen rakentamiskustannukset olisivat n. 150 milj. €. Kokonaisvaikutus kuntien ja valtion talouteen olisi 0,7 milj. € positiivinen vuodessa.

MODERATO

Helsingin kaupungintalon

juhlasalin katossa on

146 kultapalleroitua ruusuketta.

Lattiaa peittää parketti.

Pylvässalia valaisee

yhdeksän kristallikruunua.

Kultauksissa ei ole säästetty.

Kruunu ja vene seilaavat

Kolera-altaan hopeisilla

laineilla.

Minä istun salissa kuuntelemassa

Schnittken vihlovaa musiikkia.

Jousitrion jouset nirhaavat

viiltävän maltillisesti.

Helsingin kaupunki tuotti

viime vuonna voittoa

303 miljoonaa euroa.

Pääkaupunki aikoo olla

esimerkillinen.

Se karsii julkisia menoja.

Matti Laitinen

19.2.2012

KYYNIKKOKAPITALISTI

Pankinjohtaja Björn Wahlroos on luonteeltaan omaa etuaan ajatteleva yksilö. Se on hänen mukaansa jokaisen elävän organismin perusominaisuus vuosituhansien saatossa. Jos pankinjohtaja ajaa vain omaa etuaan, se vie lopulta hänet itsensä ja hänen toimintaympäristönsä tuhoon. Ympäristön radikaali muutos kyseenalaistaa yksilön jopa koko lajin oman olemassaolon.

Jokaisen elävän organismin tärkein perusominaisuus on vuorovaikutteisuus ympäristön kanssa. Kaikki kasvit ja eläimet elävät symbioosissa jonkun toisen eläväisen kanssa. Symbioosi tarkoittaa biologiassa kahden tai useamman eliölajin edustajien läheistä yhteiseloa. Yhteisöllisen symbioosin ytimenä on sen kaikkien osapuolten hyöty. Tällaisen yhteiselon sivuraiteena toimii loisinta. Kapitalismi on yhteiskuntajärjestelmä, jossa moinen loisinta on laillista. Loinen kuten tämä ylimielinen pankinjohtaja imee yksipuolista hyötyä työväenluokasta ja sen tekemän työn tuottamista arvoista. Hän kuittasi Sammon ryövääjänä helmikuun alussa itselleen 14 miljoonan euron osinkotulot. Samainen Sampo on pohjoismaiden suurimman pankin Nordean suurin osakkeenomistaja.

Ahneus on pankinjohtajalle puhtaasti emotionaalinen sana. Hän ei myönnä ahneuden saattavan olla myös konkreettinen teko, joka kohdistuu valtaan ja omistamiseen. Yhteiskunnallinen asema ja tuotantovälineiden omistaminen ovat sumentaneet hänen kohtuudentajunsa ahneuden suorittavassa puolessa.

Pankinjohtaja ylistää kapitalismia järjestelmänä, jossa kauppa on mahdollisimman vapaata ja jossa kuluttajien mieltymykset toisaalta ja tuottajien kekseliäisyys määräävät lopputuleman. Missä maassa pankinjohtaja elää, koska kapitalistisessa Suomessa käytännössä kaikki kaupankäynti on keskittynyt vain muutaman toimijan käsiin. 900 000 köyhyydessä elävän kansalaisen ja pienituloisten maksalaatikko- ja pastatalouksien mieltymykset ja toiveet eivät kiinnosta suomalaisia kapitalisteja.

Pankinjohtaja kehtaa väittää Suomen olevan yksi maailman tasavertaisimmista maista, jossa sosiaalinen liikkuvuus on erittäin suurta ja että ilmainen koulutus on merkinnyt sitä, että ei menetetä varmaankaan yhtään lahjakkuusreserviä. Kuinka Nokian irtisanotuille insinööreille ja paperitehtaiden osaajille on mahtanut käydä? Koulutuskaan ei takaa työpaikan saantia. Kuinka lahjakkuutta voi realisoida, jos ei ole työpaikkoja?

Pankinjohtajalle ei ole juolahtanut koskaan mieleen, että pitkäaikainen työttömyys masentaa ihmispolon mieltä, jonka seurauksena tämän työkyky alentuu olennaisesti tai johtaa jopa työkyvyttömyyteen ja sen myötä syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Työmarkkinatuki ja toimeentulotuki ovat niin surkeita kannustimia, että niillä ei saa pidettyä huolta työmarkkinakelpoisuudesta ja terveydestä. Noilla tuloilla ei myöskään hankita kotimaisia kultakauden taideaarteita.

Kapitalismissa ihmiset jakautuvat edelleen yhteiskuntaluokkiin. He eroavat toisistaan siinä, mikä on heidän asemansa yhteiskunnassa ja tuotantoelämässä, mikä on heidän suhteensa tuotantovälineisiin ja mikä on heidän osuutensa yhteiskunnallisesta vauraudesta. Tällaisen panssarilasikaton suojassa pankinjohtaja Wahlroos juo toistaiseksi rauhassa mokkaansa ja syyllistää ihmisiä kapitalismin itsensä aiheuttamille ongelmille.

Jos me nostamme valtaan ihmisiä, jotka edistävät ihmisten syrjäyttämistä työelämästä, niin saamme vain lisää syrjäytettyjä ihmisiä. Meidän täytyy ottaa haltuumme tuotantoelämän yhteiskunnallinen valvonta. Vasta tämä johtaa syrjäytettyjen osallisuuteen, työllistymiseen ja tuotantoelämän demokratisoitumiseen. Tällaisen joukkotoiminnan voisi aloittaa tilanteissa, joissa valtion laitoksia ja yhtiöitä yksityistetään, ja tai kun suuret tehtaat lopettavat toimintansa ja muuttavat ulkomaille. Me emme tarvitse kapitalisteja. He tarvitsevat meitä.

Matti Laitinen

ALUEELLISEN ITSEHALLINNON PUOLESTA - VETOOMUS KUNTAUUDISTUKSEN HYLKÄÄMISEKSI

Suomi jakautuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Vuoden 2012 alussa Suomessa toimi yhteensä 336 kuntaa. Niistä kaupunkeja oli 108 ja muita kuntia 228. Suurimmillaan maamme kuntien määrä oli v. 1944, jolloin niitä oli yhteensä 601 kappaletta.

Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan (valtio ja kunnat) on turvattava perusoikeuksien, peruspalveluiden ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kunnalle laissa säädetyt tehtävät liittyvät terveydenhuoltoon, perusopetukseen, päivähoitoon, asumiseen sekä sosiaalihuoltoon. Lisäksi niihin kuuluvat lastensuojelu, vanhusten-, vammaisten- ja päihdehuolto sekä toimeentulotuki. Teiden ja katujen ylläpito sekä pelastustoimi sisältyvät myös kuntien velvoitteisiin. Vesi- jäte- ja energiahuollon toiminta on ollut perinteisesti kuntien hallussa. Kunnilla on myös verotusoikeus.

Me vetoomuksen allekirjoittaneet uusmaalaiset kansalaiset emme hyväksy kuntauudistusta ja siihen liittyvää Espoon, Helsingin, Kauniaisen, Sipoon ja Vantaan yhdistämistä yhdeksi yli miljoonan asukkaan suurkunnaksi. Me emme myöskään hyväksy kuntien pakkoliitoksia. Verovarat riittävät kuntatalouksien ylläpitämiseen, kun niitä ei haaskata EU:n talouskriisin kustantamiseen.

Kuntien valtionapujen rankka leikkauspolitiikka aloitettiin 1990-luvulla. Julkinen sektori nähdään vain rasitteena. Palvelut keskitetään mahdollisimman isoiksi kokonaisuuksiksi. Täten ne ovat paremmin hinnoiteltavissa villeillä markkinoilla. Arvoa on vain toiminnalla, mikä tuottaa voittoa. Emme ole mukana tässä ihmisarvoa rapauttavassa suuntauksessa.

Perustelut kuntauudistuksen hylkäämiseen löytyvät varsinaisesta adressista.

Allekirjoita vetoomus osoitteessa:

http://www.adressit.com/vetoomus_kuntauudistuksen_hylkaamiseksi

 Helsingissä helmikuun 8. päivänä 2012

Matti Laitinen                        Asko Särkelä                       

Helsinki                                 Sipoo 

Tommi Lievemaa                   Unto Nikula

 Espoo                                    Vantaa

SONTATYKIN HARHALAUKAUS

Helsingin Sanomat kertoi tiedesivuillaan 24.1.2012 ihmiskunnan elävän tällä hetkellä historiansa turvallisinta aikaa. Yhdysvaltalainen tutkija Steven Pinker väittää, että sodat tappavat vähemmän ihmisiä kuin koskaan. Artikkelissaan hän väittää evoluution ja yhteiskunnan tekevän ihmisistä jatkuvasti rauhanomaisempia. Pinkerin väite siitä, että sodissa kuolee nykyisin yhä pienempi osuus maailman ihmisistä, on harhauttavaa, koska väitteessä temppuillaan maailman väestönkasvulla. Maailman väestö on kasvanut viimeisen 50 vuoden aikana 3 miljardista ihmisestä 7 miljardiin ihmiseen. Aikakautemme turvallisuus selviäisi paremmin, jos tutkittaisiin, mikä on nykyisin välillisen ja välittömän väkivallan uhreina kuolleiden ihmisten todellinen lukumäärä?

Pinkerin turvallisessa maailmassa 2000 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä. Euroopan unionin alueella asuu 120 miljoonaa köyhää kansalaista. Suomen leipäjonoissa käy 900 000 ihmistä. Irakiin on kertynyt yli miljoona sotaleskeä. Malaria tappaa edelleen tiuhaan tahtiin ihmisiä Afrikassa, jossa lapsikuolleisuus on suuri ja ihmisen eliniänodote varsin pieni. Neuvostoliiton kadottua maailmankartalta USA:n johtama Nato muuttui aggressiiviseksi sotilasliitoksi, joka on kiihdyttänyt sotilaallista toimintaansa koko maailmassa. Tämä on johtanut jo useamman itsenäisen valtion tuhoamiseen ja lisää samanlaisia valtiokohtaloita lienee odotettavissa.

BASF vetäytyy Euroopasta

Geenimanipuloitu sato ei käynyt kaupaksi

Bryssel, 16.1.2012

Maailman johtava kemikaaliyhtiö BASF julisi hylkäävänsä suunnitelmansa kehittää ja kaupallistaa geenimuunneltuja (GM) viljelykasveja Euroopassa.

Greenpeacen EU maatalouspolitiikan johtaja Marco Contiero sanoi: "BASF myöntää etteivät eurooppalaiset halua geenimanipuloituja viljelykasveja, ja hyvästä syytä. Syitä eivät ole ainoastaan huolestuttavat terveysuhat, sillä geenimanipuoloitu vilja kulkee käsi kädessä teollisen maatalouden ja torjunta-aineiden kanssa, ja pitkän aikavälin tuotto on pettymys."

"Eurooppalaiset eivät ole yksin hylkäämässä geenimanipuloitua ruokaa. BASFin vetäytyminen Amerikkaan on seurausta kahden vuoden tappioputkesta alalla, niin Kiinassa, Intiassa, Filippiineillä, Thaimaassa ja muualla. Yli 9+% geenimuunnellusta ruokasadosta kasvatetaan vain neljässä maassa Amerikassa."

2011 Intia hylkäsi luvan geenimanipuloidulle munakoisolle, ainoalle geenimuunnelulle ruoalle mille lupaa haettiin, kun taas Kiina keskeytti geenimanipuloidun riisin kaupallistamisen. Filippiinit ja Thaimaa ovat myös hylänneet geenimuunnellun riisin.

BASF hyllyttää antiobiooteille vastustuskykyisen Amflora-perunan, yhden kahdesta ainosta geenimanipuloidusta viljelykasvista, joilla on lupa viljelyyn Euroopassa. Suomessa geenimuunneltua perunaa on ollut koeviljelyssä Lammilla.

Lähde: Greenpeace

Presidentinvaaleissa turvattava Suomen ulkopoliittinen suunta

Suomi omaksui toisen maailmansodan jälkeen, Paasikiven ja Kekkosen linjana tunnetun puolueettomuuspolitiikan ja rauhantekijän roolin. Tässä suhteessa Suomen ansiot ovat olleet kiistattomat - muistetaan vaikkapa vuoden 1975 pidettyä ETY-kokousta Helsingissä. Katsomme, että meidän roolimme maailmassa pitäisi edelleenkin olla sama; meidän tulee toimia rauhan puolesta ja sovinnon välittäjänä erilaisissa maailman kriisitilanteissa. Tähän ei mitenkään sovi jatkuvasti syvenevä Nato-yhteistyö ja hallitusohjelmaan kirjattu Nato-optio.

Tulevissa presidentinvaaleissa tilanne ei ole mihinkään muuttunut. Vaaleissa on edelleenkin kyse Suomen ulkopoliittisesta linjasta – palaammeko sodanjälkeiseen rakentavaan rooliimme rauhanvälittäjinä, vai alammeko me laukata Nato-joukkojen mukana kaikkiin maailman kriiseihin, mahdollisesti sodista sotiin. Myös oman maamme kannalta jo historiallinen kokemuksemme osoittaa, että ainoa mahdollisuus selvitä, on säilyttää puolueettomuus ja liittoutumattomuus sekä hyvät suhteet lähinaapureihimme.

Myös EU-kysymykset ovat vaaleissa tärkeässä asemassa. Meidän on suhtauduttava EU:hun ja euroon hyvin kriittisesti pitäen kiinni ensisijaisesti Suomen eduista. Suomen puolustusta ja taloutta koskeva päätöksenteko on pidettävä omissa käsissämme.

Näistä lähtökohdista katsoen melkein kaikki presidenttiehdokkaat ovat horjuvia niin EU:n kuin Naton suhteen. Paavo Väyrynen erottuu muista ehdokkaista, koska hänellä on johdonmukainen kielteinen kanta Nato-jäsenyyteen ja hyvin kriittinen kanta EU-asioihin sekä rahaliitto EMU:un.

Koska meillä ei ole omaa ehdokasta, me allekirjoittaneet suosittelemme, että äänestämme presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Paavo Väyrystä, jotta turvaamme hänen pääsynsä vaalien toiselle kierrokselle. Sen jälkeen vaaliasetelmat voivat muuttua oleellisesti niin, että saamme Paavo Väyrysen presidentiksi ja turvaamme maamme perinteisen puolueettomuus- ja rauhanpolitiikan.

Kalevi Wahrman, Tommi Lievemaa, Juhani Tanski, Heikki Männikkö, Reijo Katajaranta, Matti Laitinen, Esko Auervuolle, Esko Koivisto, Paavo Heikkinen

AVAINALAT YHTEISKUNNALLISEEN OMISTUKSEEN

Vuodenvaihteen talvimyrskyjen seurauksena useita päiviä ilman sähköä kärvisteli tuhansia kotitalouksia. Hätääntyneet asiakkaat eivät saaneet yhteyttä sähköyhtiö Fortumiin puhelimitse eikä sähköpostitse. Näyttä siltä, että yhtiössä ei oltu varauduttu poikkeusolosuhteisiin likimainkaan riittävästi.

Asiakkaiden suuttumuksen ymmärtää, kun muistetaan, miten samaan aikaan Fortumin johto on järjestellyt itselleen huikeita etuja. Entinen johtaja Mikael Lilius muistetaan ennen muuta jättioptioistaan. Valtaosa tuiki tarpeellisista asentajista on erotettu yhtiön palveluksesta, ja toimintoja on ulkoistettu alihankkijoille.

Paavo Lipponen, Sauli Niinistö sekä Antti Kalliomäki junailivat aikanaan Fortumin yksityistämisen. ”Omistuspohjan laajentamisen”, kuten valtionyhtiöiden hävittämistä siveästi kutsutaan, seurauksena yhtiöstä pumpataan vuosittain 200-300 miljoonaa euroa ulkomaisille sijoittajille, pois omasta kansantaloudestamme. Ja tämä pelkästään Fortumin osalta. Yhteissumma kaikkien hävitettyjen valtionyhtiöiden osalta kohoaa useaan miljardiin.

Tuoreessa muistissa on viimetalvinen kaaos rautateillä. VR-yhtymä ei tuntunut olevan varautunut lainkaan oikeaan talveen, kun junat jäätyivät asemille ja ratapihojen lumenpoistoon ei tuntunut yhtiön kapasiteetti riittävän. Alun perin valtion virastona aloittanut Valtion Rautatiet on päätynyt osakeyhtiöksi, ja rataverkon ylläpito on eriytetty Ratahallintokeskukselle.

Fortumin ja VR:n tapaukset osoittavat, että yhteiskunnan välttämättömiä avaintoimintoja ei pidä jättää markkinoiden ja sijoittajien armoille. Avainalat on palautettava yhteiskunnalliseen omistukseen ja demokraattiseen valvontaan. Yksityinen voitontavoittelu on ristiriidassa julkisen palvelutehtävän kanssa. Näitä palveluita on tuotettava kohtuuhintaan ja asuinpaikasta riippumatta tasapuolisesti kaikille ihmisille omakustannusperiaatteella – ei voiton maksimoimiseksi.

Tommi Lievemaa
varapuheenjohtaja, Suomen työväenpuolue

JOUKKUEMÄENLASKUA

Erkkomedian sinitakit

samaistavat Natoon liittymisen
joukkuemäenlaskuun.
Jokainen joukkueen jäsen voittaa.

Hyppääjät hyppäävät,

yleisö taputtaa käsiään.
Tuulimittarit heiluvat.
Kommentaattorit ovat hurmioissaan.

Joukkuehenki edellyttää Nato-maita

toimimaan hyökkäyssodissa
yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta
yleisöstä piittaamatta.

Naton pommien leijaillessa

kohdemaan alastulorinteeseen
ne eivät leiskauta telemarkia,
vaan tuhoa ja kuolemaa.

Kukaan ei hurraa enää
lentomäen yleisölehtereillä.
Kommentaattorit valittavat
huonoa lentosäätä.

Useimmat maamme presidenttiehdokkaista

hyväksyvät Naton sotilaalliset invaasiot.
He vastustavat mäkiviikon lähestyessä
sotilasliittoon liittymistä.

Kuinka he voivat olla sitä vastaan,

jonka sotatoimet he hyväksyvät?

Matti Laitinen

22.12.2011