Kuva: Marju Manninen

KUN KUKAAN EI VÄLITÄ

Arvoisat valtaapitävät,  

hanakat säästäjät ja karsijat,
oletteko koskaan pohtineet,
kuinka kansalaiset säästyisivät
epätoivoisilta teoilta?

Koulusurmaajat,

ostoskeskussurmaajat,
perhesurmaajat ja joukkosurmaajat
ovat saaneet jo kasvonsa.

Milloin, te, jotka olette vastuussa

syrjäytymistä ja toivottomuutta
aiheuttavasta säästöpolitiikasta,
rikotusta yhteiskunnasta,
löydätte omat kasvonne?

Näinkö köyhyyttä eriarvoisuutta ja

epätasa-arvoa vähennetään?
Näinkö perheiden hyvinvointia ja
jokaisen yhteiskunnallista osallisuutta lisätään?

Välinpitämättömyys on surkea lääke

yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Sen sivuvaikutukset
ovat hengenvaarallisia.

Armoton kilpailuyhteiskunta

suoltaa vertailua, sortoa
ja hävinneiden armeijan.
Ihminen on vastuussa valinnoistaan.

Kun mikään ei riitä,

kun millään ei ole enää väliä,
kun kajuutta pimenee,
kun pimeys voittaa valon.

Kynttilät ja kukat täyttävät

jälleen kadut ja aukiot.

Matti Laitinen

28.5.2012

PUISTOLIIKE KOKOONTUU

Keskiviikkona 30.5.2012 klo 18.30 Lenininpuiston kentällä käydään läpi tämän hetkinen tilanne ja suunnitellaan tulevaa. Suunnitteilla on isompi kokous sekä pisaravideon katsomistilaisuus. Etsimme ideoita ja innokkaita vapaaehtoisia pisara-radan merkkaamiseksi sekä isompien ja pienempien tapahtumien järjestämiseen. Kokous on vasta alustava. Tulkaa mukaan! Alppipuiston omenapuutarha on muuten kauneimmillaan, kannattaa käydä katsomassa!

Antsu

Haluatko VAIHTOEHTOISTA tietoa?

 Lähetä sähköposti:  kalevi.wahrman@pp.inet.fi

Saan useiden listojen ja purkkien postia, joita välitän tekemilleni listoille
jonkinverran valikoiden. Periaatteena on välittää tietoa, jota ei "hesari"
julkaise, tai ainakin syventää sitä. Osoitteita kertyy minulle lähetetyistä
posteista ja pyynnöistä liittyä postitulistaani. 

Uusin ja täydennän ehtiessäni listoja. Pyynnöstä poistan osoitteen listalta.

Listoillani on laaja kirjo ihmisiä, jotka eri syistä tarvitsevat/haluavat vaihtoehtoista tietoa.

Terveisin

Kalevi Wahrman
Leipurinmäki 2 B 06650 Hamari
puh. 040 5523099

Kesäistä kaupunkikulttuuria Stadissa!

Kaupunginosajuhlia Puotilassa, Mellunmäessä, Pihlajamäessä ja Kumpulassa. Maailma kylässä- festivaali Kaisaniemessä oli niin suosittu, että järjestäjät joutuivat rajoittamaan alueelle pääsyä turvallisuus syistä. Alue oli niin täysi, ettei liikkumaan tahtonut päästä.

Myös Kumpulan kyläjuhlien kilometrin pituinen kirpputori eli Limingantie lukuisine esiintymislavoineen sai kansalaiset liikkeelle. Vehreässä Kumpulan laaksossa ja kasvitieteellisen puutarhan alueella toteutettiin yhteisötanssirituaali Rauhan tanssi- Planetary Dance. Osallistujien kulkue vaelsi läpi eri maanosien kasvimaailman.

 

RAUHANTANSSI

 

Rauhan tanssi on yhteisörituaali, jossa tavoitteena on rauha, käsitettynä laajasti sisäisestä rayhasta maailman rauhaan ja väkivallattomuuteen. Jokainen tanssija valitsee teemansa itse. Vastakkaisiin suuntiin kiertävissä kehissä muodostettiin mandala ja rauhaa mm. maailman kriisipesäkkeisiin, perheisiin, kouluun ja luonnon tuhoutumiseen. Päiväkodissa ei saa heittää hiekkaa toisten silmille ja väkivaltaa vastaan Nigeriassa ja kaikkialla maailmassa.

Osallistujia oli nyt noin kolmisenkymmentä ja rauhantanssille toivotaan jatkoa tulevissakin Kumpulan kyläkarnevaaleissa, kertoivat vetäjät Sofia ja Kristo.

VETURITALLIT

Pasilan veturitallien kello elää omaa aikaansa. Itse asiassa koko veturitallien alue on kuin jäänne höyryjunien aikakaudelta. Modernin kaupungin sykkeen voi silti tuntea täälläkin, sillä veturitallien kattoja viistää nykyään Suomen vilkkaimmin liikennöity raideyhteys. Taustalla kohoavat betonilähiöiden ilmeettömät julkisivut ja ratapihan ylittävä silta, jota pitkin raitiovaunut kolistelevat tauotta. Sillan kaiteiden yli näkee hädin tuskin ratapihalle. Täältä kaupungin hautavajoamasta ei odottaisi löytävänsä uutta elämää.

Kasvihuoneen läpikuultavien seinien läpi suodattuva kevätillan kellertävä valo kuultaa taimien kosteilla lehdillä. Yrttien kitkeränmakea tuoksu sekoittuu seinistä hohkaavaan auringon lämpöön ja leijailee kohti korkeaa katon harjaa. Liikenteen melu unohtuu raikkaiden tuoksujen ja keltavihreän hehkun huumaamien ihmisten puheensorinan alle. Kasvihuoneen keskelle on katettu pöydiksi vanhoja puuovia. Niistä pääsee sisälle Kääntöpöydän kahvilan makumaailmaan, jonka raaka-aineet kasvavat kävijöiden silmien edessä.

KAUPUNIVILJELYÄ

Tämä ei ole tuhopolttoa, vaan nerokasta kierrätysmateriaalin (käytettyjä kuormalavoja) perinteistä lahosuojausta hiillettämällä. Sitten niistä tehdään kaupunkiviljelyyn soveltuvia kasvatuslaatikoita ja niiden alustoja. Paikka on vanha veturien kääntöpöytä Keski-Pasilassa. Viereen nousee kohta 40-kerroksisia pilvenpiirtäjiä.

Empiretyylisten puutalokaupunkien asemakaavaan mahtui joka pihapiiriin keittiöpuutarha, jälleenrakennusajan rintamamiestaloalueilla oli myös pihat joilla pystyi kasvattamaan hyötykasveja, mutta kivikaupungeissa ja kerrostaloalueilla ainoat vihreät alueet olivat puistot ja metsiköt. Alueiden toiminnot eriytettiin, ja viljelypalstatkin keskitettiin.

Nopea kaupungistuminen, yhdistettynä modernismin tehokkuusajatteluun, johti siihen että betoni ja asfaltti valtasivat alaa kaupungeissa 1900-luvun puolenvälin jälkeen. Kaupungit laajenivat lähiöiden myötä ja ne rakennettiin nopeasti betonielementeistä. Toiminnot hajautettiin ja asunnot olivat eri paikassa kun työpaikat. Välimatkat kurottiin tieverkostolla joka mitoitettiin kasvavalle autoistumiselle.

Maata jota kaupunkilaiset voisivat itse tonkia, suuremmassa mittakaavassa, löytyy enää siirtolapuutarhoista ja palstoilta. Mutta se ei estä ettei viljelyä voisi harrastaa muuallakin, sillä kaupunkiympäristön harmauteen voi vastata monella eri skaalalla.

MEHILÄISTARHAUSTA

Helsingissä kokeillaan tänä vuonna myös mehiläistarhausta. Lapinlahden palsta-alueella on mehiläispesiä, joita hoidetaan yhteistyössä Pro Lapinlahti ry:n ja Kumppanuustalo Hannan kanssa.

Mehiläiset ovat kaupungissakin tarpeellisia. Ne huolehtivat marjapensaiden ja puiden pölytyksestä, ja tuottavat jopa enemmän hunajaa kuin maaseudulla. Kaupungin tuottama lämpö ja kasvinsuojeluaineiden vähäinen käyttö tekevät kaupungeista otollisia elinympäristöjä mehiläisille, ja maailman suurkaupungeissa onkin saatu ennätyksellisiä hunajasatoja. Mehiläiset eivät ole kiinnostuneita ihmisistä, vaan medestä ja pesän kuningattaresta.

Kaupunkikulttuurikimaran kokosi Antero Nummiranta

Tule mukaan rauhalliselle protestikävelylle vanhusten ja eläkeläisten oikeuksien puolesta!

Kutsumme eläkeläisten omaiset, eläkeläisjärjestöt, yhteisöt, ammattiliitot ja yksittäiset tyytymättömät MUMMO PAPPA WALK -mielenilmaukseen keskiviikkona 16.5. klo 15.30 Kampin Palvelukeskukseen (Salomonkatu 21 B), jossa järjestäydymme rollaattoreinemme ja kävelykeppeinemme protestikulkueeksi.

Kävelemme (hitaasti) klo 16.00 Mannerheimintietä pitkin Eduskuntatalolle, jossa mikrofoni on avoin puheenvuoroille.

Banderollit, kyltit ja omat rollaattorit mukaan!

Järj. Helsingin Torikokous - Occupy Helsinki.

http://torillatavataan.wordpress.com/

OCCUPY HELSINKI 12.5.2012 PAASIKIVENAUKIO

Hyinen keväinen viima ei kyennyt karkoittamaan Paasikivenaukiolta ihmisiä, jotka halusivat saada äänensä kuuluviin.

Vaikka yhteiskunnan suunta tuntuisi toivottomalta, yhteistoiminnalla sitä on mahdollista muuttaa.

Olemme kyllästyneet siihen, että meidän ei anneta vaikuttaa omiin asioihimme. Emmekä ole ainoita.

Antsu

KREIKKALAINEN VOITTO

Pääministeri Jyrki Katainen nyyhki 7.5.2012 telkkarissa vastuullisten puolueiden aseman menetystä Kreikan johdossa. Maan kapitalismia ylläpitävä kaksipuoluejärjestelmä romahti – ainakin väliaikaisesti. Markkinatalouden turvaamisen ääripuolueet Pasok ja Uusi demokratia ovat vastanneet vuosikymmeniä vuorotellen kansan etujen vastaisen politiikan harjoittamisesta. Äärimmilleen kilpailutettu luokkayhteiskunta ei ole välittänyt maansa nuorison hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Uusliberalistinen sosiaali- ja talouspolitiikka sai näissä parlamenttivaaleissa ansaitsemansa tuomion. 

Katainen kehtasi väittää Kreikan kansaa vastuuttomaksi, kun se kykeni ratkaisemaan itsenäisesti, ketä se näissä vaaleissa äänesti. Kreikan kriisistä ovat vastuussa kapitalistit ja heidän äänitorvinaan toimineet Pasok ja Uusi demokratia. Kataisen mielestä tilanne maassa on huolestuttava. Hänen onkin syytä olla huolissaan, jos sama itsenäinen ja kapitalismin vastainen ajattelu leviää myös Suomeen.

Kreikan kansan enemmistö haluaa eroon EU:n ja IMF:n tiukasta laina- ja säästöohjelmasta. Kreikkalaisilla oikeus päättää suhteistaan Euroopan unioniin ja siitä eroamisesta. Edessä ovat todennäköisesti uudet vaalit. Kreikan demokratisoitumisprosessissa mitataan myös Nato-demokratian sietokyky. Sotilasliitosta eroaminen kestää yli 20 vuotta.

Kreikan todellisen vasemmiston (Syriza ja KKE) vaalivoitto oli täysin ansaittua. Se oli odotettu ja iloinen uutinen. Se oli kovan työn tulosta. Tämä voitto osoittaa meille suomalaisille, että yhteiskunnallinen muutos on mahdollinen, mutta se edellyttää toteutuakseen suuntautumista avoimempaan luokkataisteluun ja vasemmistorintaman rakentamiseen.

Kun lammikosta loppuu happi, ongelmat nousevat pintaa.

Ps.

Radikaalin vasemmiston koalitio – SYRIZA – perustettiin v. 2004. Liittouman perustajina toimivat seuraavat puolueet: Synaspismos (SYN), Kansainvälinen työläisvasemmisto (DEA) trotskilaisia, Uudistettu kommunistis-ekologinen vasemmisto (AKOA) KKE:sta irtautunut ryhmä, Yhdistyneen vasemmiston toimintaliike (KEDA) KKE:sta irtautunut porukka, Aktiiviset kansalaiset (kirjailija, vastarintamies ja vas.poliitikko Manolis Glezokseen perintöön liittyvä pol. organisaatio) sekä lisäksi muita itsenäisiä vasemmistojärjestöjä ja aktivisteja. Kreikan kommunistien järjestö (KOE) jättäytyi sivuun liittoutumasta.

Synaspismos on suurin puolue liittoutumassa. Se harjoitti v. 1980–91 yhteistyötä Kreikan kommunistisen puolueen ja Kreikan eurokommunistien kanssa. Sillä on edustus europarlamentissa ja se kuuluu Euroopan yhdistynyt vasemmisto – Pohjoinen vihreä vasemmisto -ryhmään. Puoluetta voisi kuvata erilaisista suuntauksista koostuvaksi punavihreäksi vasemmistososialistiseksi puolueeksi.

Matti Laitinen

8.5.2012

TALVIVAARA

Talvi on pieni vaara.

Talvivaaran kaivos
on elämälle
kuoleman vaara.

Avolouhos – vahingossa

raiskattu maa.
Kestävä ympäristötuho
ei ole Suomessa rikos.

Linnut hukkuivat

prosessiliuosaltaaseen.
Pohjavedet ja vesistöt
myrkyttyivät.

Ilma saastui.

Uraani rikastui.
Rikkikaasut pilasivat
hengitysilmaa.

Kaivosyhtiö

oli vastuuton.
Vihreä ministeri
oli voimaton.

Valtio omistaa osan,

ei veloita,
varmistaa vain
sijoittajien voitot.

Näin käy, kun luonnonvarat

vaihtavat omistajaa.

Matti Laitinen

5.5.2012

BRUNSSI LENININPUISTOSSA

Tervetuloa viettämään lauantaina 5.5.2012 klo 14:00 - 17:00 Kallio-liikkeen 1-vuotissynttäreitä yhteiselle brunssille Lenininpuistoon! Muistellaan kuluneen vuoden saavutuksia ja fiilistellään tulevaa. Samalla Kallio-liike haluaa tukea Lenininpuiston säilyttämistä asukkaiden ja muiden kulkijoiden virkistyspaikkana.

Brunssi toteutetaan nyyttärimeiningillä, joten jaetaan eväät ja viltit. Muista myös lautanen:)

Kaikki uudet ja vanhat tyypit lämpimästi tervetuloa!

Brunssi säävarauksella.

UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE

Alppila Seura ry., Alppiharjun kaupunginosayhdistys muistuttaa että Töölönlahden tiivistyessä ja sen viheralueen kutistuessa, ja keskustan levitessä kauemmas Alppipuiston kaltaiselle viheridyllille on tarvetta. Alppipuisto on tärkeä viheralue myös Keski-Pasilalle. Puiston yhtenäisyys katoaa, kun laakso kutistuu. Pisara-radan ykkösvaihtoehdon toteutuessa ei enää ole keidasmainen vihreidylli. Luontoarvot kärsivät. Pisara-rata ei ole irrallinen muista kantakaupungin viheralueisiin liittyvistä projekteista.

Puiston yleisilmeen rikkoutumisen lisäksi puiston käytettävyys heikkenee ja melu lisääntyy. Puiston merkitystä metropolialueen asukkaille tai paikallisemmin alppiharjulaisille ei ole käsitelty. Alppipuistolla on vankka yhteisöllinen merkitys. Puistossa järjestävät kansalaisjärjestöt suosittuja ja kaikille ilmaisia kaupunkitapahtumia ja nimenomaan musiikkifestivaaleja kesäisin. Festivaaleja ollaan tultu kokemaan kauempaakin.  

Eheää, toimivaa ja moni-ilmeistä kaupunkia voi rakentaa asukkaiden kanssa yhdessä. Puisto suo elintärkeän virkistymispaikan monenikäisille ja monista taustoista tuleville ihmisille, lapsista vanhuksiin. Varttuneimmille Alppiharjulaisiin ei alueella ole muuta paikkaa virkistäytymiseen.

Jos rata linjataankin esitetyn vaihtoehto 3 mukaisesti Alppipuiston sijasta maan alla Alppilan ja Vallilan välistä esim. Aleksis Kiven kadun suuntaisesti, säästyisi puisto ja alppilalaiset saisivat oivallisen aseman.

Asema Alppilassa ratkaisee ongelmia Linnanmäen liikenteessä, joka kesäisin on aivan jumissa, parkkipaikkoja ei ole, eivätkä vierailijat käytä julkisia – junalla asia olisi toisin. Asemalla on tärkeä merkitys Vallilan teollisuusalueelle, jossa on paljon työpaikkoja. Pisara mahdollistaa työmatkat. Asema hyödyttää asukkaita laajalla alueella, mukaan lukien Vallila, Hermanni, Harju. Liityntäliikenteelle ei ole tehty varauksia, mikä kertoo siitä, että YVA ei ole onnistunut kauaskantoisuudessaan. Vallilan ja Alppilan asuinalueiden välissä on Pasilan Konepajan suuri asuinalue. Myös Hermanni ja Kalasatama kasvavat. Koko alueen näkökulmasta asema on tärkeä. Alppila Seura uskoo, että vaihtoehto 3 on pitkällä aikavälillä kiistatta paras, urbaani vaihtoehto ja mahdollistaa Alppiharjun ja Vallilan alueen kehittämisen. Kartta Yleissuunnitelman tiivistelmässä kiistatta osoittaa, että vaihtoehto 1 tukkii Pasilan aluetta ja tuhoaa Alppipuistoa, toisin kuin vaihtoehto 3, joka avaa mahdollisuuksia alueen jatkokehitykseen.

Pro Vanha Vallila ry. yhtyy lausuntoon.

 Vetoomus Lenininpuiston puolesta

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Lenininpuiston läpi ei saa rakentaa uutta autotietä Linnanmäelle. Puistoon ei myöskään tule sijoittaa uutta sisäänkäyntiä Linnanmäelle.

Puistotko lääkkeeksi pysäköintiongelmiin?

Autoton keskusta - puistotko parkkialueiksi?

http://www.adressit.com/vetoomus_lenininpuiston_puolesta

Allekirjoita sinäkin ja kerro ystävillesi. Jo miltei 2000 nimeä listassa.

Kuka hyötyy viheraluevandalismista?

KESKEISET TAVOITTEEMME

HOK-ELANNOSSA

HOK-Elannon edustajiston vaa­lit toteutetaan postivaalin ja sähköisen vaalin yhdistelmänä 2.-14.5.2012. Vaaliaineisto posti­tetaan äänioikeutetuille touko­kuun alkuun mennessä. Jos olet jäsen, etkä ole saanut vaaliai­neistoa toukokuun alkuun men­nessä tarkista, että jäsentieto­si ja osoitteesi ovat ajan tasalla (asiakaspalvelu p. 0107660211).

Ehdokaslistamme on ”Lähi­palveluiden puolesta Suomen Työväenpuolue STP”. STP:n eh­dokaslista pohjautuu laajaan yh­teistyöhön, jonka keskeinen ta­voite on: Osuustoimintaa tulee kehittää vaihtoehtona voiton ta­voitteluun perustuville markki­noille ja vastapainoksi ylikansalli­selle rahanvallalle. Tulee palauttaa työväen ja kuluttajien itsenäisen ja jäsenvaltaisen osuustoiminnan pe­riaatteet.

VAIHTOEHTO KAUPAN KES­KITTÄMISELLE

On kehitettävä lähikaup­paa kaupalliseen voitontavoit­teluun tähtäävän ja yksipuoli­sesti suurten yksiköiden tehokkuutta korostavan linjan sijasta.

Lähikaupan palvelujen kar­simisen sijaan niitä tulee laajen­taa ja monipuolistaa. Päivittäista­varakauppojen tulee sijoittua si­ten, että ne tavoitetaan joukkoliiken­neyhteyksillä.

Pienituloisten ostohyvityksiä on korotettava ja hinta-alennukset on kohdistettava erityisesti pienitu­loisille tärkeisiin elintarvikkeisiin ja muihin hyödykkeisiin.

Myymälöille tulee antaa mah­dollisuuksia oman toiminnan ke­hittämiseen ilman ylhäältä tulevia määräyksiä.

Osuusliikkeen tulee olla edel­läkävijä työntekijöiden oikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien ke­hittämisessä. Työntekijöiden tulee saada valita edustajansa osuusliik­keen kaikkiin hallintoelimiin.

Pätkätöiden ja muiden epä­tyypillisten työsuhteiden sijasta on lisättävä normaaleja kokoaikai­sia työpaikkoja. Kaikille työnteki­jöille on taattava vähintään 6 tun­nin yhtäjaksoinen päivittäinen työ.

Osuusliikkeen toimintaa tu­lee kehittää ekologisesti kestä­vän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hankinnoissa tulee suosia paikallista pienyrittäjyyttä.

Kehitysmaakauppojen ja ke­hitysmaiden itsenäisten tuottajien kanssa on kehitettävä reilua ja suoraa kauppaa ohi ylikansallisten suuryhtiöiden. Osuusliikkeen tulee omassa toiminnassaan torjua kai­kenlainen rasismi ja muu syrjintä.

Osuustoiminnan vahvistami­nen tuotannossa on tärkeä keino turvata, ettei toiminta ajaudu yli­kansallisen pääoman käsiin.

Osuusliikkeen jäsenten vaa­leilla valitseman edustajiston to­dellista päätösvaltaa on lisättä­vä niin osuusliikkeen, kuin sen hal­litsemien yritysten johtamisessa. HOK-Elannon muuttaminen osa­keyhtiöksi tulee torjua.

Osuustoiminta ja osuusliike tarjoavat mahdollisuuden oma­toimisuutta edistävään taloudel­liseen toimintaan, jossa voimava­roja kootaan yhteistyöhön ja sa­malla edistetään tasa-arvoisuutta ja huolenpitoa kaikista. Se tarjoaa kansanvaltaisen vaihtoehdon ra­han vallan hallitsemille globaaleil­le markkinavoimille.

STP/hallitus

Ehdokkaittemme numerot: 886-912

ASUKKAAT NOUSIVAT PUOLUSTAMAAN ALUEENSA PUISTOJA

Viheralueita uhkaavat mittavat rakennushankkeet. Lenininpuiston läpi halutaan vetää kaksikaistainen autotie uuteen Linnanmäen parkkihalliin. Uuden 800-paikkaisen gourment-ravintolaryppään maksukykyinen asiakaskunta haluaa päästä autoillaan lähelle herkkuja. Kaupunginsuunnitteluvirasto ehdottaa, että katu pysäköintitaloon olisi Sturenkadulta, Lenininpuiston reunaa pitkin. Pysäköintitalo ei Linnanmäen toimitusjohtaja Räikkösen mukaan ratkaise heinäkuisten viikonloppujen pysäköintiongelmaa Alppilan asuntokaduilla, jolloin kävijöitä on 15 000- 20 000. Pisara-radan rakentaminen puolestaan uhkaa lohkaista palan Alppipuistosta.

KANNANOTTO LINNANMÄEN, ALPPIPUISTON JA LENININPUISTON ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDISTA JA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA

Alppila-Seuralla ei ole mitään Linnanmäen ympärivuotisen käytön lisäämistä vastaan. Seura puolustaa kuitenkin asukkaiden etuja ja haluaa säilyttää Lenininpuiston asukkaiden rauhallisena keitaana. Emme vastusta parkkitalon rakentamista vesilinnaan, mutta emme hyväksy ajotien vetämistä pienen Lenininpuiston kautta emmekä uuden portin ja jalankulkuväylän avaamista sitä kautta. Kasvavan asukasmäärän vuoksi ei ole varaa menettää yhtään puistoa. Suunniteltu ajoreitti myös vahingoittaisi Åshöjdenin kouluakäyvien lasten liikenneturvallisuutta ja estäisi puiston käyttämistä koulutyössä. Linnanmäen huvipuiston omistava Lasten Päivän Säätiö on lisäksi avoimesti esitellyt jatkosuunnitelmiaan, mm. hotellin rakentamista pysäköintitaloksi suunnitellun vesilinnan viereen. Asukkailla on
perusteltu syy epäillä, että kaikkea ei ole kerrottu avoimesti. Pysäköintitalo ei edes ratkaise alueen pysäköintiongelmia. Tulemme kuitenkin yhdessä kaupungin ja Linnanmäen kanssa etsimään
asiassa kaikkia tyydyttävää ratkaisua.

Vaadimme, että kaikki Linnanmäen ja kaupunkisuunnitteluviraston keskustelut ja suunnitelmat julkistetaan yhdellä kertaa, ennen kaavamuutoksesta päättämistä. Myös Viipurinkadun varrella olevan rakentamattoman, nyt parkkipaikkana toimivan tontin, kaavoituksesta on päätettävä yhtä aikaa Linnanmäen ja puistojen kaavoittamisen kanssa.

Mielestämme ajoreitti Lenininpuiston kautta on vain alku, jolla Lenininpuisto ja eteläinen Alppipuisto ollaan muuttamassa osaksi yhtiöitettävää Linnanmäkeä. Puiston lähialueiden asukasluku kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Alppilan asunnoista on suurin osa parvekkeettomia yksiöitä ja kaksioita, joiden asukkaat tarvitsevat rauhallisen, pakokaasuttoman puiston.

ALPPIPUISTON JA LENININPUISTON HISTORIAA

Alppiharjuun, pääradan, Viipurinkadun ja Sturenkadun väliin sijoittuvat kaksi Helsingin puistojen helmeä, Alppipuisto ja Lenininpuisto. Molemmat ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviä. Leimallista kummallekin puistolle ovat vesiaiheet ja kasvierikoisuudet.

Vielä 1800-luvun alussa alue oli kallioista metsää, jossa harjoitettiin pienimuotoista palstaviljelyä. Alppilan puistoalue oli yksi 1840-luvulla muodostetuista vuokra-alueista ja korkeasta, vuorisesta maastosta johtuen alueen nimeksi tuli Alpen, Alppi. Puistojen tarina alkoi 1850-luvulla, kun liikemiesten haaveena oli perustaa vesiravintola Töölönlahden pohjukkaan. Alueelle suunniteltiin myös eläintarhaa, tästä syystä koko alue sai nimekseen Eläintarha. Tuolloin Eläintarhan puisto oli kaupungin puistoista suurin, ja se oli hyvin suosittu kävelykohteena.

Ratkaiseva tapahtuma puiston historiassa oli Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakentaminen v. 1858–62. Rautatie jakoi alueen kahtia. Eläintarha- ja kylpylähanke lopahtivat, kun terveyslähdekin jäi radan alle.

LENININPUISTO

Puistosta lohkaistiin v. 1960 osa, joka sijaitsee hieman piilossa Kulttuuritalon takana. Upea puisto rakennettiin kallioiselle mäelle Helsingin kaupungin ja Helsingin puutarhanäyttelyn näyttämöksi. Alueen suunnitteli maineikas puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer.

Puiston halki on rakennettu pieni puro, joka laskee vesialtaaseen Kulttuuritalon portin puolella. Käytävät on tehty liuskekivestä. Puistossa kasvaa runsaasti kasviharvinaisuuksia. Lenininpuisto sai nimensä vuonna 1970 Suomen itsenäisyyden ensimmäisenä tunnustaneen V.I. Leninin 100-vuotispäivän muistoksi.

Lenininpuisto on vieläkin kasviharrastajien bongauskohde, vaikka osa kasvillisuudesta on vuosien saatossa kuollut niiden ohuen kasvualustan ja ankarien talvien vuoksi. Silti sieltä löytyy useita arkoina pidettyjä tai muuten harvinaisia kasveja, joita ei kasva muissa Helsingin puistoissa. Niitä ovat mm. orjanlaakeri, koiranpensas, euroopanmarjakuusen lajikkeita, liuskahopeavaahtera ja lumiherukka. Kanadanhemlokki lienee lajissaan Helsingin komein. Maininnan arvoisia ovat myös hibatuija ja kartiokuusi. Puiston keskiosassa kasvaa ehkä Helsingin ainoa koreantuija, joka on helppo tuntea koristeellisista, alta valkoisista neulasista.

Asukkaiden kirjoituksia Alppi- ja Lenininpuistoista

Toimittanut: Antero Nummiranta

VAPUN TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ

LÄHIRADIO, 100,3 MHz esittää:

Vappuaattona 30.4. 2012 klo 17–19:30 Suomen radioensi-ilta: Ilkka Kuusiston, Jaakko Alatalon ja Varpu Vilkuna-Uusitalon librettoon säveltämä Pula-ooppera, ooppera Konikapinasta.

Helsingissä Työväen ja Nuorison yhteinen vappujuhla Tokoinrannassa Vapunpäivänä

Monen vuoden tauon jälkeen Vietämme Helsingissä lähes kaikki uusliberalistista yhteiskuntapolitiikkaa vastustavat voimat yhteistä vappujuhlaa vappumarssin jälkeen Tokoinrannassa.

Helsingissä aloitamme vapun vieton kokoontumalla klo 09.00 yhteiseen muistotilaisuuteen Helsingin Eläintarhaan kansalliselle Punakaartilaisten muistomerkille. Tilaisuuteen pyydetään tuomaan järjestöliput mukaan.

Helsingin työväenjärjestöjen yhteinen vappumarssi kokoontuu klo 10.00 alkaen Kansalaistorilla Sanomatalon ja Musiikkitalon välisellä alueella. Työväenjärjestöjen Vappumarssi lähtee klo 11.00 perinteistä reittiä (Mannerheimintie-Pohjoinen Esplanadi-Unioninkatu-Pitkäsilta ja Siltasaarenkatu). Hakaniemen torille jäävät omaan vappujuhlaansa sosiaalidemokraattien ja Vasemmistoliiton porukat. Me muut jatkamme marssia Tokoinrantaan yhteiseen Työväen ja Nuorison vappujuhlaan.

Tokoinrannassa Työväen ja nuorison yhteinen vappujuhla alkaa klo 11.45. Tokoinrannassa puhuvat Yrjö Hakanen (SKP), Tommi Lievemaa (STP) ja Soran Zaki (Iranin kommunistinen puolue)

Kansan äänen ja STP:n vappujuhla Hermannin kerholla

Kansan äänen julkaisijajärjestöt sekä Hermannin Naiset järjestävät vappumarssin ja yhteisen Tokoinrannassa pidettävän vappujuhlan jälkeen perinteisen vappujuhlan Hermannin kerholla, os. Hämeentie 67. Juhla alkaa noin klo 13.30. Paikalle pääsee keskustasta mm. raitiovaunu nro. 6:lla, josta jäädään pois Vallilan koulun luona Vellamonkadun ja Hämeentien kulmassa. Tilaisuudessa on tarjolla hyvää vappuruokaa, ohjelmaa, puheita ja kahvipöytä.

Tilaisuudessa vappupuheen pitää Minna Ekman. Tilaisuuden ohjelma tarkentuu vielä. Tilaisuuden avauspuheen pitää Juhani Valo ja tilaisuuden juontajana toimii Pipsa Valo. Esiintyjien toimesta kuullaan runoja Arvo Turtiaiselta ja Elvi Sinervolta, Konnakööri esiintyy ja osallistujilla on mahdollisuus pitää lyhyitä puheita.

Muita Vapunpäivän tapahtumia

Vappupäivänä Helsingin SAK:n paikallisjärjestön järjestämä työväen yhteinen
vappumarssi alkaa Kansalaistorilta Musiikkitalon vierestä klo 11 ja päättyy
Hakaniemen torille.

Hakaniemen torilla alkaa klo 12 Vasemmistoliiton kansanjuhla, jonka päätteeksi n. klo 13.15 esiintyy Pelle Miljoona United.

Pelle Miljoonan esiintymisen jälkeen voi mennä johonkin lähiravintolaan keskustelemaan ja nauttimaan vapputunnelmasta MLR:n hengessä.

JV

LÄHIDEMOKRATIA

Kaupunginjohtajan asettama demokratiaryhmä kokosi Helsingin demokratian kehittämishankkeet yhdeksi kokonaisuudeksi, ja työn tuloksia käsitellään kaupungin elimissä.

Aktiivisimmat keskustelut

 "Voisiko kaupunginosien käyttöön antaa rahaa, jonka käytöstä he saisivat itse päättää?"

Rahaa kaupunginosien edustajille

Tapaninvainiossa ei toteudu lähidemokratia

Vuorovaikutteisuutta ja kansanäänestyksiä

Kuulumisia Helsingin kaupunginvaltuustosta

 Helsingin kaupunginvaltuusto istui  ja mietti "demokratiaryhmän" esityksistä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja demokratian laajentamiseksi.  Valtuuston lähetekeskustelu Demokratiaryhmän esityksistä nosti esiin suuret erot näkemyksissä kaupungin hallinnosta.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa torjuttiin jyrkästi kaikki uudet päätöksenteon muodot, niin suora demokratia kuin vaaleilla valittavat kaupunginosavaltuustot ja seutuvaltuusto.

Pormestarivalta vai kansanvalta

Vihreät nostivat ryhmäpuheenvuorossaan päällimmäiseksi pormestarimallin, jolla he tarkoittivat ennen muuta vihreiden asemien lisäämistä johtajistossa. Puheenvuorossa tuettiin monia demokratiaryhmän esityksiä, mutta suhtauduttiin varauksellisesti kaupunginosavaltuustoihin ja torjuttiin nuorisovaltuusto.

SDP:n ryhmä ilmaisi tukensa ryhmän esityksille, mm. osallistuvalle budjetoinnille. Demokratiaryhmän esityksiä tukivat myös VAS ja muut pienemmät ryhmät.

 SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmäpuheenvuorossa esitettiin, että jatkotoimista pitää nyt kuulla asukkaita, kansalaisjärjestöjä, henkilöstöjärjestöjä jne. Kaupunginhallitushan oli pyytänyt lausunnot vain virastoilta ja laitoksilta sivuuttaen kokonaan asukkaat ja henkilöstön. Suomen työväenpuolue STP on edellisten kuntavaalien liittolaisensa kanssa täysin samaa mieltä.Kannatamme alueellisen osallistumisen ja osallistuvan budjetoinnin kokeilujen aloittamista eräissä  eräistä kaupunginosista.

AN

Esitys vanhuspalvelulaista vesittyi

Vanhusten laitoshoidon henkilökunnan vähimmäismäärää ei aiota määrätä lailla. Lakiuudistusta valmistellut ohjausryhmä esittää sen sijaan, että henkilöstön määrästä voidaan säätää myöhemmin asetuksella.

Nykyään henkilöstön määrästä on vain suositus. Useissa laitoksissa ei ylletä edes suositusten minimimääriin ja hoidon tasoa on kritisoitu voimakkaasti.

Vanhuspalvelulakiin ei kirjata ikärajoja palvelujen saamiselle, vaan lähtökohtana on toimintakyvyn merkittävä heikkeneminen.

Esitys vanhuspalvelulaista ei turvaa vanhusten hyvää hoitoa. Laista puuttuu keskeisin asia eli sitovat määräykset koulutetun hoitohenkilöstön määrästä. – Lukuisat selvitykset ovat antaneet tietoa pääongelmasta vanhustenhoidossa eli riittämättömästä hoitohenkilöstön määrästä.

Laitos- ja kotihoidossa suurin ongelma on riittämätön koulutetun hoitohenkilökunnan määrä. Laitoshoidossa ovat käytössä suositukset, joita ei monin paikoin noudateta. Kotihoidossa ei ole käytössä edes suosituksia. 

Lakiesityksessä on maininta, että tarkempia säännöksiä henkilöstöstä annetaan tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Asetuksesta ei ole olemassa esitystä. Asetuksesta ei ole mitään takeita. Henkilöstömitoituksesta on säädettävä laki tai asetus heti. - Ilman sitovia määräyksiä henkilöstömitoituksesta lakiesityksen hyvät tavoitteet eivät tule toteutumaan ja uhkana on, että vanhusten asema ja vanhustenhoidon tila heikkenee entisestään.

KÄ/toimitus

Lähde: STT ja SuPer

HYVINVOINTIMARKKINAT

Eirassa kävi kylmä tuuli.

Kilpailun julmassa maailmassa
hyväosainen putosi huono-osaiseksi.

Kajuutta himmeni.

Isä tarttui pyssyyn

ampui yhteen syssyyn
lapset ja äidin.

Isä tarttui rattiin,

ajoi rekan alle.
Poistui pelihelvetistä.

Perustivat kriisiryhmän.

Puivat tapausta mediassa
Kirkko järjesti suruhartauden.

Ministerit kauhistelivat blogeissaan

perhesurmia, syrjäytymistä
ja mielenterveysongelmia.

Kaikki unohtivat pian koko tapauksen.

Hyvinvointimarkkinoiden edistämiseksi,

köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi
hallitus aikoo lohkaista
kuntien valtionavusta mahtisiivun.

Matti Laitinen

15.4.2012

”Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle. Hallitus toimii päättäväisesti hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Köyhyyttä eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa vähennetään. Perheiden hyvinvointia ja jokaisen yhteiskunnallista osallisuutta lisätään.”

Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma

Tule mukaan - mielipidettäsi tarvitaan edelleen

Linnanmäellä sijaitsevaa suorakulmaista vesilinnaa ollaan muuttamassa ajoneuvoille pysäköintitaloksi. Linnanmäen asiakasliikenne ohjattaisiin Sturenkadulta maanpäällistä kaksikaistaista ajorataa pitkin Kulttuuritalon vierestä ja Leninninpuistosta Linnanmäellä sijaitsevaan pysäköintihalliin.
Lenininpuisto on arvokas maisema-arkkitehtuurin taidonnäyte. Siellä on useita harvinaisia puita ja kasveja. Puisto on helsinkiläisille tärkeä rauhan ja virkistyksen lähde. Pienestä ja kauniista Lenininpuistosta ei saa lohkaista sen arvokasta osaa ajotien alle.
Liikennemääriltään alati kasvava Sturenkadun sujuva liikenne ei kestä uutta, jopa 5 000 autoa päivässä käyttävää suoraa liittymää.
Haluamme myös turvata Åshöjdenin peruskoululle riittävät piha-alueet, ja turvallisen ja pakokaasuttoman ympäristön.

http://www.adressit.com/vetoomus_lenininpuiston_puolesta

Tilannekatsaus

Koski ei vielä kohissut. Asukkaiden ärhäkkä vastarinta on jo nyt tuottanut tulosta. Virkamiehet, jotka arvelivat kaavamuutosten olevan läpihuutojuttu Vappuun mennessä, joutuivat toteamaan, että ainakin syksyyn taitaa mennä. Mutta riittääkö se?

Virkamiesten ja poliitikkojen vihamieliselle suhtautumiselle puistoja kohtaan ei saa antaa periksi. Meillä on oikeus päättää asuinympäristöstämme ja osallistua alueelliseen itsehallintoon.

Pelastetaan yhdessä Alppipuisto, Vallilanlaakso ja Lenininpuisto!

T: Antsu

TALOUDELLINEN, SOSIAALINEN JA POLIITTINEN VALTA

Kapitalistit omistavat tuotantovälineet ja kapitalistinen yhteiskunta oikeuttaa lainsäädännöllään työläisten riistämisen. Yhteiskunnassa toimivat sosiaalihuoltojärjestelmä ja terveydenhuolto ovat olemassa työvoiman uusintamista varten. Niiden hyvyys ja kattavuus ovat suoraan verrannollisia työväenluokan aseman vahvuuteen yhteiskunnassa. Hyvinvointi ei ole siis sidoksissa kapitalistien armeliaisuuteen vaan luokkataistelun voimaperäisyyteen. Sosiaalinen valta ilmenee myös perusturvaan ja työvoimapolitiikkaan liittyvänä pakotejärjestelmänä. Valtioneuvoston SATA-komitean kokoonpano oli hyvä osoitus siitä, kutka käyttävät todellista valtaa Suomessa.

Poliittinen valta muodostuu valtiovallasta sekä puolueiden ja etujärjestöjen vallasta. Poliittinen valta ajaa yhteisetua. Se käyttää sen nimissä pakkovaltaa. Se langettaa tuomioita ja säätää lakeja. Poliittinen valta hyödyntää perinteitä, viihdeteollisuutta, urheilunationalismia ja historiaa. Se on oikeutettu esiintymään ja toimimaan valtiollisten suhteiden alueella. Sillä on rajattomat toimintaoikeudet kriisi- ja muissa erikoistilanteissa.

UHANALAINEN LAJI

Työtön työläinen on

kuin evätön hai.
Hän vajoaa pohjalle.
Työt ja evät viedään Kiinaan.

Palkkatyöläiset ja hait

ovat uhanalaisia eläimiä.
Evät pistetään keittoon.
Työttömät unohdetaan kortistoon.

Haita ja työläistä rääkätään.

Hai tukehtuu merellä trooliin.
Työläistä kiusataan
työttömyydellä ja toimeentulolla.

Kädellisiin kuuluvat

tehdastyöläiset
ovat maailman
uhanalaisin nisäkäslaji.

Hui hai,

ihan sama kai,
työläinen tai hai.

Älä välitä,

hyödynnä ja hylkää vain.

Matti Laitinen                   

Piinaviikolla 2012

 

Lenininpuisto henkilöautoille?

Tule mukaan - mielipidettäsi odotetaan
Linnanmäellä sijaitsevaa suorakulmaista vesilinnaa ollaan muuttamassa ajoneuvoille pysäköintitaloksi. Linnanmäen asiakasliikenne ohjattaisiin Sturenkadulta maanpäällistä kaksikaistaista ajorataa pitkin Kulttuuritalon vierestä ja Leninninpuistosta Linnanmäellä sijaitsevaan pysäköintihalliin.


Leninninpuisto on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, lapsille turvallinen paikka temmeltää, raikas ja rauhallinen. Vaikka ajorata ei prosenttuaalisesti leikkaisi Lenininpuistoa kuin hieman, kulkisi puistossa kesäisin jopa 4000-5000 autoa päivässä. Vaikutuksia puiston turvallisuuteen, pakokaasuhaittoihin, meluun jne. ei ole tuotu asemakaavaehdotuksessa esiin, ei ollenkaan. Kuitenkin tunnelimahdollisuudetkin ovat olemassa, jopa kaavoissa!


Lenininpuisto on arvokas maisema-arkkitehtuurin taidonnäyte. Siellä on useita harvinaisia puita ja kasveja. Puisto on helsinkiläisille tärkeä rauhan ja virkistyksen lähde. Pienestä ja kauniista Lenininpuistosta ei saa lohkaista sen arvokasta osaa ajotien alle. Haluamme myös turvata Åshöjdenin peruskoululle riittävät piha-alueet, ja turvallisen ja pakokaasuttoman ympäristön.
Allekirjoita alla olevan linkin kautta vetoomus Lenin-puiston puolesta

http://www.adressit.com/vetoomus_lenininpuiston_puolesta


Tule mukaan kertomaan mielipiteeesi hankkeesta kaupungin edustajille. Hankkeen tiedotustilaisuudet Linnanmäen Merimaailman KahVille-kahvilassa (Tivolitie 1):

• KE 11.4. kello 16-20 (Teemapaja: puiston käyttö ja asukkaiden toiveet)

Voit lähteä tilaisuuksiin myös Alppila Seuran kanssa. Tapaamme puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua Kumppanuustalo Hannassa (Sturenkatu 12), tervetuloa!


Vapaa sana-verkkolehti seuraa asian kehittymistä. Katso myös vapun Kansan ääni.
Koonnut AN

Miltei 1500 nimeä jo koossa. Levitä sanaa puiston puolesta!

DEMOKRATIA

Jean-Jacques Rousseaun ”Yhteiskuntasopimuksen” pääperiaatteet olivat: väkivaltaa ei pidä käyttää vallankäytön välineenä; ylin valtiovalta kuuluu kansalle ja kansalaiset ovat tasa-arvoisia; valtaa käyttävät ne henkilöt, jotka ovat valtuutettuja tai oikeutettuja siihen; valtiollisen vallan käyttö perustuu lainsäädäntöön ts. oikeusvaltion olemassaoloon; kansalaisten tulojen ja yhteiskunnallisen aseman erot eivät saa kasvaa liian suuriksi, niitä tulee säädellä. Ranskan vallankumouksesta on peräisin useita nykymaailman keskeisimmistä arvoista, kuten kansanvalta, yksityinen omistusoikeus, ihmisoikeudet (kansalliskokous julkaisi 26.8.1789 ihmisoikeuksien julistuksen, jolla tavoiteltiin "vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa") ja oikeusvaltion periaate.

Yhteiskuntasopimuksen periaatteita mallinnetaan Suomessa heikoin tuloksin. Perustuslakimme mukaan valtiovalta maassamme kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäivillä eduskunta. Kansaa halveksiva eduskunta edistää kansan polarisoitumista köyhiksi ja rikkaiksi. Se ei säätele myöskään tuloeroja. Suomalaiseen kansanvaltaan sisältyvä yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen on torso, koska se ei koske yhteiskunnan taloutta.  Julkisen vallan käytön tulisi perustua lakiin. Kuinka moni poliitikko noudattaa tarkoin lakia? Entä ihmisoikeudet ja valinnanvapaus?

JOUSTAVA DEMOKRATIA

Tiedostusvälineet ylikorostavat parlamentarismia politiikassa ja siihen vedotaan yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi. Kansainvälisessä mitassa tämän voi havaita mm. siitä, miten USA ja sen liittolaiset luokittelevat muita valtioita ystävikseen tai vihollisikseen pitäen perusteluinaan ”vapaita vaaleja” ja parlamentaarisia hallintoelimiä demokratian toteutumisen tärkeimpinä ilmentyminä. ”Meidän on voimistettava siteitämme demokraattisiin liittolaisiimme ja on haastettava hallitukset, jotka ovat vihamielisiä meidän arvoillemme ja intresseillemme.” (Project for the New American Century). Kuinka militaristinen USA, jossa vallitsee suurpääomaa palveleva kaksipuoluejärjestelmä, voi olla demokratian vientimaa?

Demokratia on vallankäytön muoto, jonka sisällön ja toteutustavan määrittelee sitä toteuttavan yhteiskuntajärjestelmän luonne ja tuotantotapa.  Sillä kenellä on käsissään yhteiskunnan taloudellinen valta ja siihen ankkuroitu poliittinen valta, on viime kädessä hallussaan myös todellinen valta yhteiskunnassa. Yhdysvallat ei muodosta tässä mitään poikkeusta. Se suosii sekä sisä- että ulkopolitiikassaan väkivallankäyttöä vallanvälineenä. Vallankäyttäjät suosittavat yhteiskunnan sisäisiin sairauksiin selliä ja ulkoisiin ongelmiin risteilyohjuksia.

DEODORANTTI NIMELTÄ DEMOKRATIA

EU:n kailottama pääomien, työvoiman, kaupan ja tavaroiden liikkumisen vapaus ajaa ylikansallisten yhtiöiden demokratiaa. Ylikansallisista yhtiöistä muodostui 1970-luvun lopulla kapitalistisen pääoman kasvun ja riiston päävälineiksi koko maailmassa. Ne puuttuvat suoraan tai välillisesti kohdemaansa sisäisiin asioihin mm. kontrolloimalla niiden luonnonvaroja, olemalla noudattamalla paikallista lainsäädäntöä ja painostamalla hallituksia. Nykyisin maailman 100 suurimmasta taloudesta 51 on yrityksiä ja vain 49 valtioita. Maailman 200 suurinta yritystä tuottaa yhteensä suuremman liikevaihdon kuin maailman kaikkien maiden bruttokansantuote on poislukien 10 suurinta maata. Monikansallisten suuryritysten taloudellinen etu ajaa aina kansallisvaltioiden etujen ylitse. Tämä ilmenee uusliberalistisena talouspolitiikkana. Ylikansallisten firmojen johtoa ei ole valittu demokraattisesti, mutta ne valitsevat keskenään demokraattisesti alusmaidensa poliittiset johtajat.

DEMOKRAATTINEN SUOMI – NAURETTAVA AJATUS

Suomalainen edustuksellinen demokratia kuuntelee kansan tahtoa vain oikealla korvallaan. Liian monen kansalaisen motivaatio äänestämiseen loppuu siihen turhauttavaan tosiasiaan, ettei hän voi päättää edes omasta elämästään. Kaikkialla, missä esiintyy valtaa, on puute demokratiasta. Vastuu on niin ehtymätön luonnonvara, että sitä riittää yllin kyllin jokaiselle. Demokratia ei laajene valtaa keskittämällä. Hallituksen suunnittelema kuntauudistus, jossa maamme alueellinen itsehallinto tuhotaan, on kuohittua demokratiaa. Suomessa päättäjien ja kansalaisten kesken ei vallitse yhdenvertaisuutta. Hallitukset eivät joudu koskaan edesvastuuseen harjoittamastaan talouspolitiikasta. Lisäksi eurooppalaiset kapitalistit ovat valtiovallan erityisessä suojeluksessa etenkin heidän itsensä aiheuttamien taloudellisten kriisien vallitessa. Suomalainen puoluetukijärjestelmä on osa poliittista eloonjäämisoppia, jonka tarkoituksena on säilyttää vallassa ne, joilla valta jo on.

YHTEISKUNNAN DEMOKRAATTISUUS

Yhteiskunnan demokraattisuus ilmenee siitä, kuinka paljon valtaa ja vastuuta kansalaisilla on päättää omasta elämästään ja elinympäristöstään koskien myös taloutta. Demokraattisuuden perusehtoina ovat vallanpitäjien ja kansalaisten tasa-arvoisuus ja kansalaisten osallisuus yhteiskunnassa sekä heidän tasavertainen kohtelunsa lain edessä. Demokratian laajuus toimii kaikissa valtioissa yhteiskuntaluokkien valtasuhdemittarina. Sama asia pätee myös valtioiden keskuudessa koko maailman mittakaavassa. Kansanvallan pitäisi olla kansan enemmistön tietoisen tahdon mukaan toimimista ja sen tekemien päätösten noudattamista. Sen toimivuus edellyttää sivistynyttä ja omaneduntavoittelusta vapautunutta kansaa ja sosialistista yhteiskuntaa.

Matti Laitinen

2.4.2012