Vaalilaki uudistettava pikaisesti

Nykyinen vaalilaki tuottaa eduskuntavaaleissa yli 10 prosentin vääristymän. Kansalaisten tahto ei pääse täysimääräisesti toteutumaan vaaleissa. Piilevä äänikynnys on saanut yhä räikeämpiä muotoja maamme sisäisen muuttoliikkeen vuoksi. Teoreettisesti se vaihtelee Uudenmaan 2,9 prosentin ja Etelä-Savon 14,3 prosentin välillä. Kansalaisten ääni ei ole yhtä painava kaikkialla Suomessa. Uudistuksen tavoitteeksi tulee ottaa vaalin suhteellisuuden toteutuminen: yhdellä prosentilla saisi kaksi edustajapaikkaa jne.

Valtapuolueet haluavat muumioida eduskunnan

Vaalipiirien välisten erojen tasoittamisen varjolla ollaan vaalilakiin tuomassa 3,5 - 4 prosentin valtakunnallista äänikynnystä ja vaaliliittojen kieltoa. Näin halutaan estää uusien puolueiden nousu eduskuntaan ja varmistaa nykyisten suurten puolueiden asemat.
Vaaliliittojen kielto tekisi vaalit pelkäksi arvonnaksi uusliberalististen ehdokkaiden ja puolueiden välillä.

Valtakunnalliset tasauspaikat totutettava ilman äänikynnystä ja vaaliliittokieltoa

Vaalipiirien välisiä eroja suhteellisuuden toteutumiseksi voidaan tasoittaa valtakunnallisella tasauspaikkajärjestelmällä. 200 kansanedustajasta esimerkiksi 20 voidaan valita tasoituspaikoilla, joilla parannettaisiin todellisen äänimäärien mukaisen vaalituloksen kuvastumista myös eduskuntapaikkojen jakautumisessa. Tasauspaikkajärjestelmä tulee toteuttaa ilman äänikynnystä ja vaaliliittokieltoa.
Äänikynnys ja vaaliliittokielto estäisivät kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa eduskunnan kokoonpanoon.  Uusien valtakunnallisten puolueiden ohella tällaiset rajoitukset estävät alueellisten liikkeiden edustajien pääsyn eduskuntaan.

Vaalirenkaat ja kansanäänestykset

Vaaliliittojen lisäksi tai niiden sijasta pitäisi palauttaa vaalirenkaat, mikä tekisi äänten keskittämisen tarpeettomaksi. Vaalirenkaan sisältä edustajat valittaisiin vaaliliiton saamien äänten lukumäärän suhteessa.
Valtiollisella tasolla tulee toteuttaa sitova kansanäänestys, jos kaksi kolmasosaa kansanedustajista tai 100 000 äänioikeutettua kansalaista sitä jostain asiasta vaatii.

Tasapuolisuutta rahoitukseen

Vaalilakien demokratisoimisen lisäksi on lopetettava eduskunnan ulkopuolisten puolueiden syrjintä rahanjaossa ja Yleisradion ohjelmissa.  Valtapuolueiden asemaa on jo pönkitetty monilla muillakin tavoilla. Eduskuntapuolueet nostivat itselleen maksettavan puoluetuen määrää viime vuonna 44 prosentilla. Sanomalehtituki on keskitetty vain eduskuntapuolueiden lehdistölle. Eduskuntapuolueet kahmivat itselleen myös lähes kaikki nais- ja nuorisojärjestöjen, vapaan sivistystyön ym. määrärahat.
Puolueiden etuoikeudet tulee poistaa ja ne sa samaan asemaan muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Niille kaikille varataan yhtäläiset oikeudet yhteiskunnan tuen saantiin.

Vaaleilla valittavat maakuntavaltuustot

Kannatamme kunnallisvaalien yhteydessä maakuntavaltuuston valitsemista. Kuntavaalien yhteydessä tulee järjestää kansanäänestyksiä asioista, jotka esimerkiksi tietty määrä kunnan asukkaita tai valtuuston jäseniä haluaa saattaa kansanäänestykseen.

Kuntademokratiaa kehitettävä

Kuntatason vaikutusmahdollisuuksia parannetaan myös sito­valla kansanäänestyksellä sekä asukkaiden yleiskokouksilla kunnanosittain.

STP:n liittokokous 16.6.2012

Nokian irtisanomisilla turvataan omistajien edut

Nokian ilmoittamat jätti-irtisanomiset ovat hälytyssignaali yhteiskunnalle. Viimeistenkin illuusioiden luulisi nyt murenevan sen suhteen, että työllisyydessä ja ihmisten toimeentulossa voidaan nojata luottavaisesti kansainväliseen pörssiyhtiöön. Näitä yhtiöitä ei kiinnosta muu kuin osakkeenomistajien etu. Voittoa tuottava Nokia leikkaa 10 000 työpaikkaa omistajien tuottojen turvaamiseksi. Työntekijät jäävät perheineen tyhjän päälle asuntolainoineen ja muine sitoumuksineen.

Saksassa Nokian toiminta on herättänyt aiemminkin suuttumusta aina ylintä valtiojohtoa myöten. Tuoreet irtisanomiset eivät ainakaan lisää saksalaisten myötämielisyyttä matkapuhelinyhtiötä kohtaan. Saksan Bochumista Romaniaan muutama vuosi sitten siirretty halpapuhelimia valmistava tehdas suljettiin niin ikään äskettäin, ja sen toiminta siirrettiin Vietnamiin.

Nokian puhe yhteiskuntavastuusta on pelkkää sanahelinää. Yhtiön toiminta esimerkiksi äskettäin lakkautetussa Romanian tehtaassa ei kestä päivänvaloa. Työntekijät kuvailivat oloja tehtaalla vankilamaisiksi. Työntekijöiden jokaista liikettä tarkkailtiin. Työpäivää pidennettiin 8 tunnista 12 tuntiin. Jne.

Suomessa hallitus on tyytynyt pahoitteluun ja voivotteluun Nokian irtisanomisten jälkeen. Hallituksen eväät tilanteen ratkaisemiseksi ovat kovin köykäiset. Puhutaan kasvuyrittäjyyden tukemisesta ja yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta ulkomaisten firmojen houkuttelemiseksi Suomeen. Tämä merkitsee entistä enemmän verohelpotuksia ja muita etuja suurpääomalle.

Hallitus toisin sanoen esittää ongelmaan ratkaisuksi samoja lääkkeitä kuin mikä nykyisen katastrofin on alun perin aiheuttanut. Kuka kaipaa maahan uutta keinottelijaa, joka lupaa kuun taivaalta mutta häipyy heti kun vaikeudet ilmaantuvat?

Uusliberalismiin sitoutunut Suomen hallitus ei halua puhua ainoasta järkevästä ratkaisusta kvartaalikapitalismin aiheuttamaan turvattomuuteen: Valtion ja kuntien on kehitettävä omaa, pitkäjänteistä sekä pörssikeinottelusta vapaata yritystoimintaa työttömyyden vähentämiseksi. Samalla turvattaisiin ihmisille mahdollisuus suunnitella tulevaisuuttaan seuraavaa kvartaalia pidemmälle ilman jatkuvaa stressiä ja pelkoa irtisanomisista.

STP:n liittokokous 16.6.2012

Suomen Työväenpuolue STP r.p.                                                      

Lehdistötiedote 18.6.2012

Suomen Työväenpuolue STP r.p. piti liittokokouksensa viikonloppuna Helsingissä.

Puolueen puheenjohtajana jatkaa Juhani Tanski Kuopiosta, varapuheenjohtajiksi valittiin Tommi Lievemaa Espoosta, Minna Ekman Inkoosta ja Pekka Tiainen Helsingistä. Poliittisena sihteerinä jatkaa Heikki Männikkö Helsingistä.

Kannanotossa EU:n liittovaltiokehitys torjuttava todetaan, että EU:n puitteissa perustetaan erilaisia instituutioita pyörittämään pyramidihuijausta, jolla kriisisotkun rahoitus sysätään muiden maiden veronmaksajille. Tavoitteena on tulonsiirtounioni, minkä avulla huijaus muutettaisiin rosvoukseksi. Rahansiirrot eivät vaatisi mukana olevien maiden kansallisia päätöksiä. Saksan kristillisdemokraatit ovat osaltaan tehneet päätöksen liittovaltiosta, jota johtavat komissio ja europarlamentti. Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen hallitus on uskollisesti kulkenut Saksan vanavedessä uusiin yhteisvastuullisiin tukijärjestelyihin. Suomen perustuslain vastaiset liittovaltioaskeleet on alistettava kansanäänestykseen.

Kannanotossa Nato on turvallisuusuhka Suomelle todetaan:  Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Nikolai Makarov esitti puhuessaan Maanpuolustusyhdistyksen tilaisuudessa tiistaina 5.6.12, että Suomen ja Naton yhteistyö on uhka Venäjän turvallisuudelle. Suomen poliitikot kieltäytyvät ymmärtämästä, että se tarkoittaa myös ja ennen kaikkea uhkaa Suomen turvallisuudelle. Suomen ei pidä missään nimessä lähteä mukaan myöskään viime aikoina keskustelua herättäneeseen Islannin ilmavalvontaoperaatioon. Toisin kuin poliittinen eliittimme väittää, kyseessä ei ole pohjoismainen hanke vaan puhdas Nato-operaatio.

Nokian irtisanomisista todettiin, että Nokian ilmoittamat jätti-irtisanomiset ovat hälytyssignaali yhteiskunnalle. Viimeistenkin illuusioiden luulisi nyt murenevan sen suhteen, että työllisyydessä ja ihmisten toimeentulossa voidaan nojata luottavaisesti kansainväliseen pörssiyhtiöön. Näitä yhtiöitä ei kiinnosta muu kuin osakkeenomistajien etu. Työntekijät jäävät perheineen tyhjän päälle asuntolainoineen ja muine sitoumuksineen. Suomessa hallitus on tyytynyt pahoitteluun ja voivotteluun Nokian irtisanomisten jälkeen. Valtion ja kuntien on kehitettävä omaa, pitkäjänteistä sekä pörssikeinottelusta vapaata yritystoimintaa työttömyyden vähentämiseksi. Samalla turvattaisiin ihmisille mahdollisuus suunnitella tulevaisuuttaan seuraavaa kvartaalia pidemmälle ilman jatkuvaa stressiä ja pelkoa irtisanomisista.

Kannanotossa Vaalilaki uudistettava pikaisesti todetaan, että Valtapuolueet haluavat muumioida eduskunnan. Vaalipiirien välisten erojen tasoittamisen varjolla ollaan vaalilakiin tuomassa 3,5 - 4 prosentin valtakunnallista äänikynnystä ja vaaliliittojen kieltoa. Näin halutaan estää uusien puolueiden nousu eduskuntaan ja varmistaa nykyisten suurten puolueiden asemat.  Vaaliliittojen kielto tekisi vaalit pelkäksi arvonnaksi uusliberalististen ehdokkaiden ja puolueiden välillä.

Suomen Työväenpuolue STP rp.
PL 780
00101 Helsinki
tyovaenpuolue@suomi24.fi
http://www.tyovaenpuolue.org

Juhani Tanski
puheenjohtaja
Sammakkolammentie 1 B 17
70200 Kuopio
040-764 1163
juhani.tanski@suomi24.fi

Roskisnalle & HOL Huostaan Otetut Lapset – Rikotut perheet ry

TIEDOTE, joka on lähetetty useille tiedotusvälineille ja eduskunnan työntekijöille eli meidän kansalaisten itsemme äänestämille kansanedustajille MIELENILMAISU 19.6.2012 klo 13.00 -15.00  eduskuntatalon portailla 

HOL ry ja Roskisnalle järjestävät hiljaisen mielenilmauksen ”perheyhteys taattava lastensuojelulain mukaan - viranomaisten oletukset sanktioitava”. Tapahtumaan on ilmoittautunut tällä hetkellä jo yli 200 ihmistä. HOL ry ja Roskisnalle pyrkivät saamaan aikaan keskustelua lastensuojeluviranomaisten ja perheiden välille siten, että lastensuojelulain vaatiman yhteistyön merkitys korostuisi. Nykyisellään monissa tapauksissa keskusteluyhteyden puuttuminen viranomaistahoon on jumiuttanut lapsen tilanteen paikoilleen eikä biologisten vanhempien ja heidän lapsiensa välejä huomioida. Joka ainoalle perheelle on taattava mahdollisuus lainmukaiseen yhteistyöhön lastensuojeluviranomaisten kanssa! Tämän yhteistyön tulee olla lastensuojelulain 2 § ja 30 §:n mukaisesti asiakaslähtöistä. Nykyisellään ei toteudu edes laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.2000/812) eli asiakaslähtöinen ja asiakassuhteen luottamuksellinen sekä hyvän palvelun ja kohtelun edistäminen sosiaalihuollossa. Kaikille on erittäin selvää se tosiasia, että nykyisellään lastensuojeluun käytetään tolkuttomasti määrärahoja. Tästä määrärahasta eli 650 miljoonasta eurosta tulee pystyä siirtämään osa suoraan tukeen perheille kotiin.

Mielenilmaisulla haluamme kiinnittää huomion siihen miten tärkeää on noudattaa lakia mm. avohuollon tukitoimien (34§) järjestämisessä. Maassamme on välittömästi siirrettävä painopiste lapsen kotoa sijoittamisen sijasta tuen antamiseen perheille kotiin! Pyrimme tukemaan perheitä selvittämään onko viranomaisilla ollut oikeus puuttua perheen autonomiaan ja yksityisyyteen mm. ilman lapsen mielipiteen selvittämistä ja hänen kuulemistaan (20§). Liian useissa tapauksissa tuntuu olevan vallalla käsitys siitä, ettei lastensuojeluviranomaisia velvoita edes lastensuojelulain 29 § mukaisesti viranomaisena tarve tavata lasta riittävän usein henkilökohtaisesti. Useissa tapauksissa viranomaiset eivät ole tavanneet lasta, tai ovat tavanneet harvakseltaan huostaanoton aikana. Perheiden nykytilanteita ei tutkita ja sijoitus / huostaanottopäätökset saatetaan tehdä vuosia vanhojen tietojen perusteella tai pelkkien oletusten varassa, jopa ajalta ennen lapsen syntymää. Tämä ei ole lapsen eikä perheen etu.

Mielenilmaisulla pyrimme kiinnittämään perheiden huomiota etenkin lastensuojelulain menettelysäädösten (29§, 30§, 31§, 32§ ja 33§ ja 34§) noudattamisen tärkeydestä. Pyrimme muistuttamaan perheitä oikeuksistaan saada omia asiakirjoja käyttöönsä. Asiakirjoja tulee verrata lakiin, jolloin saadaan arvokasta tietoa mahdollisista lainrikkomuksista ja menettelyvirheistä. Useat perheet ovat huolestuneina kertoneet, etteivät ole pyynnöistään huolimatta saaneet omia asiakirjojaan. Useissa tapauksissa lain vaatimaa läheiskartoitusta (32§) ei lainkaan suoriteta vaan lapsi sijoitetaan kiireellisesti kodin ulkopuolelle.Toivomme sydämestämme kiinnostusta mielenilmaisuamme kohtaan.

Ani Leikonniemi   hol@luukku.com  

facebook: hol Huostaanan Otetut Laittomasti ja

Birgitta Wulf   www.roskisnalle.com

NOKIA

IT-possu on lihotettu

ja teurastettu.
Fileet on viety ulkomaille.
Jäljelle jäävät kamara ja karvat.

3 700 henkilöä virtaviivaistettiin

työttömiksi.
He pääsevät muualle
jakamaan osaamistaan.

Keihään kärki osui kiveen.

Kaikista ei ole yrittäjäosaajiksi.
Salon kaupunki hiljenee.

Nokia soveltaa pelimaailmaa

ja sosiaalista mediaa
henkilökuntaansa.
Maailma on avara.

Nokialaiset päätyvät

virtuaalialaisiksi,
virtuaaliasiantuntijoiksi,
virtuaali-ihmisiksi.

Avattarien armeija

vaeltaa verkossa.
Peukun painallus
ei tuo uutta työpaikkaa.

Meri on syvä.

Ihmismieli on matala.
Sijoittajille raha ratkaisee.

Pääkonttorissa päät paisuvat.

Matti Laitinen

15.6.2012

ADOPTOI PUU

VETOOMUS mm. YRITYKSILLE, SEUROILLE, PERHEILLE, SUVUILLE, JÄRJESTÖILLE JA ASUNTO-OSAKEYHTIÖILLE

Aiomme merkitä Alppipuistoon kesän aikana kaikki puut, jotka kaadettaisiin Pisara-radan tieltä. Toivomme, että mm. yritykset, seurat ja asunto-osakeyhtiöt adoptoisivat itselleen nimikkopuun. Kiinnitämme jokaisen adoptioon osallistuvan nimen ja kannanoton laminoidulla paperilla puuhun kesän ajaksi, joten yritys saa myös ilmaista mainosta vain mainoksen tekemisestä aiheutuneen kuluin. Tee kannanotostasi mahdollisimman hauska tai näkyvä, niin mainostat yritystäsi parhaiten. (valitettavasti tällä hetkellä käytössä vain mv tulostin)

Pisara-rata on noin kahdeksan kilometriä pitkä ratalenkki, jonka tarkoitus on vapauttaa ratakapasiteettia päärautatieasemalta muun liikenteen käyttöön sekä parantaa lähiliikenteen yhteyksiä Töölöön ja Hakaniemeen. Korkeiden kustannuksien takia yleissuunnittelussa valittiin toteutettavaksi ykkösvaihtoehto. Siinä tunneliosuuksia on lyhennetty niin, että rata kulkisi Eläintarhan ja Alppipuiston puistoalueiden läpi maan pinnalla ympäristölle tuhoisin seurauksin.

Varsinainen suunnittelu on alkamassa. Siinä yhteydessä tulisi tutkia tarkemmin puistot säilyttäviä vaihtoehtoja. Esimerkiksi ratahaarat voisivat mennä tunneliin heti Pasilan asemalta ja kulkea tunnelissa puistojen alla. Itäisen haaran osalta olisi vieläkin parempi, jos rata kääntyisi suoraan Pasilan pinta-asemalta kohti Alppilan asemaa. Tämä olisi itse asiassa lyhyempi reitti.

Alppilan aseman toteuttaminen palvelisi asukkaiden lisäksi monien yritysten, koulujen, kulttuuritapahtumien ja urheilupaikkojen käyttäjiä sekä olisi oiva ratkaisu asukkaita vaivaavaan Linnanmäen pysäköintiongelmaan. Lisäksi maanalainen asema olisi lyhyen matkan päässä kasvavasta Konepaja-alueesta, suurista pankkikeskuksista ja monista muista Vallilan puolen työpaikkakeskittymistä. Liikennevirasto on hyväksynyt Pisara-radan ykkösvaihtoehdon, mutta radan lopullista
suunnittelua ei ole vielä tehty ja kaupunginvaltuustokin käsittelee radan rakentamista vasta parin vuoden kuluttua. Meillä on siis vielä mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja pelastaa puistot.
Pyydämme, että lähialueen yritykset ja asunto-osakeyhtiöt yhtyisivät tähän vetoomukseen. On mahdollista rakentaa Pisara-rata tuhoamatta puistoja ja jopa valita tulevaisuuden kannalta kestävämpi vaihtoehto, jossa Alppila saa oman aseman.
Lähetämme laskelmiin perustuvan ehdotuksen viranomaisille ja poliitikoille, mutta aloitamme kampanjoinnin alueella jo nyt.
Kesän aikana Alppipuistossa vierailee kymmeniä tuhansia ihmisiä erilaisissa tapahtumissa, joten asia saa julkisuutta. Mikäli olet valmis osallistumaan vetoomukseen, lähetä meille yrityksen/asunto-osakeyhtiön/järjestön tai seuran nimi, vetoomusteksti tai valmis laminoitu kannanotto ja yhteystiedot sähköpostilla tai postitse. Jos olet kiinnostunut osallistumaan muulla tapaa tai saada lisätietoja, ota yhteyttä meihin. Kysy myös tutuiltasi ja lähetä viestiä eteenpäin.

12.6. 2012

Alppi- ja Lenininpuiston ystävät
Liisa Lammi
lissula@hotmail.com
041-533 1309 
 
Esimerkkikannanottoja:

Emme halua, että Alppipuisto tuhoutuu! Meillä on vastuu myös tuleville sukupolville! Puistot on säilytettävä ! Rakastan Alppipuistoa!
Alppilaan oma asema! Tarvitsemme viheralueita, alueen asukasmäärä kasvaa!
Puistoja ei saa tuhota halvimman vaihtoehdon vuoksi! Rata tunneliin, puistoihin ei kosketa!

KANSALAISET VOITTIVAT ”EI JOUKKOLIIKENNEKATUA VALLILANLAAKSOON” –KAMPPAILUN

Me 1 276 EI JOUKKOLIIKENNEKATUA VALLILANLAAKSOON –adressin allekirjoittanutta kansalaista vastustimme Vallilanlaakson läpi suunniteltua joukkoliikennekatua, koska ratkaisu vaarantaisi olennaisesti alueen virkistyskäyttöä ja sen maisemallisia arvoja. Kadun linjaus kulkisi nykyisen satamaradan päällä aivan Vallilan siirtolapuutarhan vieressä. Me emme hyväksyneet tätä siksi, että Vallilanlaakson läheisyydessä asuvien ihmisten ulkoiluympäristö tärveltyisi ja siksi että Vallilan siirtolapuutarhan rauha rikottaisiin kyseisellä liikennejärjestelyllä. Vallilanlaakson kummassakin päässä sijaitsee jo yksi vilkas liikenneväylä. Miksi Vallilanlaakso pitäisi vielä halkaista joukkoliikennekadulla? Mielestämme kaikkea ei voi uhrata liikenteen vuoksi.

Me allekirjoittaneet vetosimme, että Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäisi kokouksessaan Helsingin kaupunginhallituksen 7.12.2011 tekemän esityksen joukkoliikennekadun rakentamiseksi Vallilanlaakson halki Hämeentieltä Mäkelänkadulle.

Vetoomus toimitettiin 14.12.2011 klo 14.30 Helsingin kaupunginvaltuustoon SKP:n ja Helsinki –listat valtuustoryhmän sihteerille Olli Salinille. Vetoomuksen oli allekirjoittanut klo 13.50 yhteensä 900 henkilöä. Olli Salin toimitti adressin Helsingin kaupungin kirjaamoon ja otti siitä tarvittavan määrän valokopioita sekä jakoi ne kaikille valtuutetuille. Yrjö Hakanen ottaa asian esille kokouksessa omassa Vallilanlaakson joukkoliikennekadun vastustuspuheenvuorossaan.

Virkamiehet ja hallitukset eivät voi päättää kaikesta kuulematta kansaa. Jos he eivät kuuntele meitä, meidän on tehtävä itsemme kuulluksi. Meillä on oltava oikeus osallistua kaupunkimme päätöksentekoon asuinympäristöön ja talouteen liittyvissä asioissa.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkona 14.12.2011, että kiistelty Vallilan joukkoliikennekatu rakennetaan. Kadun rakentamista puoltanut häpeällinen kanta voitti kokoomuksen ja Sdp:n valtuutettujen äänien turvin luvuin 46–37.

Helsingin hallinto-oikeudelle luovutettiin 9.1.2012 klo 14.00 valitus Vallilanlaakson joukkoliikennekadun rakentamisen laillisuuden tarkastamiseksi, koska vetoomuksen laatijat katsoivat Helsingin kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen olevan kuntalain vastainen.

Helsingin hallinto-oikeudesta saapui 15.2.2012 postitse lähete (3002/12), jossa ilmoitettiin seuraavaa: ”Hallinto-oikeus antaa Teille tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maankäyttö- ja rakennuslain 195 §:n 3 momentin perusteella tekemän oikaisukehotuksen Vallilan katu- ym. alueiden asemakaavan hyväksyminen sekä Hermannin ja Vallilan puisto- ym. alueiden, Toukolan puistoalueen sekä Kumpulan puisto- ja katualueiden (Vallilanlaakson joukkoliikennekatu) asemakaavan muuttaminen (nro 11978) (kaupunginvaltuuston päätös 14.12.2011 § 257).

Kunnanvaltuuston tulee tehdä oikaisukehotuksen johdosta kaavaa koskeva päätös 6 kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta tai muutoin kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 6.6.2012 kaataa Vallilanlaakson joukkoliikennekatu –hankkeen. Äänestys päättyi tasatulokseen 42–42. Katuhankkeen vastustajat voittivat kamppailun valtuuston puheenjohtajan äänen turvin. Vallilanlaakson tuhoaminen kuopataan toistaiseksi.

Vallilanlaakson pelastusoperaatio osoittaa selkeästi sen, että kansalaiset ja kansalaisjärjestöt voivat vaikuttaa omaa asuinaluettaan koskeviin päätöksiin aktiivisen kansalaistoiminnan avulla. Osallistuva demokratia takaa kansan mielipiteen välittymisen päättäjille.  Me olimme mukana omalta osaltamme viemässä tätä prosessia voittoon. Kiitokset kaikille vetoomuksen allekirjoittaneille.

Helsingin puistoalueiden puolesta ja kuntateurastusta vastaan!

Antero Nummiranta                                    

Matti Laitinen
Juhani Valo

 

Kuva: Marju Manninen

KUN KUKAAN EI VÄLITÄ

Arvoisat valtaapitävät,  

hanakat säästäjät ja karsijat,
oletteko koskaan pohtineet,
kuinka kansalaiset säästyisivät
epätoivoisilta teoilta?

Koulusurmaajat,

ostoskeskussurmaajat,
perhesurmaajat ja joukkosurmaajat
ovat saaneet jo kasvonsa.

Milloin, te, jotka olette vastuussa

syrjäytymistä ja toivottomuutta
aiheuttavasta säästöpolitiikasta,
rikotusta yhteiskunnasta,
löydätte omat kasvonne?

Näinkö köyhyyttä eriarvoisuutta ja

epätasa-arvoa vähennetään?
Näinkö perheiden hyvinvointia ja
jokaisen yhteiskunnallista osallisuutta lisätään?

Välinpitämättömyys on surkea lääke

yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Sen sivuvaikutukset
ovat hengenvaarallisia.

Armoton kilpailuyhteiskunta

suoltaa vertailua, sortoa
ja hävinneiden armeijan.
Ihminen on vastuussa valinnoistaan.

Kun mikään ei riitä,

kun millään ei ole enää väliä,
kun kajuutta pimenee,
kun pimeys voittaa valon.

Kynttilät ja kukat täyttävät

jälleen kadut ja aukiot.

Matti Laitinen

28.5.2012

PUISTOLIIKE KOKOONTUU

Keskiviikkona 30.5.2012 klo 18.30 Lenininpuiston kentällä käydään läpi tämän hetkinen tilanne ja suunnitellaan tulevaa. Suunnitteilla on isompi kokous sekä pisaravideon katsomistilaisuus. Etsimme ideoita ja innokkaita vapaaehtoisia pisara-radan merkkaamiseksi sekä isompien ja pienempien tapahtumien järjestämiseen. Kokous on vasta alustava. Tulkaa mukaan! Alppipuiston omenapuutarha on muuten kauneimmillaan, kannattaa käydä katsomassa!

Antsu

Haluatko VAIHTOEHTOISTA tietoa?

 Lähetä sähköposti:  kalevi.wahrman@pp.inet.fi

Saan useiden listojen ja purkkien postia, joita välitän tekemilleni listoille
jonkinverran valikoiden. Periaatteena on välittää tietoa, jota ei "hesari"
julkaise, tai ainakin syventää sitä. Osoitteita kertyy minulle lähetetyistä
posteista ja pyynnöistä liittyä postitulistaani. 

Uusin ja täydennän ehtiessäni listoja. Pyynnöstä poistan osoitteen listalta.

Listoillani on laaja kirjo ihmisiä, jotka eri syistä tarvitsevat/haluavat vaihtoehtoista tietoa.

Terveisin

Kalevi Wahrman
Leipurinmäki 2 B 06650 Hamari
puh. 040 5523099

Kesäistä kaupunkikulttuuria Stadissa!

Kaupunginosajuhlia Puotilassa, Mellunmäessä, Pihlajamäessä ja Kumpulassa. Maailma kylässä- festivaali Kaisaniemessä oli niin suosittu, että järjestäjät joutuivat rajoittamaan alueelle pääsyä turvallisuus syistä. Alue oli niin täysi, ettei liikkumaan tahtonut päästä.

Myös Kumpulan kyläjuhlien kilometrin pituinen kirpputori eli Limingantie lukuisine esiintymislavoineen sai kansalaiset liikkeelle. Vehreässä Kumpulan laaksossa ja kasvitieteellisen puutarhan alueella toteutettiin yhteisötanssirituaali Rauhan tanssi- Planetary Dance. Osallistujien kulkue vaelsi läpi eri maanosien kasvimaailman.

 

RAUHANTANSSI

 

Rauhan tanssi on yhteisörituaali, jossa tavoitteena on rauha, käsitettynä laajasti sisäisestä rayhasta maailman rauhaan ja väkivallattomuuteen. Jokainen tanssija valitsee teemansa itse. Vastakkaisiin suuntiin kiertävissä kehissä muodostettiin mandala ja rauhaa mm. maailman kriisipesäkkeisiin, perheisiin, kouluun ja luonnon tuhoutumiseen. Päiväkodissa ei saa heittää hiekkaa toisten silmille ja väkivaltaa vastaan Nigeriassa ja kaikkialla maailmassa.

Osallistujia oli nyt noin kolmisenkymmentä ja rauhantanssille toivotaan jatkoa tulevissakin Kumpulan kyläkarnevaaleissa, kertoivat vetäjät Sofia ja Kristo.

VETURITALLIT

Pasilan veturitallien kello elää omaa aikaansa. Itse asiassa koko veturitallien alue on kuin jäänne höyryjunien aikakaudelta. Modernin kaupungin sykkeen voi silti tuntea täälläkin, sillä veturitallien kattoja viistää nykyään Suomen vilkkaimmin liikennöity raideyhteys. Taustalla kohoavat betonilähiöiden ilmeettömät julkisivut ja ratapihan ylittävä silta, jota pitkin raitiovaunut kolistelevat tauotta. Sillan kaiteiden yli näkee hädin tuskin ratapihalle. Täältä kaupungin hautavajoamasta ei odottaisi löytävänsä uutta elämää.

Kasvihuoneen läpikuultavien seinien läpi suodattuva kevätillan kellertävä valo kuultaa taimien kosteilla lehdillä. Yrttien kitkeränmakea tuoksu sekoittuu seinistä hohkaavaan auringon lämpöön ja leijailee kohti korkeaa katon harjaa. Liikenteen melu unohtuu raikkaiden tuoksujen ja keltavihreän hehkun huumaamien ihmisten puheensorinan alle. Kasvihuoneen keskelle on katettu pöydiksi vanhoja puuovia. Niistä pääsee sisälle Kääntöpöydän kahvilan makumaailmaan, jonka raaka-aineet kasvavat kävijöiden silmien edessä.

KAUPUNIVILJELYÄ

Tämä ei ole tuhopolttoa, vaan nerokasta kierrätysmateriaalin (käytettyjä kuormalavoja) perinteistä lahosuojausta hiillettämällä. Sitten niistä tehdään kaupunkiviljelyyn soveltuvia kasvatuslaatikoita ja niiden alustoja. Paikka on vanha veturien kääntöpöytä Keski-Pasilassa. Viereen nousee kohta 40-kerroksisia pilvenpiirtäjiä.

Empiretyylisten puutalokaupunkien asemakaavaan mahtui joka pihapiiriin keittiöpuutarha, jälleenrakennusajan rintamamiestaloalueilla oli myös pihat joilla pystyi kasvattamaan hyötykasveja, mutta kivikaupungeissa ja kerrostaloalueilla ainoat vihreät alueet olivat puistot ja metsiköt. Alueiden toiminnot eriytettiin, ja viljelypalstatkin keskitettiin.

Nopea kaupungistuminen, yhdistettynä modernismin tehokkuusajatteluun, johti siihen että betoni ja asfaltti valtasivat alaa kaupungeissa 1900-luvun puolenvälin jälkeen. Kaupungit laajenivat lähiöiden myötä ja ne rakennettiin nopeasti betonielementeistä. Toiminnot hajautettiin ja asunnot olivat eri paikassa kun työpaikat. Välimatkat kurottiin tieverkostolla joka mitoitettiin kasvavalle autoistumiselle.

Maata jota kaupunkilaiset voisivat itse tonkia, suuremmassa mittakaavassa, löytyy enää siirtolapuutarhoista ja palstoilta. Mutta se ei estä ettei viljelyä voisi harrastaa muuallakin, sillä kaupunkiympäristön harmauteen voi vastata monella eri skaalalla.

MEHILÄISTARHAUSTA

Helsingissä kokeillaan tänä vuonna myös mehiläistarhausta. Lapinlahden palsta-alueella on mehiläispesiä, joita hoidetaan yhteistyössä Pro Lapinlahti ry:n ja Kumppanuustalo Hannan kanssa.

Mehiläiset ovat kaupungissakin tarpeellisia. Ne huolehtivat marjapensaiden ja puiden pölytyksestä, ja tuottavat jopa enemmän hunajaa kuin maaseudulla. Kaupungin tuottama lämpö ja kasvinsuojeluaineiden vähäinen käyttö tekevät kaupungeista otollisia elinympäristöjä mehiläisille, ja maailman suurkaupungeissa onkin saatu ennätyksellisiä hunajasatoja. Mehiläiset eivät ole kiinnostuneita ihmisistä, vaan medestä ja pesän kuningattaresta.

Kaupunkikulttuurikimaran kokosi Antero Nummiranta

Tule mukaan rauhalliselle protestikävelylle vanhusten ja eläkeläisten oikeuksien puolesta!

Kutsumme eläkeläisten omaiset, eläkeläisjärjestöt, yhteisöt, ammattiliitot ja yksittäiset tyytymättömät MUMMO PAPPA WALK -mielenilmaukseen keskiviikkona 16.5. klo 15.30 Kampin Palvelukeskukseen (Salomonkatu 21 B), jossa järjestäydymme rollaattoreinemme ja kävelykeppeinemme protestikulkueeksi.

Kävelemme (hitaasti) klo 16.00 Mannerheimintietä pitkin Eduskuntatalolle, jossa mikrofoni on avoin puheenvuoroille.

Banderollit, kyltit ja omat rollaattorit mukaan!

Järj. Helsingin Torikokous - Occupy Helsinki.

http://torillatavataan.wordpress.com/

OCCUPY HELSINKI 12.5.2012 PAASIKIVENAUKIO

Hyinen keväinen viima ei kyennyt karkoittamaan Paasikivenaukiolta ihmisiä, jotka halusivat saada äänensä kuuluviin.

Vaikka yhteiskunnan suunta tuntuisi toivottomalta, yhteistoiminnalla sitä on mahdollista muuttaa.

Olemme kyllästyneet siihen, että meidän ei anneta vaikuttaa omiin asioihimme. Emmekä ole ainoita.

Antsu

KREIKKALAINEN VOITTO

Pääministeri Jyrki Katainen nyyhki 7.5.2012 telkkarissa vastuullisten puolueiden aseman menetystä Kreikan johdossa. Maan kapitalismia ylläpitävä kaksipuoluejärjestelmä romahti – ainakin väliaikaisesti. Markkinatalouden turvaamisen ääripuolueet Pasok ja Uusi demokratia ovat vastanneet vuosikymmeniä vuorotellen kansan etujen vastaisen politiikan harjoittamisesta. Äärimmilleen kilpailutettu luokkayhteiskunta ei ole välittänyt maansa nuorison hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Uusliberalistinen sosiaali- ja talouspolitiikka sai näissä parlamenttivaaleissa ansaitsemansa tuomion. 

Katainen kehtasi väittää Kreikan kansaa vastuuttomaksi, kun se kykeni ratkaisemaan itsenäisesti, ketä se näissä vaaleissa äänesti. Kreikan kriisistä ovat vastuussa kapitalistit ja heidän äänitorvinaan toimineet Pasok ja Uusi demokratia. Kataisen mielestä tilanne maassa on huolestuttava. Hänen onkin syytä olla huolissaan, jos sama itsenäinen ja kapitalismin vastainen ajattelu leviää myös Suomeen.

Kreikan kansan enemmistö haluaa eroon EU:n ja IMF:n tiukasta laina- ja säästöohjelmasta. Kreikkalaisilla oikeus päättää suhteistaan Euroopan unioniin ja siitä eroamisesta. Edessä ovat todennäköisesti uudet vaalit. Kreikan demokratisoitumisprosessissa mitataan myös Nato-demokratian sietokyky. Sotilasliitosta eroaminen kestää yli 20 vuotta.

Kreikan todellisen vasemmiston (Syriza ja KKE) vaalivoitto oli täysin ansaittua. Se oli odotettu ja iloinen uutinen. Se oli kovan työn tulosta. Tämä voitto osoittaa meille suomalaisille, että yhteiskunnallinen muutos on mahdollinen, mutta se edellyttää toteutuakseen suuntautumista avoimempaan luokkataisteluun ja vasemmistorintaman rakentamiseen.

Kun lammikosta loppuu happi, ongelmat nousevat pintaa.

Ps.

Radikaalin vasemmiston koalitio – SYRIZA – perustettiin v. 2004. Liittouman perustajina toimivat seuraavat puolueet: Synaspismos (SYN), Kansainvälinen työläisvasemmisto (DEA) trotskilaisia, Uudistettu kommunistis-ekologinen vasemmisto (AKOA) KKE:sta irtautunut ryhmä, Yhdistyneen vasemmiston toimintaliike (KEDA) KKE:sta irtautunut porukka, Aktiiviset kansalaiset (kirjailija, vastarintamies ja vas.poliitikko Manolis Glezokseen perintöön liittyvä pol. organisaatio) sekä lisäksi muita itsenäisiä vasemmistojärjestöjä ja aktivisteja. Kreikan kommunistien järjestö (KOE) jättäytyi sivuun liittoutumasta.

Synaspismos on suurin puolue liittoutumassa. Se harjoitti v. 1980–91 yhteistyötä Kreikan kommunistisen puolueen ja Kreikan eurokommunistien kanssa. Sillä on edustus europarlamentissa ja se kuuluu Euroopan yhdistynyt vasemmisto – Pohjoinen vihreä vasemmisto -ryhmään. Puoluetta voisi kuvata erilaisista suuntauksista koostuvaksi punavihreäksi vasemmistososialistiseksi puolueeksi.

Matti Laitinen

8.5.2012

TALVIVAARA

Talvi on pieni vaara.

Talvivaaran kaivos
on elämälle
kuoleman vaara.

Avolouhos – vahingossa

raiskattu maa.
Kestävä ympäristötuho
ei ole Suomessa rikos.

Linnut hukkuivat

prosessiliuosaltaaseen.
Pohjavedet ja vesistöt
myrkyttyivät.

Ilma saastui.

Uraani rikastui.
Rikkikaasut pilasivat
hengitysilmaa.

Kaivosyhtiö

oli vastuuton.
Vihreä ministeri
oli voimaton.

Valtio omistaa osan,

ei veloita,
varmistaa vain
sijoittajien voitot.

Näin käy, kun luonnonvarat

vaihtavat omistajaa.

Matti Laitinen

5.5.2012

BRUNSSI LENININPUISTOSSA

Tervetuloa viettämään lauantaina 5.5.2012 klo 14:00 - 17:00 Kallio-liikkeen 1-vuotissynttäreitä yhteiselle brunssille Lenininpuistoon! Muistellaan kuluneen vuoden saavutuksia ja fiilistellään tulevaa. Samalla Kallio-liike haluaa tukea Lenininpuiston säilyttämistä asukkaiden ja muiden kulkijoiden virkistyspaikkana.

Brunssi toteutetaan nyyttärimeiningillä, joten jaetaan eväät ja viltit. Muista myös lautanen:)

Kaikki uudet ja vanhat tyypit lämpimästi tervetuloa!

Brunssi säävarauksella.

UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE

Alppila Seura ry., Alppiharjun kaupunginosayhdistys muistuttaa että Töölönlahden tiivistyessä ja sen viheralueen kutistuessa, ja keskustan levitessä kauemmas Alppipuiston kaltaiselle viheridyllille on tarvetta. Alppipuisto on tärkeä viheralue myös Keski-Pasilalle. Puiston yhtenäisyys katoaa, kun laakso kutistuu. Pisara-radan ykkösvaihtoehdon toteutuessa ei enää ole keidasmainen vihreidylli. Luontoarvot kärsivät. Pisara-rata ei ole irrallinen muista kantakaupungin viheralueisiin liittyvistä projekteista.

Puiston yleisilmeen rikkoutumisen lisäksi puiston käytettävyys heikkenee ja melu lisääntyy. Puiston merkitystä metropolialueen asukkaille tai paikallisemmin alppiharjulaisille ei ole käsitelty. Alppipuistolla on vankka yhteisöllinen merkitys. Puistossa järjestävät kansalaisjärjestöt suosittuja ja kaikille ilmaisia kaupunkitapahtumia ja nimenomaan musiikkifestivaaleja kesäisin. Festivaaleja ollaan tultu kokemaan kauempaakin.  

Eheää, toimivaa ja moni-ilmeistä kaupunkia voi rakentaa asukkaiden kanssa yhdessä. Puisto suo elintärkeän virkistymispaikan monenikäisille ja monista taustoista tuleville ihmisille, lapsista vanhuksiin. Varttuneimmille Alppiharjulaisiin ei alueella ole muuta paikkaa virkistäytymiseen.

Jos rata linjataankin esitetyn vaihtoehto 3 mukaisesti Alppipuiston sijasta maan alla Alppilan ja Vallilan välistä esim. Aleksis Kiven kadun suuntaisesti, säästyisi puisto ja alppilalaiset saisivat oivallisen aseman.

Asema Alppilassa ratkaisee ongelmia Linnanmäen liikenteessä, joka kesäisin on aivan jumissa, parkkipaikkoja ei ole, eivätkä vierailijat käytä julkisia – junalla asia olisi toisin. Asemalla on tärkeä merkitys Vallilan teollisuusalueelle, jossa on paljon työpaikkoja. Pisara mahdollistaa työmatkat. Asema hyödyttää asukkaita laajalla alueella, mukaan lukien Vallila, Hermanni, Harju. Liityntäliikenteelle ei ole tehty varauksia, mikä kertoo siitä, että YVA ei ole onnistunut kauaskantoisuudessaan. Vallilan ja Alppilan asuinalueiden välissä on Pasilan Konepajan suuri asuinalue. Myös Hermanni ja Kalasatama kasvavat. Koko alueen näkökulmasta asema on tärkeä. Alppila Seura uskoo, että vaihtoehto 3 on pitkällä aikavälillä kiistatta paras, urbaani vaihtoehto ja mahdollistaa Alppiharjun ja Vallilan alueen kehittämisen. Kartta Yleissuunnitelman tiivistelmässä kiistatta osoittaa, että vaihtoehto 1 tukkii Pasilan aluetta ja tuhoaa Alppipuistoa, toisin kuin vaihtoehto 3, joka avaa mahdollisuuksia alueen jatkokehitykseen.

Pro Vanha Vallila ry. yhtyy lausuntoon.

 Vetoomus Lenininpuiston puolesta

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Lenininpuiston läpi ei saa rakentaa uutta autotietä Linnanmäelle. Puistoon ei myöskään tule sijoittaa uutta sisäänkäyntiä Linnanmäelle.

Puistotko lääkkeeksi pysäköintiongelmiin?

Autoton keskusta - puistotko parkkialueiksi?

http://www.adressit.com/vetoomus_lenininpuiston_puolesta

Allekirjoita sinäkin ja kerro ystävillesi. Jo miltei 2000 nimeä listassa.

Kuka hyötyy viheraluevandalismista?

KESKEISET TAVOITTEEMME

HOK-ELANNOSSA

HOK-Elannon edustajiston vaa­lit toteutetaan postivaalin ja sähköisen vaalin yhdistelmänä 2.-14.5.2012. Vaaliaineisto posti­tetaan äänioikeutetuille touko­kuun alkuun mennessä. Jos olet jäsen, etkä ole saanut vaaliai­neistoa toukokuun alkuun men­nessä tarkista, että jäsentieto­si ja osoitteesi ovat ajan tasalla (asiakaspalvelu p. 0107660211).

Ehdokaslistamme on ”Lähi­palveluiden puolesta Suomen Työväenpuolue STP”. STP:n eh­dokaslista pohjautuu laajaan yh­teistyöhön, jonka keskeinen ta­voite on: Osuustoimintaa tulee kehittää vaihtoehtona voiton ta­voitteluun perustuville markki­noille ja vastapainoksi ylikansalli­selle rahanvallalle. Tulee palauttaa työväen ja kuluttajien itsenäisen ja jäsenvaltaisen osuustoiminnan pe­riaatteet.

VAIHTOEHTO KAUPAN KES­KITTÄMISELLE

On kehitettävä lähikaup­paa kaupalliseen voitontavoit­teluun tähtäävän ja yksipuoli­sesti suurten yksiköiden tehokkuutta korostavan linjan sijasta.

Lähikaupan palvelujen kar­simisen sijaan niitä tulee laajen­taa ja monipuolistaa. Päivittäista­varakauppojen tulee sijoittua si­ten, että ne tavoitetaan joukkoliiken­neyhteyksillä.

Pienituloisten ostohyvityksiä on korotettava ja hinta-alennukset on kohdistettava erityisesti pienitu­loisille tärkeisiin elintarvikkeisiin ja muihin hyödykkeisiin.

Myymälöille tulee antaa mah­dollisuuksia oman toiminnan ke­hittämiseen ilman ylhäältä tulevia määräyksiä.

Osuusliikkeen tulee olla edel­läkävijä työntekijöiden oikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien ke­hittämisessä. Työntekijöiden tulee saada valita edustajansa osuusliik­keen kaikkiin hallintoelimiin.

Pätkätöiden ja muiden epä­tyypillisten työsuhteiden sijasta on lisättävä normaaleja kokoaikai­sia työpaikkoja. Kaikille työnteki­jöille on taattava vähintään 6 tun­nin yhtäjaksoinen päivittäinen työ.

Osuusliikkeen toimintaa tu­lee kehittää ekologisesti kestä­vän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hankinnoissa tulee suosia paikallista pienyrittäjyyttä.

Kehitysmaakauppojen ja ke­hitysmaiden itsenäisten tuottajien kanssa on kehitettävä reilua ja suoraa kauppaa ohi ylikansallisten suuryhtiöiden. Osuusliikkeen tulee omassa toiminnassaan torjua kai­kenlainen rasismi ja muu syrjintä.

Osuustoiminnan vahvistami­nen tuotannossa on tärkeä keino turvata, ettei toiminta ajaudu yli­kansallisen pääoman käsiin.

Osuusliikkeen jäsenten vaa­leilla valitseman edustajiston to­dellista päätösvaltaa on lisättä­vä niin osuusliikkeen, kuin sen hal­litsemien yritysten johtamisessa. HOK-Elannon muuttaminen osa­keyhtiöksi tulee torjua.

Osuustoiminta ja osuusliike tarjoavat mahdollisuuden oma­toimisuutta edistävään taloudel­liseen toimintaan, jossa voimava­roja kootaan yhteistyöhön ja sa­malla edistetään tasa-arvoisuutta ja huolenpitoa kaikista. Se tarjoaa kansanvaltaisen vaihtoehdon ra­han vallan hallitsemille globaaleil­le markkinavoimille.

STP/hallitus

Ehdokkaittemme numerot: 886-912

ASUKKAAT NOUSIVAT PUOLUSTAMAAN ALUEENSA PUISTOJA

Viheralueita uhkaavat mittavat rakennushankkeet. Lenininpuiston läpi halutaan vetää kaksikaistainen autotie uuteen Linnanmäen parkkihalliin. Uuden 800-paikkaisen gourment-ravintolaryppään maksukykyinen asiakaskunta haluaa päästä autoillaan lähelle herkkuja. Kaupunginsuunnitteluvirasto ehdottaa, että katu pysäköintitaloon olisi Sturenkadulta, Lenininpuiston reunaa pitkin. Pysäköintitalo ei Linnanmäen toimitusjohtaja Räikkösen mukaan ratkaise heinäkuisten viikonloppujen pysäköintiongelmaa Alppilan asuntokaduilla, jolloin kävijöitä on 15 000- 20 000. Pisara-radan rakentaminen puolestaan uhkaa lohkaista palan Alppipuistosta.

KANNANOTTO LINNANMÄEN, ALPPIPUISTON JA LENININPUISTON ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDISTA JA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA

Alppila-Seuralla ei ole mitään Linnanmäen ympärivuotisen käytön lisäämistä vastaan. Seura puolustaa kuitenkin asukkaiden etuja ja haluaa säilyttää Lenininpuiston asukkaiden rauhallisena keitaana. Emme vastusta parkkitalon rakentamista vesilinnaan, mutta emme hyväksy ajotien vetämistä pienen Lenininpuiston kautta emmekä uuden portin ja jalankulkuväylän avaamista sitä kautta. Kasvavan asukasmäärän vuoksi ei ole varaa menettää yhtään puistoa. Suunniteltu ajoreitti myös vahingoittaisi Åshöjdenin kouluakäyvien lasten liikenneturvallisuutta ja estäisi puiston käyttämistä koulutyössä. Linnanmäen huvipuiston omistava Lasten Päivän Säätiö on lisäksi avoimesti esitellyt jatkosuunnitelmiaan, mm. hotellin rakentamista pysäköintitaloksi suunnitellun vesilinnan viereen. Asukkailla on
perusteltu syy epäillä, että kaikkea ei ole kerrottu avoimesti. Pysäköintitalo ei edes ratkaise alueen pysäköintiongelmia. Tulemme kuitenkin yhdessä kaupungin ja Linnanmäen kanssa etsimään
asiassa kaikkia tyydyttävää ratkaisua.

Vaadimme, että kaikki Linnanmäen ja kaupunkisuunnitteluviraston keskustelut ja suunnitelmat julkistetaan yhdellä kertaa, ennen kaavamuutoksesta päättämistä. Myös Viipurinkadun varrella olevan rakentamattoman, nyt parkkipaikkana toimivan tontin, kaavoituksesta on päätettävä yhtä aikaa Linnanmäen ja puistojen kaavoittamisen kanssa.

Mielestämme ajoreitti Lenininpuiston kautta on vain alku, jolla Lenininpuisto ja eteläinen Alppipuisto ollaan muuttamassa osaksi yhtiöitettävää Linnanmäkeä. Puiston lähialueiden asukasluku kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Alppilan asunnoista on suurin osa parvekkeettomia yksiöitä ja kaksioita, joiden asukkaat tarvitsevat rauhallisen, pakokaasuttoman puiston.

ALPPIPUISTON JA LENININPUISTON HISTORIAA

Alppiharjuun, pääradan, Viipurinkadun ja Sturenkadun väliin sijoittuvat kaksi Helsingin puistojen helmeä, Alppipuisto ja Lenininpuisto. Molemmat ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviä. Leimallista kummallekin puistolle ovat vesiaiheet ja kasvierikoisuudet.

Vielä 1800-luvun alussa alue oli kallioista metsää, jossa harjoitettiin pienimuotoista palstaviljelyä. Alppilan puistoalue oli yksi 1840-luvulla muodostetuista vuokra-alueista ja korkeasta, vuorisesta maastosta johtuen alueen nimeksi tuli Alpen, Alppi. Puistojen tarina alkoi 1850-luvulla, kun liikemiesten haaveena oli perustaa vesiravintola Töölönlahden pohjukkaan. Alueelle suunniteltiin myös eläintarhaa, tästä syystä koko alue sai nimekseen Eläintarha. Tuolloin Eläintarhan puisto oli kaupungin puistoista suurin, ja se oli hyvin suosittu kävelykohteena.

Ratkaiseva tapahtuma puiston historiassa oli Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakentaminen v. 1858–62. Rautatie jakoi alueen kahtia. Eläintarha- ja kylpylähanke lopahtivat, kun terveyslähdekin jäi radan alle.

LENININPUISTO

Puistosta lohkaistiin v. 1960 osa, joka sijaitsee hieman piilossa Kulttuuritalon takana. Upea puisto rakennettiin kallioiselle mäelle Helsingin kaupungin ja Helsingin puutarhanäyttelyn näyttämöksi. Alueen suunnitteli maineikas puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer.

Puiston halki on rakennettu pieni puro, joka laskee vesialtaaseen Kulttuuritalon portin puolella. Käytävät on tehty liuskekivestä. Puistossa kasvaa runsaasti kasviharvinaisuuksia. Lenininpuisto sai nimensä vuonna 1970 Suomen itsenäisyyden ensimmäisenä tunnustaneen V.I. Leninin 100-vuotispäivän muistoksi.

Lenininpuisto on vieläkin kasviharrastajien bongauskohde, vaikka osa kasvillisuudesta on vuosien saatossa kuollut niiden ohuen kasvualustan ja ankarien talvien vuoksi. Silti sieltä löytyy useita arkoina pidettyjä tai muuten harvinaisia kasveja, joita ei kasva muissa Helsingin puistoissa. Niitä ovat mm. orjanlaakeri, koiranpensas, euroopanmarjakuusen lajikkeita, liuskahopeavaahtera ja lumiherukka. Kanadanhemlokki lienee lajissaan Helsingin komein. Maininnan arvoisia ovat myös hibatuija ja kartiokuusi. Puiston keskiosassa kasvaa ehkä Helsingin ainoa koreantuija, joka on helppo tuntea koristeellisista, alta valkoisista neulasista.

Asukkaiden kirjoituksia Alppi- ja Lenininpuistoista

Toimittanut: Antero Nummiranta