PÄÄOMAN KIERTOKULKU JA GLOBAALI KAPITALISMI

Kapitalisti ostaa pääoman kiertokulun ensimmäisessä vaiheessa tuotantovälineet (luonnonvarat, raaka-aineet, puolivalmisteet, energia, työkalut, koneet, logistiikka, tehtaat) ja työvoiman (ihmistyö). Suomalainen kapitalistisuku perustaa paperitehtaan Etelä-Amerikkaan. Kohdemaassa on rikkaat luonnonvarat, ja raaka-aineet ovat halpoja. Suku siirtää koneensa ja tuotantoprosessin ydinosaajat sinne. Kohdemaa tukee uutta tehdasta takaamalla sille toimivan infrastruktuurin ja logistiikan. Ulkomaisia investointeja ei veroteta. Kapitalistisuku heittäytyy hyväntekijäksi ja palkkaa halvalla käyttöönsä paikallista työvoimaa.

Kiertokulun toisessa vaiheessa tuotantovälineet muuttuvat tavaroiksi, joiden arvo on suurempi kuin niiden valmistajan arvo (työläisen palkka) sisältäen prosessiin sijoitetun pääoman ja työläiseltä riistetyn lisäarvon. Tuotantovälineiden arvo siirtyy tuotteeseen. Eteläamerikkalaiset työläiset muuttavat tuotantoprosessissa pienin työvoimakustannuksin puun yhtä laadukkaaksi paperiksi kuin Suomessakin. Työläiset eivät lakkoile. He maksavat nurkumatta omat sosiaalikulunsa ja terveysmenonsa.

Kolmannessa vaiheessa valmistetut tavarat pistetään markkinoille eli ne myydään. Niiden arvo realisoidaan rahassa, jonka määrä on suurempi kuin kiertokulun alussa sijoitettu rahamäärä. Sitten fyrkat sijoitetaan jälleen uuteen tavaratuotantoon. Tarinan suomalainen paperitehdas myy hyvällä voitolla paperiaan maailmamarkkinoilla ja jopa Suomeen. Paperitehtaan omistajat ovat tyytyväisiä saadessaan kosolti verottomia osinkotuloja. Osa saavutetusta tuloksesta kohdistetaan sademetsään alkuperäisasukkaiden asuinalueille raivatuille eukalyptuspuuviljelmille ja tehokkaampiin paperikoneisiin. Näin kiertokulkurumba jatkuu kehäliikkeenä.

Tuotantovälineet omistava kapitalisti tuottaa tuotannossa lisäarvon pöllimällä työmieheltä maksamatonta työtä ja tuottamalla sillä tavaroita. Hän joutuu jakamaan tämän lisäarvon niiden kapitalistien kanssa, jotka osallistuvat yhteiskunnalliseen tuotantoon. Lisäarvo jakautuu useisiin osiin kuten mm. voittoon, lainakorkoihin, mainos- ja rahtikuluihin sekä vuokriin. Tuotantovälineiden kapitalistinen yksityisomistus takaa sen, että tämä lailla turvattu yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus jatkuu.

Suomalaiset paperityöläissukupolvet ehtivät elättää yli sata vuotta tarinan suomalaista kapitalistisukua. He kustansivat työnsä tuottamilla arvoilla uudet paperikoneet ja tehtaat, prosessin valvontaan tarvittavat tietokoneet sekä myös tehtaan johtajan ylellisen elämäntavan. Tehtaan alasajon myötä sen työläiset jäivät työttömiksi. Kansallisen kapitalismin korvautuessa globaalilla kapitalismilla pääomien liikkuvuus vapautui. Kapitalistien investoinnit suuntautuivat kotimaan sijasta sinne, missä pääomalle sai maksimaalisen voiton. Tämän vuoksi kansainväliset kaivosyhtiöt saapuivat myös Suomen maaperälle.

Euroopan unionin neljä perusvapautta – pääomien, palveluiden, tavaroiden ja työvoiman vapaa liikkuvuus – palvelevat Euroopassa pääoman kiertokulun esteettömyyttä ja vapautta. Sotilasliitto Naton tehtävänä on turvata kapitalististen tuotantosuhteiden pysyminen vallitsevina Euroopassa ja muualla maailmassa.

Matti Laitinen
3.9.2014

HAUTAJAISSAATOSSA

Istuin poikani kanssa eduskuntatalon portailla. Ympärillämme liehuivat Palestiinan liput. Gazassa asuu 1,5 miljoonaa ihmistä tungettuna Espoon kokoiselle alueelle. He elävät ja kuolevat Israelin saartamana. Daavid ja Goljat taistelevat. Tehottomilla raketeilla varustautunut Daavid ei mahda mitään ohjuksilla, panssareilla ja ilmavoimilla varustautuneelle Goljatille. Tuhansia palestiinalaisia – miehiä, naisia ja lapsia – on jo kuollut ilmapommituksissa ja ohjusiskuissa.

Maailmassa ei ole olemassa mitään erityistä rakastettua ja valittua kansaa, joka olisi ollut yksin halveksunnan ja kärsimysten kohteena. Sitä vastoin kaikkien maiden alistetussa asemassa olevat ihmiset ovat olleet kautta aikojen ja ovat yhä edelleen piinan ja sorron kohteina. Mitään kansaa ei ole myöskään heitetty historian kulkuun opettamaan muita ihmisiä ja kansoja arvostamaan oikeudenmukaisuutta ja kunnioittamaan lähimmäisiään. Gazan teurastusta ei voi perustella mitenkään oikeudenmukaisena tai lähimmäisiä kunnioittavana tekona.
Suomen valtio ostaa Israelilta aseita, joiden toimivuus on testattu Gazassa. Se tukee aseostoillaan kansanmurhaa. Kukaan humanisti – oli hän ateisti, buddhalainen, hindu, juutalainen, kristitty, muslimi tai jokin muu – ei voi hyväksyä kansanmurhaa. Me olemme palanneet veriappelsiinien aikaan.
Me, minä ja poikani, emme marssineet Helsingin keskustassa islamin tai kristinuskon puolesta tai sitä vastaan. Me emme lukeudu myöskään juutalaisten kansanmurhan kannattajiin. Me, uskonnottomat miehet, marssimme palestiinalaisten puolesta, heidän oikeudestaan ihmisinä ihmisarvoiseen ja oikeudenmukaiseen elämään omassa maassaan. Minä en näe mitään syytä, miksi minun pitäisi loiventaa jo 1980-luvulla aloittamaani israelilaisten tuotteiden ostoboikottia.
Matti Laitinen
9.8.2014

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YKSITYISTÄMINEN ETENEE

Yli 220 000 suomalaista lasta käy päivähoidossa. Heistä n. 10 % harjoittaa päivittäistä aktiviteettiaan yksityisessä päiväkodissa. Suomessa on kolmenlaisia lastentarhoja: kunnallisia, yksityisiä ja ostopalvelu- päiväkoteja. Päivähoitomaksut eivät eroja näiden palveluntuottajien kesken kovin paljon, koska Kela ja kunnat maksavat suurimman osan kustannuksista. Yksityistä päivähoitoa suosivat varakkaammat vanhemmat saavat tähän tarkoitukseen yksityisen hoidon tukea.

Kansainväliset suuryhtiöt rynnivät maamme sosiaali- ja terveysalalle. Norjalainen Norlandia Care Group osti viime viikolla yksityisen, 30 toimintayksikön suuruisen, Tenava-päiväkotiketjun osake-enemmistön.  Norjalaiset eivät tehneet tätä siksi, että tenavien elämä olisi näin onnellisempaa. Hesarin 15.5.2014 julkaiseman artikkelin mukaan norjalaisten mielestä: ”Päivähoito on erinomainen, kiinnostava sijoituskohde Suomessa, koska uskomme yksityisen päivähoidon osuuden kasvavan lähivuosina.”

Suomalainen sosiaali- ja terveysalan yksityissektori on kansainvälistynyt merkittävästi viime vuosina. Attendo, Mehiläinen ja Terveystalo ovat siirtyneet jo kansainväliseen omistukseen.

Brysselissä laadittu ja Suomen eduskunnan hyväksymä EU:n kilpailutuslainsäädäntö tukee vahvasti norjalaisten näkemystä. Syyskuussa 2013 voimaanastuneen kunta- ja kilpailulakimuutoksen perusteluna oli Euroopan komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistaminen. Hallitus haluaa poistaa kuntien elinkeinotoiminnalta konkurssisuojan ja veroetuudet, koska heidän mielestään nämä vääristävät kilpailua. Tämän hankkeen todellisena päämääränä on kilpailuneutraliteettiin vedoten ensisijaistaa yksityisomistukseen perustuva kuntasektorin liiketoiminta ja toissijaistaa yhteiskunnalliseen omistukseen perustuva palvelutuotanto.

Kilpailuneutraliteetilla tarkoitetaan sitä, että taataan yksityiselle ja yhteiskunnalliselle tuotantosektoreille tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Uusliberalistien mukaan kilpailutilannetta vääristävät julkisen sektorin elinkeinotoiminta, julkinen rahoitus tai tuki yrityksille sekä kunnallisten liikelaitosten höllempi verokohtelu. Kapitalistien mielestä kuntien liikelaitosten kilpailuneutraliteettia koskevat ongelmat voidaan poistaa muutamalla niiden toiminta osakeyhtiö-, osuuskunta-, yhdistys- tai säätiömuotoiseksi sekä suosimalla yksityisiä palvelujentuottajia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensin kuntaan perustetaan yksityinen yhtiö, joka tarjoaa esim. samanlaisia sosiaali-, terveys-, hoiva- ja erityisryhmien asumispalveluja kuin kuntakin. Tämä johtaa siihen, että joudutaan kilpailutilanteeseen. Seuraavaksi kilpailuvirastoon lähetetään toimenpidepyyntö. Jotta toimittaisiin EU:n neljän vapauden hengessä, toiminta osoitetaan kilpailulain mukaisesti pääsääntöisesti yksityisen tahon hoidettavaksi. Tämän seurauksena yksityistäminen etenee ja tiet kansainvälisille palveluntuottajayhtiöille ja pääomalle avautuvat. Kunnan on sallittua tuottaa palveluita omana toimintana kilpailutilanteessa, jos tällainen toiminta on niin vähäistä, ettei sillä ole markkinavaikutuksia.

Vaikka Norja ei ole Euroopan unionin jäsen, sen pääomapiirit kykenevät hyödyntämään unionin neljää perusvapautta – pääoman, palveluiden, tavaroiden ja työvoiman vapaata liikkumista – sijoitus- ja liiketoiminnassaan.

Minusta yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitäminen ei ole sama asia kuin kansainvälisten ja kansallisten suuryritysten liiketoiminnan ja sijoittajien voittojen turvaaminen verovaroilla.

Hyvinvointivaltion puolesta – Ei EU:lle.

Matti Laitinen

18.5.2014

SUOMEN TYÖVÄENPUOLUEEN EU-VAALIEHDOKKAAT YLEISRADION VAALITENTISSÄ

Juhani Tanski, ehdokasnumero 39
http://areena.yle.fi/tv/2258745


Matti Laitinen, ehdokasnumero 28
http://areena.yle.fi/tv/2258885


Tommi Lievemaa, ehdokasnumero 29
http://areena.yle.fi/tv/2249849


Hyvinvointivaltion puolesta - Ei Euroopan unionille!

VANHA NATORATSU PÄRSKYY

VANHA NATORATSU PÄRSKYY

Nato-Olli Kivinen pärskyy Hesarin Nato-tiedotteessa innoissaan kuin vanha sotaratsu pääsystä sotilasliitto Naton väreissä ja panssareissa turnajaisiin Venäjää vastaan. Minusta Nato-Ollin hirnahtelut ovat vastuutonta kansankiihotusta asevarustelun ja mahdollisiin suurvaltakonflikteihin osallistumisen puolesta. Nato-Olli valaa tietoisesti suomalaisiin perusteetonta turvattomuudentunnetta. Tämä ei ole yllättävää, koska Helsingin Sanomien tärkein tehtävä on toimia Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden purkamisen välineenä ja sen ideologisena tykistöasemana.

Nato-Olli väittää Suomen turvallisuuspolitiikan olevan riekaleina ja pelottelee kansalaisia entistä ankarammin Venäjällä. Suomen turvallisuuspolitiikka ei ole riekaleina, koska maamme on edelleen sotilaallisesti liittoutumaton ja suurvaltojen konfliktien ulkopuolella pysyttelevä valtio. Käsittääkseni kukaan ei ole hyökännyt maahamme.

Nato-Ollin mukaan ”Nato-maiden edustajat ovat yksityisissä keskusteluissa olleet yhä ärtyneempiä Ruotsin ja Suomen rusinanpoimintaan: Ruotsi ja Suomi toivovat Natolta turvaa rauhankumppanuuden perusteella, mutteivät ole valmiita kantamaan yhteistä vastuuta.”

On naurettavaa vedota toimittajan omiin yksityiskeskusteluihin samanmielisten kanssa. Minusta ne voi jättää omaan arvoonsa. Miksi meidän suomalaisten pitäisi kantaa vastuuta sotilasliitto Naton sotatoimista ja sen tuhoavista seurauksista? Kansalaistemme enemmistö vastustaa edelleen Natoon liittymistä. Minusta maamme suhteet sotilasliitto Natoon ovat jo nyt liian läheiset. Suomen tulisi irtisanoa ulkojäsenyytensä Natoon.

Ei Nato-kammo, vaan Suomen ulkojäsenyys Natossa ja Suomen eliitin myötämielisyys USA:ta kohtaan, ovat johtaneet maamme asetekniseen riippuvuuteen Yhdysvalloista. Tämä samainen Yhdysvallat sattuu olemaan myös sotilasliitto Naton johtaja. Naton 13. artiklan mukaan Nato-sopimuksen oltua voimassa 20 vuotta sopimuspuoli voi lakata olemasta sopimuspuoli vuoden kuluttua siitä, kun se on antanut irtisanomisilmoituksensa Amerikan Yhdysvaltojen hallitukselle, joka ilmoittaa muiden sopimuspuolten hallituksille kunkin irtisanomisilmoituksen talletuksesta.

Yhdysvalloilla on nykyisin yli 700 sotilastukikohtaa maailman 132 eri valtiossa. Tuorein niistä aloitti juuri toimintansa Romaniassa.  USA:n maailmanlaajuinen tukikohtaverkosto on Naton käytettävissä. Yhdysvaltain johtaman Naton päälliköt eivät pahoittaisi mieltään, jos he saisivat perustaa uuden tukikohdan Ukrainaan. Sodan tärkein voitto ei ole sotilaallinen. Sodan tärkein voitto on liikevoitto.

Sotilasliitto Naton jäsenvaltioiden usko YK:n päätöksiin ja päämääriin on horjunut toistamiseen viimeisen 20 vuoden aikana. Sotilasliitto on syyllistynyt USA:n johdolla lukuisia kertoa edustamiensa valtioiden vapauden, yhteisen perinnön, kulttuurin ja sivistyksen suojelun nimissä kulloisessakin kohdemaassa tapahtuvaan demokratian loukkaamiseen, henkilökohtaisen vapauden riistoon ja oikeusvaltion periaatteiden tietoiseen karttamiseen. Nato on luonut itse vihollisensa. Se ei ole edistänyt maailman rauhaa. Kuka kaipaa maahamme Naton sotilastukikohtia, sen tiedusteluasemia ja asiantuntijoita tai sotilaittemme osallistumista Naton kohdemaiden siviilikohteiden aktiiviseen tuhoamiseen? Sodan tuotteistaminen on tehnyt tappamisesta tuottavaa teollisuutta.

On olemassa toinenkin vaihtoehto kuin asevarustelun kiihdyttäminen ja liittyminen sotilasliitto Naton täysjäseneksi. Toinen vaihtoehto on jatkaa pysyttäytymistä sotilasliittojen ulkopuolella ja olla aktiivinen maailmanrauhaan kohti suuntautuvissa toimissa. Tällaisia toimia ovat mm. yleinen aseidenriisunta ja kaikkien sotilasliittojen lakkauttaminen.

Ehdoton ei sotilasliitto Natolle! Neuvotteluja Suomen Natoon liittämiseksi ei ole mitään syytä aloittaa.

Matti Laitinen

15.4.2014

EUROPEAN UNION PAHA UNI ON

 

EUROPEAN UNION PAHA UNI ON

Talouskomissaari Olli Rehn kehtaa väittää, että ”Euroopan asiat ovat suomalaisten asioita. Niihin pitää vaikuttaa parhailla mahdollisilla paikoilla.”

Minun mielestäni Euroopan unionin asiat eivät ole suomalaisten asioita. Niihin ei voi vaikuttaa tavallisten kansalaisten kannalta myönteisesti edes unionin parhailta paikoilta. Olli Rehnin pitäisi tietää tämä.

Keskustalainen Olli Rehn toimii EU:n unionin talous- ja raha-asioista vastaavana komissaarina. Hänet on nimitetty myös Euroopan komission varapuheenjohtajaksi v. 2010–2014. Vuosina 2004–2009 hän toimi unionin laajentumisasioista vastaavana komissaarina José Manuel Barroson ensimmäisessä Euroopan komissiossa.

Olli Rehnin komissaarikaudella harjoitettu talouspolitiikka on vienyt Euroopan unionin ja sen jäsenmaat eurokriisiin. Taloudellisten ongelmien ratkaisukeinoksi hänellä on ollut tarjottavaan vain ja ainoastaan uusliberalistista talouspolitiikkaa, joka on johtanut tiukkaan sosiaali- ja terveysmenojen supistamiseen sekä valtion yhtiöiden ja kunnallisten palveluiden yksityistämiseen. Suomessa kuuliaisesti noudatetun rehniläisen talouspolitiikan seurauksena köyhyys on lisääntynyt ja suurtyöttömyydestä on tullut pysyvää maassamme. Katolinen kirkko voisi kanonisoida Olli Rehnin Euroopan yksityispankkien suojeluspyhimykseksi – Pyhäksi Euro-Olliksi.

Olli Rehn näyttää olevan sydänjuuriaan myöten Euroopan unionin huoltomies. Hän toteaakin vaalimainoksessaan, että ”jos talossa on vikaa, se kannattaa korjata eikä purkaa. Varsinkin, jos sattuu asumaan siinä talossa.”

Entä, jos tämä talo onkin suunniteltu aivan toiseen käyttöön kuin on kerrottu ja siinä ilmenee tästä johtuen pahoja rakenteellisia vikoja sekä sen asukkaiden terveydelle suorastaan turmiollisia homevaurioita, tällöin – minun mielestäni – tällainen sortumisvaarassa oleva rakennus pitäisi korjaamisen sijasta purkaa.

EU on Euroopan kapitalistien yhteistyöjärjestö, jonka kautta kapitalistit toteuttavat pääomien, työvoiman, palveluiden ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta eli vapaata markkinataloutta Euroopassa. Jäsenvaltiot ovat menettäneet itsenäisen lainsäädäntövaltansa sekä talous- ja ulkopolitiikkansa. Tämän eurooppalaisen oligarkkiorganisaation kilpailutuslainsäädäntö suosii yksityissektoria. Euroopan unionilla on aivan liian läheiset suhteet Yhdysvaltojen johtamaan sotilasliitto Natoon.

Minä haluan muuttaa Eurooppaa siten, että se muuttuu kansainvälisten suuryhtiöiden etuja ajavan Euroopan unionin Euroopasta ihmisten enemmistön etuja ajavaksi ja ylläpitäväksi Euroopaksi, joka katkaisee suhteensa sotilasliitto Natoon.

Olli Rehn ei uskalla olla samaa mieltä kanssani. Hän ei toimi Suomen kansalaisten enemmistön parhaaksi!

Matti Laitinen

8.4.2014

KOLMEN KERROKSEN VÄKEÄ

Suomessa toimii limittäin kolme erilaista hyvinvointivaltiota – vaurauden, siedettävyyden ja niukkuuden hyvinvointivaltiot. Tämän tosiasian todentamiseksi ei tarvitse perustaa erillistä Niukkuuden ja pahoinvoinnin laitosta. Seuraavassa tarkastellaan näitä hyvinvointivaltiotyyppejä niiden urbaanissa toimintaympäristössä.

Vaurauden hyvinvointivaltio

Vaurauden hyvinvointivaltio on Suomen poliittisen ja taloudellisen eliitin hyvinvointivaltio. Tämän hyvinvointivaltiovaltion hyvinvointipalvelut kohdistuvat vain suomalaisten pienelle vähemmistölle. He elävät pitkään ja vauraudessa sekä voivat hyvin. He nauttivat terveellistä ravintoa, huolehtivat terveydestään yksityissektorin terveyspalveluja hyödyntäen sekä asuvat tilavissa ja hyvinvarustetuissa huoneistoissa omissa kaupunginosissaan. He maksavat pääomatuloistaan vähän veroa ja siirtävät tulojaan veroparatiiseihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden säästöpolitiikka ei koske koskaan heitä. Poliittinen ja taloudellinen valta yhteiskunnassa on heidän käsissään. He eivät joudu koskaan vastuuseen tekemistään talouspoliittisista päätöksistä. Euroopan unioni ajaa heidän asiaansa. Omistaessaan tuotantovälineet he kuvittelevat olevansa muiden yläpuolella, vaikka ilman heitäkin muut ihmiset tulisivat vallan mainiosti toimeen. Heidän lapsensa perivät sosiaalisesti heidän yhteiskunnallisen asemansa.

Siedettävyyden hyvinvointivaltio

Siedettävyyden hyvinvointivaltio on ansiotyössä toimivien palkkatyöläisten hyvinvointivaltio. He muodostavat suurimman väestönosan yhteiskunnassa. He ovat tämän keon työläisiä ja sotilaita. Osa heistä elää toivossa päästä kipuamaan vaurauden hyvinvointivaltioon. Osa heistä luisuu ajoittain tai pysyvästi niukkuuden hyvinvointivaltioon. Puolet heistä kuvittelee Euroopan unionin ajavan heidän etujaan. Heidän tärkein tehtävänsä on vaurauden hyvinvointivaltion ylläpitäminen ja turvaaminen. He elävät siedettävästi. Asuntovelkojen maksaminen ja korkeat elämisen kustannukset pitävät heidät nuhteessa ja kurissa. He syövät viikonlopulla paremmin ja arkisin tarjousten suomaa kotiruokaa. Työterveydenhuolto huolehtii heidän terveydestään. He asuvat perheineen omistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asunnoissa lähiöissä.  Sosiaali- ja terveyspalveluiden säästöpolitiikka koskee aina heitä, koska he toimivat verotuksen kautta sen rahoittajina. Heidän äänensä ovat tärkeitä edustuksellisen näennäisdemokratian ja vapaan markkinatalouden uskottavuuden kannalta.

Niukkuuden hyvinvointivaltio

Niukkuuden hyvinvointivaltio on Suomen vähäosaisten ja pienituloisten ihmisten hyvinvointivaltio. He koostuvat matalapalkka-aloilla työskentelevistä ihmisistä, opiskelijoista, maahanmuuttajista, pitkäaikaistyöttömistä, vammaisista, vajaakuntoisista, yhteiskunnasta syrjäytyneistä ja kansaneläkkeen perusosaa saavista vanhuksista. Heille on ominaista, että heidän toimeentulonsa jää EU:n köyhyysrajan alle tai on niukasti sen yli. He asuvat yleensä kaupungin vuokra-asunnoissa, mielenterveyskuntoutujien tukiasunnoissa, palvelutaloissa, asuntoloissa tai ovat vailla vakinaista asuntoa. Terveyskeskukset huolehtivat heidän terveydestään, jos heillä on varaa maksaa poliklinikkamaksu. Heidän ravintonsa koostuu halvimmista elintarvikkeista, leipäjonon ruoka-avusta ja keräilytaloudesta. He joutuvat usein yhteiskunnallisten ongelmien syntipukeiksi. Säästöpolitiikka kohdistuu heihin rankimmin, koska valtaosa heistä on puolustuskyvyttömiä.  Heidän olemassaolonsa ja suurempi kuolleisuutensa on seurausta huonosti hoidetusta yhteiskuntapolitiikasta. Euroopan unionin alueella elää 120 miljoonaa köyhää ihmistä.

Jotta elämä olisi siedettävämpää ja oikeudenmukaisempaa sekä soljuisi solidaarisuuden hengessä, meidän työläisten tehtävä on hävittää Suomen hyvinvoinnin kolmesta kerroksesta kaksi tarpeetonta – vaurauden ja niukkuuden hyvinvointivaltiot – sekä sytyttää luokkatietoisuus valaisemaan siedettävyyden hyvinvointivaltiota.

Matti Laitinen

2.4.2014

LENININ KUOLEMASTA 90 VUOTTA

 

Vladimir Iljitš Leninin kuolemasta tuli kuluneeksi tammikuun lopulla 90 vuotta. Tuo yksi viime vuosisadan merkittävimmistä ajattelijoista ja valtiomiehistä tahdotaan tietoisesti unohtaa.  Hänet halutaan mieltää vain yhdeksi marxilaisuuden sivuraiteen asemapäälliköksi, jonka merkitystä on muodikasta ja suotavaa vähätellä. Lenin kuoli melko nuorena, joten hänen merkityksensä myöhemmän Neuvostoliiton rakentamiseen jäi vähäiseksi. Hänen seuraajansa hokivat hänen nimeään, mutta eivät toteuttaneet hänen viisaita ajatuksiaan.

 

Antonio Gramsci kirjoitti Vankilavihkoissaan tästä kummallisesta vastakkainasettelusta seuraavaa: ”Marxin ja Iljitšin vertaaminen arvojärjestyksen muodostamiseksi on typerää ja tyhjänpäiväistä. He ilmentävät kahta vaihetta, tiedettä ja toimintaa, jotka ovat samanaikaisesti sekä homogeenisiä että heterogeenisiä… Samoin olisi historiallisesti järjetöntä Kristuksen ja Paavalin vertaaminen. Kristus-Weltanschauung (maailmankatsomus) – Paavali organisaattori, toiminta, maailmankatsomuksen levitys; nämä molemmat ovat yhtä välttämättömiä ja niillä on yhtä suuri historiallinen merkitys.” Otto Wille Kuusinen tähdensi aikoinaan aatteen aineellistuvan järjestäytymällä.

 

Osavoitto asukkaille

Asukastalojen käyttäjien ja työntekijöiden mielipide huomioitava päätöksenteossa.

Tiistaina, 21.1.2014, oli monikymmenpäinen joukko asukastalojen aktivisteja kerääntynyt Kallion virastotalon eteen odottamaan Helsingin terveys- ja sosiaalilautakunnan kokousta. Asukkaat kertoivat lautakunnan jäsenille huolestaan, että 11 kaupungin omaa asukastaloa säästöjen nimessä ajetaan alas 2015. Joka vuosi asukastalot ovat luoneet työpaikan 200 vaikeasti työllistettävälle, puhumattakaan kymmenistä vakituisista työntekijöistä.

Asukkaat olivat huolestuneita ehdotuksesta, jonka mukaan Helsinki luopuisi asukastalojen ylläpitämisestä ja vastuu niiden toiminnan jatkumisesta jätettäisiin asukkaille ja kolmannen sektorin järjestöille.  Asukastalojen monipuolinen toiminta ei ole mahdollista ilman palkattuja työntekijöitä. Yhdistyksillä ei ole varoja vuokriin, palkattuihin työntekijöihin, työllistämiseen, ruokapalveluihin eikä moniin muihin sosiaali- ja terveysviraston ylläpitämien asukastalojen nyt tarjoamiin palveluihin.  Asukastaloilla on myös tärkeä merkitys ehkäisevässä sosiaalis-terveydellisessä toiminnassa, kuntoutuksessa sekä perheiden ja vanhusten hyvinvoinnissa. Huolestuttavaa on myös eläkeläisjärjestöjen sote-virastolta saamien  toiminta-avustusten lopettaminen. Senkin takia asukastalojen säilyttäminen nykymuodossaan on entistäkin tärkeämpää.


Evästystä sos.terv.-lautakunnalle!

Näin valisti eräs 55-vuotias työkyvyttömyyseläkkeellä oleva nainen mm. Vihreiden Hannu Tuomista ja Vasemmistoliiton  Anna Vuorjokea:
"Löysin Pihlajamäen lähiöaseman ja koin paikan heti turvalliseksi kohtaamispaikaksi. Omaa kiinnostusta ja osaamista saa tuoda vapaaehtoisena voimiensa mukaan yleiseen käyttöön. Saa arvostusta, tuntee olevansa hyödyksi ja kuuluu joukkoon. Olin perustamassa Tukiyhdistys PIHLAa lähiöaseman tueksi ja saimme lyhyessä ajassa yli 150 jäsentä, jotka kaikki ovat huolissaan asukastilan alasajosta.
Jos tälläiset matalan kynnyksen tilat ajetan alas, oma elämäni kapenee. Pelkään jääväni ulkopuoliseksi. Pienellä eläkkeelläni en juurikaan voi lähteä mukaan maksullisiin harrastuksiin. Jo matkakulut tekevät tiukkaa, siksi lähellä oleva asukastila on todella arvokas!
Lähiöasemalta voi saada Kotilähettiläät - hankkeen palveluja, kuten kauppa- ja siivousapua sekä kotitalkkarit- hankeelta pieniä korjaustöitä. Eri tavoin työllistetyt ihmiset saavat näin työkokemusta ja myös potkua elämäänsä. Kaikki toiminta on ennaltaehkäisevää, varmasti tulevaisuuden kannalta tärkeää.
Toivon päättäjiltä viisautta ratkaisuissaan. Asukastalot ovat tärkeitä. Myös vähävaraiset ja heikommassa asemassa olevat tulee ottaa huomioon."

Turhaan eivät  asukastalojen aktiivit pakkasessa lautakunnan jäseniä valistaneet. Anna Vuorjoki teki  vastaehdotuksen, jonka mukaan: ”Sosiaali- ja terveysvirasto omalta osaltaan huolehtii, että asian valmistelussa kuullaan aluetyön asukastalojen työntekijöitä ja käyttäjiä, selvitetään myös vaihtoehto säilyttää asukastalot kaupungin omana toimintana sekä tuodaan asiasta päättävälle taholle selvästi esille ne perusteet, jotka puoltavat asukastalojen omana toimintana säilyttämistä."
Vain kokoomuslaiset äänestivät tyhjää, muiden vastustaessa 10-0 alunperin Pajusen virkamiestyönä teettämää kaupungin asukastalojen alasajoa. Tämä on osavoitto viivytystaistelussa ja antaa lisäaikaa. Kamppailu jatkuu.

Kuvat ja teksti
Mämmiveikko

 

RAUKKAMAISUUS REHOTTAA HELSINGISSÄ

 

”Helsingin kaupungin Sote-lautakunta siunasi 21.1.2014 äänin 6-5 ratkaisun, jolla lain nojalla kuljetuspalveluun oikeutetuilta vammaisilta ja vanhuksilta poistetaan maksuton HSL-matkakortti. Päätös on käsittämätön, se tulee nimittäin HSL-kortin säilyttämistä kalliimmaksi sekä vammaisille ja ikäihmisille että kaupungille, kun matkat pitää tehdä vain taksilla. Tämä päätös syntyi lautakunnan sosialidemokraattisen puheenjohtajan, kokoomuksen, vihreiden ja keskustan äänin.” (Yrjö Hakasen blogi)

Sote-lautakunnan päättäjät eivät ole tainneet ymmärtää, että ihmisoikeudet koskevat myös vammaisia ihmisiä. Ei kukaan valitse itse synnynnäistä vammaisuuttaan. Kuka tahansa meistä, työikäinenkin, voi vammautua pysyvästi ja päästä nauttimaan pientä työkyvyttömyyseläkettä, mikäli hän työskentelee matalapalkka-alalla tai hänen työuransa jää lyhyeksi.

Aikuisen, vaikeasti kehitysvammaisen, pojan isänä tiedän poikani kansaneläkkeen – 777,63 euroa/kk  – olevan hyvin pieni. Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 % mediaanitulosta. Poikani tulot jäävät reilusti alle köyhyysrajan, joka on Suomessa 1 080 euroa kuukaudessa. Hän ei edes ymmärrä, mitä köyhyysraja tarkoittaa. Hän osaa laskea neljään.

Kehitysvammainen aikuinen, joka asuu kaupungin ylläpitämässä pienryhmäkodissa, maksaa asumisestaan 27,10 euroa/vrk. Tästä kertyy kuukaudessa yhteensä 813 euroa. Kotona asuvan kehitysvammaisen ihmisen lyhytkestoisen tilapäishoidon päivähinta on myös samaiset 27,10 euroa/päivä. Yleensä pienryhmäkodissa asuvat kehitysvammaiset ihmiset ylläpitävät päivittäistä aktiviteettiaan jossakin kaupungin toimintakeskuksessa. Toimintakeskukset luokittelevat Helsingissä ateriointikustannuksen hinnaksi 4,85 euroa/päivä (97 euroa/kk). Kun tähän lisätään vielä vaatetuksesta, kodin tavaroista ja laitteista, vapaa-ajasta ja harrastuksista, terveydestä, hygieniasta ja liikkumisesta kehitysvammaiselle aiheutuvat kustannukset, tuhat euroa kuukaudessa ylittyy helposti.

Kuinka helvetissä tässä kävikään näin? Pienryhmäkodissa asuvan vähäosaisen ihmisen talous meni laskemieni mukaan pakkasen puolelle. Elokuvissa käymiset ja muut kulttuuririennot jäävät tässä tuloluokassa kovin vähäisiksi. Taksimatkojen omavastuuosuus kaksi euroa/matka saattaa osoittautua monelle esteeksi matkustamiselle. Esteettömäksi pyrkivällä yhteiskunnalla suurimmat esteet näyttävät löytyvän vammaisten ja vanhusten talouksista. Merkillinen etuus tuo kansaneläke, kun kansalainen ei edes elä sillä Suomessa.

Poikani asuu toistaiseksi kotona vanhempiensa luona. Hän käy päivittäin kotoa käsin toimintakeskuksessa. Tämä järjestely takaa hänelle paremmat mahdollisuudet olla osallisena yhteiskunnassa ja nauttia sen tarjolla olevista kulttuuripalveluista, omista harrastuksista sekä matkailusta oman perheen kanssa. Tästä lähtien mekin matkustamme vain taksilla.

Helsingin Sote-lautakunnan päätös, jolla lain nojalla kuljetuspalveluun oikeutetuilta vammaisilta ja vanhuksilta poistetaan maksuton HSL-matkakortti, osoittaa vertaansa vailla olevaa raukkamaisuutta. Kaikilla ihmisillä pitäisi olla oikeus osallistua tasavertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan niin, että heidän yksilöllinen avuntarpeensa huomioidaan.

Ihmisarvoisempaa elämää kehitysvammaisille

Matti Laitinen

SUOMALAISTA SOSIAALIPOLITIIKKAA

 

”Köyhyysriski kasvoi Suomessa 1990-luvun laman jälkeen. Köyhyys on aiempaa pysyvämpää ja köyhyysjaksot ovat pitkittyneet. Eläkeläisten, työttömien ja vain perusasteen suorittaneiden alttius päätyä köyhäksi on kasvanut erityisen paljon.” (HS 20.11.2013)

 

Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 % mediaanitulosta. Ihminen on köyhä, jos hänen tulonsa ovat alle 60 % mediaanitulosta. Mediaani tarkoittaa, että puolessa kotitalouksista tulot olivat sitä pienemmät ja puolessa sitä suuremmat. Suomessa oli v. 2011 tilastojen mukaan pienituloisia henkilöitä eli köyhyysrajan alle jääviä henkilöitä 706 000 henkeä. Asumistukea saavissa ruokakunnissa asui samaan aikaan 661 000 henkeä. Vuonna 2009 siivoojien keskiansiot kuukaudessa olivat 1 578 €, matkailu- ja ravintola-alan työntekijöiden 1 949 €, vartijoiden 2 005 € ja myyjien 2 056 €. Matalapalkat ovat pysyneet matalapalkkoina.

 

Kuluttajatutkimuskeskuksen v. 2010 julkaiseman ”Mitä eläminen maksaa” –tutkimuksen mukaan alle 45-vuotiaan yksinäisen henkilön kohtuullinen eläminen maksoi pääkaupunkiseudulla 1 240 euroa kuukaudessa. Laaditussa viitebudjetissa oli huomioitu ruoka, vaatetus, kodin tavarat ja laitteet, sähkö, kotivakuutus, vapaa-aika ja harrastukset, terveys, hygienia, asuminen ja liikkuminen. Vastaavasti nelihenkisen, autottoman lapsiperheen elinkustannukset olivat 2 869 euroa kuukaudessa.

 

Veronmaksajain Keskusliiton mukaan yhteensä 4 222 344 henkilöä maksoi Suomessa v. 2012 tuloveroja. Heistä 28,2 % kuului veroluokkaan (1–14999 €/v) ja 22,9 % veroluokkaan 15 000–24 999 €/v). Veronmaksajista 51 % tienasi verotettavaa tuloa alle 2 100 euroa kuukaudessa. Kun 2 000 euron bruttopalkasta vähennetään verot ja maksut, käteen jää n. 1 500 euroa. Tällä rahasummalla ei mällätä pääkaupunkiseudulla.

 

Varovaisenkin arvion mukaan Suomessa elää tällä hetkellä yli miljoona ihmistä joko köyhyydessä tai sen lähimaastossa. Tämä vähäosaisten joukko koostuu mm. työttömistä, yhteiskunnan ulkopuolella olevista ihmisistä, työkyvyttömistä (vammat, fyysiset sairaudet ja mielenterveys), vammaisista, osasta vanhuksia, osa-aikaisista työntekijöistä, heikosti koulutetuista, pätkätyöläisistä, velkaantuneista, maahanmuuttajista, osasta opiskelijoita sekä pienituloisten perheiden lapsista. Keitä paljon puhuttu hyvinvointivaltion puolustaminen ja ylläpitäminen itse asiassa koskee? Onko hyvinvointivaltio tarkoitettu vain n. 80 % suomalaisista, joiden elämä on siedettävää tai jopa yltäkylläistä?

 

Suomi sijoittui v. 2013 YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI) mitattuna 21. sijalle maailman valtioiden joukossa. Maamme HDI-indeksi on vajonnut v. 2007 tilanteesta 10 sijaa alaspäin. HDI:ssä 47 ensimmäistä valtiota lukeutuvat Hyvin korkean inhimillisen kehityksen –ryhmään. HDI on YK:n luoma mittari, joka koostuu odotettavissa olevasta elinajasta, terveydestä, lapsikuolleisuudesta, koulutuksesta ja elintasosta.

 

Suomen sijoittuminen HDI-tilastossa

 

v. 2007-08       sijoitus 11.

v. 2009           sijoitus 12.

v. 2010           sijoitus 16.

v. 2011           sijoitus 22.

v. 2013           sijoitus 21.

 

Suomessa viime vuosina harjoitettu uusliberalistinen talouspolitiikka sekä siitä johtuvat perusturvan kurjistamisohjelmat korreloivat hyvin maassamme tapahtunutta inhimillisen kehityksen taantumaa. Voimme havaita YK:n HDI-mittarista, kuinka nykyinen oikeistohallitus on tuhonnut jo nyt varsin tehokkaasti hyvinvointivaltiota.

 

On hyvin itseriittoista ja kyynistä todeta, että vähävaraisuus ei kosketa suomalaisten enemmistöä, vaan se on 20 % suuruiseen vähemmistön oma syy.  Jos havainnoi ympäristöään, vähäosaisuus näkyy selkeästi katukuvassa ja julkisissa liikennevälineissä. Todellisuuden voi sulkea silmistään piiloutumalla kalliin katumaasturin uumeniin. Köyhyys koskettaa ankarasti myös keskituloista kansalaista, jos hän menettää äkillisesti terveytensä tai työpaikkansa.

 

Matti Laitinen

15.1.2013

SIVISTYSTYÖSTÄ

Antonio Gramscin mukaan marxilaisuus ei pyri pitämään työväenluokkaa terveen järjen alkeellisessa filosofiassa eli arkiajattelussa, vaan sen sijaan johtamaan sen korkeampaan maailmankatsomukseen. Kommunistisen liikkeen julistaessa vaatimusta sivistyneistön ja työväenluokan yhteistyöstä se ei tee sitä rajoittaakseen tieteellistä toimintaa eikä pitääkseen työläisiä alhaisella tietoisuuden tasolla, vaan nimenomaan luodakseen älyllis-moraalisen liittoutuman, joka mahdollistaisi poliittisesti työväenluokan sivistyksellisen kehityksen. Tehtävänä on kohottaa sivistyksen keinoin työväenluokka vaistonvaraisuudesta luokkatietoisuuteen niin, että yksittäinen työläinen kokee olevansa osallinen toimija yhteiskunnallisessa muutoksessa.

Gramsci tähdentää Vankilavihkoissaan poliittisten puolueiden tärkeää merkitystä ja asemaa maailmankatsomusten muovaajina ja levittäjinä nykymaailmassa, koska ne olennaisesti kehittävät katsomuksia vastaavaa etiikkaa ja politiikkaa eli lähestulkoon toimivat noiden katsomusten historiallisina ”kokeilijoina”. Vaikka kommunistisella liikkeellä ei ole Suomessa tällä hetkellä yhteiskunnallista aloitetta käsissään, se on toki lisännyt ja syventänyt lehtiensä, verkkojulkaisujensa, opintokerhojensa ja katutyönsä kautta ihmisten tietoisuutta todellisuudesta. Toistaiseksi tämä ei ole kuitenkaan näkynyt merkittävästi liikkeen poliittisessa kannatuksessa.

Kommunistinen liike tarvitsee oman sivistyneistönsä ja toimintakulttuurinsa. Sen sivistyneistön tehtävänä on kehitellä ja järjestää johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi niitä periaatteita ja ongelmia, joita työläisjoukot ja kapitalismin vastaiset voimat nostavat esiin käytännön toiminnallaan. Tällainen sivistyneistö luodaan opinto- ja sivistystoiminnan kautta sekä osallistumalla käytännön puoluetyöhön ja kansalaisjärjestötoimintaan sekä vaikuttamalla omalla opiskelu- ja työpaikalla. Henkilön, joka haluaa omistautua ja sitoutua tällaiseen toimintaan, on opeteltava toimimaan ja ajattelemaan itsenäisesti. Vanhemmalle sukupolvelle kertyneet tiedot, taidot ja kokemukset on siirrettävä uudelle sukupolvelle.

Tieto- ja viestintätekniikan avulla suoritettu yhteiskunnallisen tajunnan reaaliaikainen muokkaaminen ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen on nykytodellisuudessa ympärivuorokautista ja samanaikaista maailmanlaajuisesti. Toisaalta sama asia mahdollistaa myös maailmanlaajuisen toisinajattelun ketjuuntumisen ja yhteisten mielenilmaisujen samanaikaisuuden maailman eri kolkilla. Internetin käyttäjien määrä maailmassa on kasvanut v. 2000–2012 361 miljoonasta 2,4 miljardiin. Toistaiseksi tämän bittien valtatien tarjoamista palveluista nauttii vasta 34,3 % ihmiskunnan jäsenestä. Kolmannes käyttäjistä on joko eurooppalaisia tai pohjoisamerikkalaisia (791 miljoonaa ihmistä). Näissä maanosissa netin käyttöaste vaihtelee 63,2 % – 78,6 % väestöstä. Suomessa nettiä käytti vastaavana aikana 89,9 % väestöstä.

Uuden kommunistisen toimintakulttuurin luominen ei merkitse pelkästään uusien yhteiskunnallisten paljastusten tekemistä, vaan myös jo saavutettujen totuuksien kriittistä tiedottamista. Kapitalismista tehdyt paljastukset on saatava leviämään laajemmalle. Se, että ihmiset saadaan ajattelemaan nykyistä todellisuutta johdonmukaisesti ja yhtenäisesti sekä kyseenalaistamaan myös sen, on tärkeämpää kuin joku yksittäinen neronleimaus, joka jää pyörimään vain jonkun pienen tutkijajoukon mieliin. Tämän vuoksi on pohdittava, kuinka tieto- ja viestintätekniikan tarjoamaa monikanavaista joukkoviestintää voitaisiin hyödyntää tehokkaammin, mille kohderyhmälle se suunnattaisiin ja missä muodossa ja minkä sisältöisenä sitä julkaistaisiin. Opintotoiminnassa voidaan hyödyntää verkko-opiskelua.

Gramsci kysyy Vankilavihkoissaan, onko marxilaista liikettä pidettävä filosofisesti merkittävänä vain silloin, kun se pyrkii kehittämään erikoistunutta kulttuuria rajoitetuille sivistyneistöryhmille vai kehittäessään arkiajattelua ylittävää ja tieteellisesti johdonmukaista ajattelua ei milloinkaan unohda yhteyttä työväenluokkaan, vaan vieläpä löytää tuosta yhteydestä tutkittavien ja ratkaistavien ongelmien lähteen? Päivi Uljaan väitöskirjatutkimus ”Hyvinvointivaltion läpimurto” antaa tähän kysymykseen oivallisen vastauksen. Päivi Uljas toteaa tutkimuksessaan, että ”Kansalaistoiminnan tutkiminen saattaa syventää näkemystä yhteiskunnallisten muutosten syistä ja seurauksista, sillä sosiaalinen todellisuus rakentuu ihmisten keskuudessa, heidän toiminnassaan ja mielissään.”

Uuden kommunistisen toimintakulttuurin rakentaminen edellyttää kommunistisen liikkeen laajan sivistyneistön kasvattamista. Perusedellytyksenä tällaiselle sivistykselle on edelleen marxilaisen filosofian, kansantaloustieteen ja tieteellisen sosialismin perusteiden hallinta. Lisäksi ajan tasalla pysyminen edellyttää elinikäistä oppimista kulttuurin, tieteiden ja useiden yhteiskuntaelämän eri alueiden parissa sekä hyviä sosiaalisia taitoja. Yleissivistyksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan kriittistä medialukutaitoa. Käytännössä tämä tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen hyvää hallintaa. Nykyaikaisen agitpropin tuottajan pitäisi osata jalostaa netistä hakemansa informaatio tiedoksi. Hänen pitäisi kyetä hyödyntämään tuloksellisesti verkkojulkaisuja ja sosiaalista mediaa. Hänen on pystyttävä laatimaan nettiadresseja ja multimediaesityksiä. Hänen olisi hallittava lisäksi digi- ja videokuvausta sekä kuvan- ja tekstinkäsittelyä. Gramsci painotti Vankilavihkoissaan myös kielitaidon merkitystä. ”Ellei ole mahdollista oppia vieraita kieliä yhteyden saavuttamiseksi eri maiden kulttuurielämään, on ainakin oma kansallinen kieli opittava hyvin.”

Elvi Sivervo totesi v. 1948 Mäntsälän kunnankirjastossa pitämässään puheessa. ”Kirjailijan on oltava selvillä yhteiskunnasta, jossa ihminen elää, tajuttava, mistä yhteiskunnallisessa taistelussa on kysymys. Se on kaiken suuren taiteen tunnus… Propaganda ei ole taidetta, mutta taide voi olla täyttää saman tehtävän kuin propaganda, herättää, sytyttää, innostaa ja silloin siitä ei voi sanoa mitään pahaa. Sinervo vetosi puheessaan kirjailijoita osallistumaan työväen jokapäiväiseen poliittiseen taisteluun, koska tuolloin tarvittiin joka päivä iskurirunoja, kisällilauluja ja propagandaa.

Oman vastakulttuurin ja toisinajattelun julkituomiseksi kommunistisen liikkeen tulisi perustaa maahamme kapitalismin vastainen ja arvomaailmaltaan sosialistinen kulttuurijärjestö, joka vastustaisi ja kritisoisi toiminnallaan avoimesti yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta kaikin kulttuurin suomin ilmaisukeinoin. Kulttuurijärjestö voisi myös opettaa kommunistisen liikkeen jäsenistöä tuottamaan uuden tieto- ja viestintätekniikan mahdollistamaa agitaatiota, propagandaa ja työväenkulttuuria.

Gramscin mukaan työväenluokan hegemonian (johtavan aseman) pystyttäminen yhteiskunnassa vaatii työväenluokalta kykyjä ja taitoja johtaa, organisoida ja liittää yhteen kansanjoukkoja. Henkisellä ja moraalisella vaikutuksella on valtava osuus hegemonian saavuttamisessa. Kommunistisen liikkeen sivistyneistöä ja uutta toimintakulttuuria tarvitaan työväenluokan hegemonian saavuttamiseksi, koska se on merkittävä osa kapitalismin vastaista kansanrintamaa.

”Siinä, miten laajat joukot sitoutuvat tai ovat sitoutumatta johonkin tiettyyn ideologiaan, ilmenee ajattelutapojen järkiperäisyyden ja historiallisuuden todellinen kritiikki.” (Antonio Gramsci)

Matti Laitinen

11.12.2013

Kuntaliitosten satoa

Tuleeko siitä säästöjä, jos ensin irtisanotaan kunnan omat työntekijät ja sitten ostetaan samat palvelut yksityisiltä aikaisempaa kalliimmalla?

Tähänastisissa kuntaliitoksissa voimassa olleet irtisanomissuojat päättyvät vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 27 kunnassa ja runsas 50 000 työntekijää menettää suojan seuraavissa kunnissa:

Alajärvi, Eura, Huittinen, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Jämsä, Kaarina, Kauhava, Kemiönsaari, Kokkola, Kurikka, Loimaa, Länsi-Turunmaa (Parainen), Masku, Mänttä-Vilppula, Naantali, Pöytyä, Raasepori, Rauma, Rusko, Saarijärvi, Salo, Seinäjoki, Siikalatva ja Ylöjärvi.

Nykyisin esimerkiksi uusi Salon suurkunta työllistää reilut 3 500 ihmistä. Nyt kaavaillaan yli 200 työntekijän irtisanomista ja lisäksi lomautuksia. Useat koulut, lähikirjastot sekä hammashoidon pisteet ovat lakkautusuhan alla.

Salon seudulla on kaikkiaan viiden vuoden aikana menetetty noin 6 000 työpaikkaa.

Lähde: VM, VATT, Kuntaliitto

Antsu

TOIMET TALOUDELLISEN SODAN LYÖMISEKSI JA SOSIALISMIN RAKENTAMISEKSI VENEZUELASSA

 Bolivaarisen Venezuelan presidentti  Nicolas Maduro esitteli 6.11.2013 joukon toimepiteitä siirryttäessä kohti maan uutta talousjärjestystä. Niillä on kaksi päämäärää:  1) Sosialismin rakentaminen ja 2) USA:n ja sen venezuelalaisten liittolaisten bolivaarisen vallankumouksen kukistamiseksi harjoittaman taloudellisen sodankäynnin voittaminen. Tämä merkitsee uusia instituutioita, mekanismeja ja uudistettua politiikkaa, joilla kohennetaan taloudellisen sodankäynnin seurauksena  syntynyttä yhteiskunnallista tilannetta. Tämä tarkoittaa harppausta Venezuelan tuotantoprosessissa.  Ajatuksena on hyödyntää öljyvaroja niin, että ne kohtaavat kansan tarpeet yhtä hyvin kuin luovat terveitä kaupallisia järjestelmiä ja tervettä hinnoittelua.

Tämän strategian odotetaan suojelevan Venezuelan kansaa loisivan porvariston ylimieliseltä keinottelulta ja koneistoilta, jotka luotiin väestön ryöväämiseksi.  Chavistat aikovat lyödä epäisänmaallisen ja keinottelupääoman asteittain lakien ja perustuslain avulla. Niiden, jotka osallistuvat talouteen, pitäisi kunnioittaa valtaväestöä.

Venezuelan perustuslain artikloissa 308–309 todetaan, että valtio suojelee ja tukee pientä ja keskisuurta teollisuutta, osuuskuntia, säästökassoja, perhe- ja pienyrityksiä sekä kaikkea yhteisöjen kollektiivisessa omistuksessa olevaa työ- ja säästämistoimintaa voimistaakseen maan taloudellista kehitystä. Se on valmis hankkimaan näille tahoille koulutusta, rahoitusta ja teknistä apua. Erityisesti venezuelalainen käsityö ja kansan elinkeinot ovat valtion erityissuojelussa. (ML)

KEINOTTELUA VASTAAN

 Ensimmäinen maanlaajuinen operaatio keinottelua ja hamstrausta vastaan käynnistetään erityissäännösten pohjalta, jotka perustuvat nykyisiin taloutta säätäviin lakeihin sekä presidentin antamiin asetuksiin. Se on suuri siviilien ja sotilaiden yhteinen ponnistus, jolla pyritään suojelemaan väestöä ja saavuttamaan maalle siedettävän tasoiset tuotanto-, jakelu- ja kauppaketjut.

Käytännössä tästä tervehdyttämistoimesta vastaa Kansantalouden puolustuskomitean verkosto. Sen puheenjohtajiksi nimitetään Talouden puolutusjärjestön päällikkö Hebert Garcia Plaza ja Kansallisen bolivaarisen asevoimien strategisten operaatioiden komentaja Vladimir Padrino Lopez.

Presidentti Nicolas Maduro on varoittanut kansaa ryöstäviä liikemiehiä ja yhtiöitä, että näitä rangaistaan lain perusteella. Kaikki varastot tarkastetaan hamstraajien ja keinottelijoiden löytämiseksi. Venezuelassa tämä operaatio otetaan avosylin vastaan sellaisten hyödykkeiden kohdalla  kuten kankaat, jalkineet, kodinkoneet, hygieniatuotteet, lelut ja yms. tuotteet, jotka sisällytetään erityiseen esitteeseen. Nämä toimenpiteet astuvat voimaan välittömästi, kun kansalliskokous kelpuuttaa asiaa koskevan lain presidentin käyttöön.

Presidentti Nicolas Maduro totesi Venezuelan suuntautuvan hinnoittelujärjestelmää häiritsevän keinottelumekanismin kimppuun. Hänen mukaansa suuntana on julkisen hintajärjestelmän vakauttaminen ja sen kunnioittaminen sekä perus- ja ylimpien hintojen määritteleminen kaikille tuotteile.Tämä toteutuu vahvistamalla  Kansallista hinta- ja maksuvalvontatoimistoa (SUNDECOP) ja paikallista kuluttajavirastoa (INDEPABIS). Lisäksi erityiseen Hintojen sääntelyn vakauttamis- ja kompensaatiorahastoon kerätään varoja keinottelevilta liikemiehiltä ja yrityksiltä.

ULKOMAAN VALUUTAN VALVONTA

Venezuelaan perustetaan Ulkomaankaupan kansallinen keskus, joka alkaa hallinnoida ulkomaista valuuttaa sekä maan tuontia ja vientiä. Tämä uusi keskus ohjaa ja valvoo Valuutanvaihtokomission (CADIVI) johdon toimia, Ulkomaan valuutan vastavuoroisjärjestelmän (SICAD) johtoa, Ulkomaankaupan pankkia(BANCOEX) ja julkisia pankkeja. Lisäksi Venezuelan ulkomaan valuutan kansallista budjettia aiotaan hyödyntää edistettäessä  jokaisen tasavallalle kuuluvan dollarin investoimista.

Useissa kansallisissa ja kansainvälisissä sopimuksissa Venezuelan yksityisektorille jää 30–40 % ylijäämää valuuttakiintiöissä. Tammi- ja syyskuun aikana 2013 CADIVI on jo jakanut 33,1 miljardia dollaria. CADIVI:n asiakasrekisteri pistetään remonttiin. Valuutanvaihtokomissio ei toimi terveellä pohjalla. Jotkut yksityissektorin liikemiehet hankkivat valuuttaa virallisen kurssin mukaan. Sen sijaan, että he käyttäisivät ulkomaan valuutan yritystoimintaansa, he syytävät sitä maan taloutta horjuttaville rinnakkaismarkkinoille.

Uusi ulkomaankaupan keskus aikoo kiristää yhdessä CADIVI:n, Venezuelan valtiopankin ja valtiovarainministeriön kanssa ulkomaan valuutan myöntöperusteita.

LOGISTIIKKA

Bolivaarinen hallitus perustaa Kansallisen logistiikka- ja kuljetuspalveluiden yhtiön. Se toimii varapresidentin alaisuudessa alueellisen kehittämisen lohkolla. Sen yhtenä tavoitteena on kotimaisen kaupan lisääminen.  Uuden valtionyhtiön käyttöön hankitaan Brasiliasta ja Kiinasta 5 000 rekkaa. Yhtiö hoitaa yhdessä yksityisektorin kanssa tavaroiden kuljetuksen ja jakelun maankattavasti.

SÄÄSTÖKOHTEET

Bolivaariasella valtiolla on myös suunnitelmia kansallisen valuutan säästämiseksi ja oman pääomansa käytölle. Valtio myöntää lainoja maatalouteen, julkisiin töihin, kaupunkirakentamiseen, teollisuuteen ja teknologian kehittämiseen. Presidentti Maduro kutsuu koolle kaikki maan julkisen ja yksityisen sektorin edustajat, jotta pystyttäisiin takaamaan maan tuotannon pyöriminen jopa joulupyhinä.  Solmittavassa sopimuksessa huomioidaan myös työntekijöiden mielipiteet.

Suomennos ja toimitus: Matti Laitinen

Lähde: AVN 07/11/2013

Liitteet:

VENEZUELAN BOLIVAARISEN TASAVALLAN PERUSTUSLAKI V. 1999

Artikla 3. mukaan: Valtion olennaisia tavoitteita ovat yksilön suojeleminen ja kehittäminen sekä yksilön aseman kunnioittaminen, kansan tahdon mukaisen demokratian harjoittaminen, rakentaa rauhaa rakastava yhteiskunta, kansan hyvinvoinnin ja vaurauden edistäminen ja tähän perustuslakiin perustuvien periaatteiden, oikeuksien ja velvoitteiden täyttämisen takaaminen. Koulutus ja työ ovat perustavanlaatuisia prosesseja näiden tavoitteiden toteuttamisessa.

MIKSI?

Olen stadilaisena mieltänyt stadilaiset reiluiksi, rehellisiksi ja suvaitsevaisiksi ihmisiksi. Pienempiin ja heikompiin ei kajota, eikä löytyä lyödä.

Vaikeasti kehitysvammaisella pojallani on käytössään henkilökohtainen avustaja, joka mahdollistaa hänen käymisensä mm. konserteissa, uimassa ja elokuvissa. Tämän ammattitaitoisen ja empaattisen nuoren miehen isä on afrikkalainen ja äiti suomalainen. Hän itse on asunut koko ikänsä Suomessa.

Poikani avustaja joutui jokunen päivä sitten kotimatkallaan rasistisen hyökkäyksen kohteeksi. Tuntematon kantasuomalainen mies löi häntä kotimatkalla bussissa selän takaa leukaan. Liikennevälineen kamerat tallensivat väkivallan teon. Hän kävi lääkärissä ja tekemässä rikosilmoituksen tapahtuneesta. Poliisit eivät olleet kiinnostuneita avustajan tarjoamista tiedoista. Mikäli poikani olisi istunut avustajansa kanssa tuossa bussissa, rasisti olisi poiminut samalla kertaa kaksi marjaa.

Saamme kasvatuksemme neljästä eri väylästä: perheestä, koulusta, kavereista ja mediasta. Meidän persoonallisuutemme muodostuu näiden väylien vuorovaikutuksesta. Ihmisen omilla valinnoilla on tässä hyvin merkittävä rooli. Miksi suomalainen kasvatus tuottaa tällaisia väkivaltaisia rasisteja?

Minusta tämä ei ole aikuisen ihmisen käyttäytymistä. Aikuistuminen on kasvutapahtuma, jossa hyödynnetään muiden ja omaa elämänkokemusta sekä havainnoidaan aktiivisesti ympäröivää todellisuutta. Käytännössä aikuisuus tarkoittaa sitä, että ihmisellä on ammattikoulutus, vakituinen työpaikka, asunto, elämiseen riittävä toimeentulo, perhe (sinkku, parisuhde tai yhteisö) ja vanhemmuus.

Aikuisuuteen liittyy paljon vastuuta. Tämä tarkoittaa ihmisen kiinnostusta ja etenkin halua vastata puheidensa ja tekojensa aiheuttamista seuraamuksista. Vastuullisuus liittyy suhtautumiseen toisiin ihmisiin, omaan itseensä, muihin elollisiin olentoihin, ympäristöön, työhön, esineisiin ja omaisuuteen. Rehellinen ja vastuunsa kantava ihminen seisoo puheidensa ja tekojensa takana.

Lisääntyvä koulu-, virasto- ja katuväkivalta osoittavat, että asiat Stadissa ovat huonolla tolalla. Kaikki eivät opi elämään ja pärjäämään itsenäisesti tässä yhteiskunnassa. Osa nuorisosta syrjäytyy siitä eikä kasva koskaan aikuisiksi.

Matti Laitinen

kehitysvammaisen pojan isä

SOTAMUISTOJA ­ – MUISTELLEN SETÄ HOTA

 

Vietnamilainen kenraali Phung The Tai kuvailee Ho Tši Minhia ja muistelmissaan ”Sotamuistoja ­ – muistellen Setä Hota”. Ho Tši Minh piileskeli v. 1942 Pác Bón luolassa, joka sijaitsi lähellä Kiinan ja Vietnamin rajaa. Paikalliset ihmiset suhtautuivat häneen hyvin auttavaisesti.

Phung The Tai toimi Vietnamin sodassa Pohjois-Vietnamin ilmavoimien ja –puolustuksen päällikkönä. Hänen asemansa sodassa oli hyvin merkittävä. Yhdysvallat joutui Vietnamissa alakynteen ilmasodassa jo v. 1967 lopulla. Vuoden alkupuoliskolla yksi amerikkalainen Phantom –hävittäjä ampui alas 13 venäläistä MiG-21–hävittäjää, mutta vuoden lopulla pudotussuhde kääntyi 5:1 vietnamilaisten eduksi. Vuonna 1967 Yhdysvallat pudotti 13 konetta, mutta näistä vain yksi oli MiG-21. Vietnamilaiset taas pudottivat MiG-21-koneilla 12 yhdysvaltalaista konetta ja yhden muilla koneilla.

Ho Tši Minh antoi kenraali Phung The Taille v. 1967 tehtäväksi ratkaista, kuinka tuhotaan amerikkalainen superpommikone B-52.

Boeing B-52 Stratofortress on Yhdysvaltain ilmavoimien v. 1955 alkaen käyttämä pitkänmatkan raskas pommikone. Koneita on rakennettu 744, joista 84 on yhä käytössä. USA käytti Stratofortresseja 1950-luvulla strategisina pommikoneina, joiden tehtävä sodan syttyessä olisi ollut ydinlatauksien pudottaminen Neuvostoliittoon ja Itäblokin kohteisiin. Maaliskuusta 1965 B52-koneita käytettiin pommituksiin Etelä-Vietnamin alueella (Operation Rolling Thunder). Niiden käyttö huipentui Pohjois-Vietnamin kaupunkien mattopommituksiin (Operation Linebacker II). Niiden lastina oli Vietnamissa 27 200 kiloa tavallisia pommeja, ohjuksia tai miinoja erilaisissa kokoonpanoissa. Aseistuksena koneessa toimi Vulcan-konetykki.

Lokakuussa 1972 vietnamilaiset ampuivat alas ensimmäisen B-52-pommittajan Nakhon Phanomissa lähellä Thaimaan ja Laosin rajaa. He onnistuivat pudottamaan oman selvityksenä mukaan v. 1972–75 aikana hävittäjillään ja ilmapuolustuksellaan yhteensä 34 kappaletta B-52-pommikoneita.

Muistikuvia setä Hosta:

”Muistan yhä tuon ajan, jolloin setä Ho työskenteli luolan eteen oikealle puolelle asetetulla kivilaatalla. Myöhään iltaisin vuoret ja korkeiden puiden latvustot loivat varjonsa tämän paikan ylle. Tämän vuoksi hän päätti siirtää työskentelypaikkansa joen toiselle puolelle kymmenisen metrin päähän luolansuusta. Työpöytänä oli toinen kivilaatta mukavasti kivien päällä asetettuna. Tuolina toimi pieni, sileä kivi.

”Hoippuvalla kivipyödällä, minä käänsin puolueen historiaa.” Hän kirjoitti runossaan kääntäessään Neuvostoliiton kommunistisen puolueen historiaa vietnamiksi. Kivipöytä oli sijoitettu joen ääreen, johon hän pujahti tuntikausia työskenneltyään toviksi kalastamaan. Hän kutsui jokea Leniniksi ja vastarannalla kohoavaa vuorta Marxiksi.

Hän eli yksinkertaista elämää käyttäen keitettyjä guavan lehtiä teen asemasta ja pääruokalajinaan vesikrassia. Paikallisilla ihmisillä ja puolueen väellä oli tuohon aikaan ravintonaan riisiin sekoitettua maissia. Toveri Loc osti riisiä aikomuksenaan tarjota sitä vanhalle toverille, kun tämä oli niin vanha ja heikko. Setä Ho ei suostunut tähän. Toisella kerralla jauhettu maissi oli päässyt hapantumaan. Me pyysimme häntä syömään sihdillisen riisiä. Hän kieltäytyi siitäkin.

Hän yritti kaikin mahdollisin keinoin kohentaa paikallisia elinolosuhteisia siellä, missä hän kulloinkin viipyi. Aika, jonka hän vietti Pác Bóssa, ei ollut pitkä. Se kesti kuitenkin kyllin kauan pienen vihannestarhan kasvattamiseksi, jossa kasvoi perunoita ja chiliä. Setä Ho kävi joella kalassa ja simpukoita pyytämässä. Toisinaan hän meni torille ostamaan vihanneksia, jonkun kaalin soppaa varten ja kilon tai pari kiloa possua. Hän leikkasi sianihran ja kamaran erilleen. Hän sulatti laardin juoksevaksi ja pisti sen talteen. Loput siasta hän paistoi vahvasti suolattuna käytettäväksi ”strategiseksi” ateriaksi.

Ensimmäisistä päivistä lähtien Khuói Námissa setä Ho alkoi järjestää vajaansa. Sen lähellä oli hiekkakekoja. Setä Ho kaivoi pienen lammikon niiden väliin. Hän rakensi kivipuutarhan tippukivipylväistä ja tippukivistä. Puutarhassa oli luolia, rotkoja ja kielekkeitä. Ruokosilta yhdisti rannan vuoren tyveen. Puut ympäröivät lammikkoa ja saivat sen näyttämään maisemakortilta. Toveri Báo An veisti taitavasti punaruskeasta kivestä pienen haikaran, joka tähysteli veteen pyydystääkseen pikkuruisen katkaravun. Setä Ho veisti pienen puuveneen ja asetti sen veteen kellumaan hilpeästi ylös ja alas.

Elämä oli kovaa mutta suuresti runollista. Minä en tiennyt Setä Hon olevan myös suuri runoilija. Hänen kestämänsä vastoinkäymiset eivät pystyneet haalistamaan hänen taiteellista ja runollista sieluaan.

Setä Ho oli myös hyvin realistinen. Hänellä oli lähistöllä kasvitarha nimeltään Pác Khuói.  Hän pyysi jokaista, jolla oli vapaa-aikaa, huolehtimaan siitä. Hän huomautti miestä, joka yritti laistaa työtä sanomalla, ettei ole sitten opiskeluaikojen tehnyt puutarhatöitä. Setä Ho kertoi ottavansa kuokan ja vievänsä hänet kasvitarhaan. Hän selitti, että on välttämätöntä aloittaa tällaiset työt, jos hän tahtoo voittaa joukot puolelleen ja rohkaista heitä seuraamaan vallankumouksen aatetta. Setä Ho lisäsi vielä: ”Sinä totut siihen vähitellen.”

Vaikka hän oli hyvin kiireinen, hän pystyi silti pitämään kiinni säännöllisestä aikataulustaan. Hän heräsi aamuisin puoli viideltä tai viideltä, jolloin aamu-usva ei ollut vielä haihtunut, keikkunut ja kulkeutunut puiden ja rotkojen ylle. Hän siistiytyi ja meni peseytymään lähijokeen. Hän piti uimisesta etenkin rintauinnista. Hän levitteli käsiään liikkuen eteenpäin joustavasti mutta tehokkaasti, kuin olisi halkonut vettä. Vapaa-aikoinaan hän kuokki vihannestarhaa, kasteli kasveja, auttoi keittiössä, pyydysti simpukoita, kalasti ja keräsi villivihanneksia metsästä.

Toisinaan hän kutsui meidät vaeltamaan vuorille. Meistä tuntui pahalta katsoa hänen jänteitään hänen kävellessään paljain jaloin vuoristossa. Me pyysimme häntä panemaan kengät jalkoihinsa. Hän kieltäytyi, koska hän tahtoi edetä paljain jaloin. Hän selvitti retkeilemisen olevan sekä hauskaa että terveellistä toimintaa ja välttämätöntä harjoittelua vastoinkäymisten voittamiseksi vallankumoustyössä. Hän oli erinomainen vuoristokiipeilijä eikä hän luovuttanut koskaan ennen, kuin oli saavuttanut kohdejyrkänteen. Hän havainnoi huolellisesti luolia ja maastoja. Hänellä oli loistava muisti. Kerran keskusteltuaan yhden paikallisen ihmisen kanssa mainitun vuorenrinteen luolista hän muisti niiden jokaisen yksityiskohdan. Hän kuvasi luolan edessä kasvavat puut ja sen toisella puolella loikovan luurangon. Hän totesi olevan välttämätöntä tuntea lähistön pimeät luolat ja kaikki tiet, jotta kykenee reagoimaan nopeasti, kun vihollisjoukot ilmaantuvat.

Ollessaan Khuói Námissa hän teki syvän vaikutuksen paikallisiin ihmisiin. Muistan, kuinka Le Quáng Ba pyysi ensimmäisinä joitain kyläläisiä auttamaan meitä majojen rakentamisessa. Ne, jotka eivät voineet tulla avuksemme, lupasivat meille ruokaa ja juomaa. Avuksemme saapui kolme vanhaa miestä: Dai Lamin isä Duong Dai, Lé Quáng Banin appiukko ja Mac Van Khoan. He rohkaisivat setä Hota laskeutumaan heidän kyläpahaseensa ja kätkeytymään metsään vihollisen ilmestyessä. Setä Ho kieltäytyi ja sanoi vallankumouksellisen liikkeen olevan hyvin kehittyneen. Kaikki paikalliset ihmiset rakastivat vallankumouksellisia. He tukivat ja suojelivat heitä.

Sitten hän jutteli heidän kanssaan kotimaan tilanteesta ja kansainvälisestä kehityksestä ja toisti sen, mitä oli keskustellut yksityisesti Dai Lamin isän kanssa. Jos vanha ihminen kuten hän kykeni ottamaan osaa vallankumoustyöhön, niin hekin kykenisivät samaan. He pystyisivät tekemään mitä tahansa. Kaikki ammattialat kuuluivat Kansallisen pelastuksen järjestöön. Joten nämä kolme vanhaa miestä voisivat muodostaa Kansallisen pelastuksen järjestön vanhusten ryhmän.

Kaikki nyökkäsivät päätään ja näyttivät yksimielisiltä. Sitten setä Ho pyysi heitä valitsemaan vaaleilla keskuudestaan johtajan. Vanhuksilla ei ollut ideaa omasta johtajasta. He jättäisivät sen pestin nuoremmille. Setä Ho totesi hymyillen nuorilla olevan omat tehtävänsä. Jokaisella järjestöllä on oltava omat jäsenensä ja johtajansa. Mies ei voi olla naisjärjestön johtaja. Samoin nuoret eivät toimia vanhusten johtajina.

Se kuulosti kaikista järkevältä, mutta he eivät tienneet, kuinka organisoida vaalit. Kukin yritti antaa periksi toisille ja punastui nolostuneena – kunpa olisimme yhä nuoria. Nähdessämme tämän emme voineet kuin nauraa. Setä Ho ehdotti nopeasti, että vanha Dinh voisi olla johtaja. Kaksi muuta hyväksyi sen heti. Vanha Dinh kieltäytyi tarjouksesta, koska hän tiennyt, miten toimitaan johtajana. Setä Ho kertoi, ettei tämän kannata huolestua, vaan pyytää apua nuorilta. Yksin vanhusten ryhmä ei riittänyt järjestöksi. Heidän olisi kannustettava myös muita liittymään mukaan, koska muutoin ne, jotka eivät olleet järjestön jäseniä, olisivat tyytymättömiä. Sillä olisi negatiivisia vaikutuksia heidän yhtenäisyyteensä. Tämän jälkeen Pác Bóhon perustettiin paikallinen järjestö. Järjestäytyminen levisi asteittain koko alueelle.

Me emme voineet viivyttää läsnäoloamme, koska talonpoikien oli viljeltävä maitaan. Me rohkaisimme heitä muihin puuhiin. Oli sopimatonta jäädä heidän pikkukyläänsä. Lisäksi meidän oli pidettävä toimemme salassa.

Muistan myös vähäisen asian, joka teki minuun ikuisen vaikutuksen. Yhtenä aamuna kuten tavallisesti setä Ho heräsi aikaisin ja meni jokeen kylpemään. Tämä tapahtui sadonkorjuuajan lopulla. Riisipellon laidalla käytettiin veneitä apuna riisin puimisessa. Paluumatkalla vajaansa hänen oli ylitettävä vene, joka oli puhdistettu ja käännetty nurin. Astuessaan sen päälle vene kääntyi huteran asentonsa vuoksi, ja sen pohja mutaantui. Setä Ho pesi saman tien veneen pohjan puhtaaksi ja yritti palauttaa sen entiseen asentoonsa. Jotkut ihmiset, jotka olivat tulossa joelle, näkivät tapahtuneen ja kertoivat siitä muille. Dai Lámin isä sanoi tuon vanhan miehen olleen huolellinen. Hän oli aito vallankumouksellinen. Sitten hän tokaisi meille, että meidän on suojeltava häntä. Hän voisi olla tämän maan kuningas. Me emme ainoastaan kuuntele häntä, vaan myös seuraamme häntä osallistuaksemme vallankumoukseen sen loppuun asti.

Setä Ho kehotti meitä välttämään päivänokosia, jottemme olisi iltapäivällä väsyneitä. Hän vietti keskipäivän tunnit meitä opettaen, kuten oli menetellyt Cóc Bón luolallakin. Meille nuorille oli vaikeaa olla ilman päivätorkkuja. Istuimme joen työräällä, tuuli puhalsi lempeästi ja me kuuntelimme setä Hon opetusta. Yksi tovereistamme vaipui hiljakseen uneen. Setä Ho pyysi häntä huuhtomaan kasvonsa joessa. Oppitunti jatkui.

Kerran toveria, joka oli palannut toimeksiannoltaan kylässä, ei näkynytkään seuraavana iltana. Setä Ho pyysi meitä etsimään häntä metsästä, kuten hän itsekin teki. Etsittyään häntä pitkän tovin turhaan setä osui suuren puun luokse, jonka latvassa oli maja. Hän pysähtyi kuullessaan yläpuoleltaan kuorsausta. Hän pyysi meitä kiipeämään majaan. Kadonnut oppilas nukkui kirja naamallaan majassa.

Kyseinen oppilas seisoi opettajansa edessä anteeksi pyyntöä hymyillen. Setä tiedusteli, miksi hän oli kirmannut ulos majastaan? Sitten hän vei oppilaan joelle ja pyysi tätä keräämään kuivia lehtiä joen penkalta. Hän voisi palata takaisin opintojensa pariin, kun hän ei olisi enää unelias. Tämä elää yhä muistoissamme. Se on kuin perhetarina – täynnä hauskuutta ja lämpöä. Jopa rangaistu henkilö löysi siitä huvittavuutta.

Samaan aikaan setä organisoi lukuisia Viet Minhin (Vietnamin itsenäisyyden liiton) koulutustilaisuuksia. Ensimmäinen niistä pidettiin Pác Bóssa. Tilaisuuksien myötä vallankumousliike levisi nopeasti.

Setä Ho piti hyvää huolta kansallisen pelastuksen järjestön jäsenten elinolosuhteista. Kerran yksi naisjäsen, jonka perhe valmisteli hautajaisia, kulki ohitse. Kuullessaan uutisen setä kysyi Dai Lámilta, oliko hänen järjestönsä osoittanut kunnioitusta vainajalle? Sitten hän pyysi, voisiko joku tuoda jotain perinteistä hautajaisiin? Dai Lám sanoi sen riippuvan kustakin hautajaisvieraasta. Kukin voi tuoda rahaa tai riisiä, polttopuita tai sytykkeitä osoittaakseen myötätuntoaan edesmenneelle.

Setä Ho pyysi järjestön jäsenten menettelevän näin. Dai Lám vastasi heidän keräävän rahaa osoittaakseen kunnioitusta vainajalle ja tämän omaisille sekä esittävänsä surunvalittelun hänen perheelleen. Entä muistopuhe? Dai Lám totesi senkin järjestyvän varmasti. Epäonneksi ruumiinsiunaajat olivat poissa kylästä. Kaikkia ei voi miellyttää. Siksi hän ei uskaltanut pyytää heiltä apua. Setä Ho kehotti Dai Lámia menemään kotiinsa ja palaavan iltapäivällä takaisin hänen kirjoittamansa muistopuhe matkassaan.

Myöhemmin iltapäivällä setä Ho luovutti Dai Lámille muistopuheen, joka oli muodoltaan ja sanoiltaan samanlainen kuin muillakin siunausmenojen suorittajilla, mutta poikkeuksena sen sisällössä olivat puheen poliittinen merkitys sekä tunteikkaat ja surumieliset sanat. Muistan yhden kappaleen puheesta, joka kuului näin: ”Jokainen on syntynyt, kasvanut, vanhentunut ja jokainen poistuu keskuudestamme. Se on elämän yleinen laki. Jokainen on yhdenvertainen toisensa kanssa. Miksi sitten on olemassa epätasa-arvoa erilaisten ihmisolentojen kesken? Miksi on olemassa rikkaita ja köyhiä – riistäjiä ja alistettuja?”

Kaikki läsnäolijat kehuivat puhetta. Erityisesti useat vanhat miehet, jotka olivat eläneet yli puolet elämäänsä kurjuudessa ja ankarissa oloissa, kokivat sanojen kertovan heidän omasta kohtalostaan. Äkkiä yksi heistä tiedusteli ääneen: ”Kuka on kirjoittanut tämän oratorion?” Joku kertoi vanhan toverin kirjoittaneen sen. Muut olivat yllättyneitä siitä, että heidän vanha toverinsa osasi laatia niin hyviä puheita.

Muistotilaisuuden jälkeen ihmiset säilyttivät mielessään lausutut sanat. Nuo sanat lisäsivät kyläläisten yhtenäisyyttä taistelussa vallitsevaa epätasa-arvoa vastaan.

Setä Ho opetti meitä todellisen elämän yksinkertaisilla tapahtumilla, joita vallankumouksellisten pitäisi käyttää mahdollisuutena herättääkseen ja mobilisoidakseen kansanjoukot.

Setä Ho vietti yksinkertaista mutta ilontäyteistä elämää. Hän osallistui monenlaisiin puuhiin aina elintärkeästä vallankumousjohtajan roolista rutiinihommiin asti kuten riisin jauhamiseen tai puiden kantamiseen. Hän kiinnitti erityistä huomiota vallankumousliikkeen kaaderien kasvattamiseen. Ollessaan ulkomailla tai johtaessaan vallankumousta kotimaassa hän koulutti suuren joukon arvostettuja kaadereita.

Kesäkuussa 1942 Ho Tši Minh palasi Lung Démin vuorelle Lam Sonin vuoristoalueelle. Siellä ollessaan hän kirjoitti kiinaksi seuraavan runon:

24. kesäkuuta
kapusin vuorelle
punainen taivas pääni yllä
aprikoosin kukkana
puroa pitkin.

Hän oli runollinen sielu. Vaikka hänellä paljon töitä vallankumouksesta päivän rutiineihin, hänellä oli tajua luonnon kauneudelle. Epäonneksemme me toisinaan tyrimme mahdollisuutemme kirjata hänen spontaaneja ajatuksiaan. Jälkikäteen niitä on mahdoton haalia kasaan.

Seisoessaan korkealla vuoristomaastossa pilvien ja rosoisten kallioiden seassa ja katseltuaan ympärilleen kerran hän totesi hmongien elävän korkealla, mutta me elämme vielä korkeammalla.

Hmongit tai mongit ovat aasialainen etninen ryhmä, jonka kotiseutu on vuoristoisilla alueilla Kiinan eteläisessä osassa. 1960-luvulla CIA värväsi hmongeista "kuninkaallisen Laosin armeijan", joka taisteli Ho Chi Minhin huoltotietä käyttäviä Vietnamin sissejä vastaan. (Wikipedia)

Suomennos: Matti Laitinen

Lähde: Kenraali Phun The Tai: Remembering Uncle Ho,The Gioi Publishers, 2005.