25.11.2015

ALISTUMINEN ON HUONO VALINTA




ALISTUMINEN ON HUONO VALINTA

Moraali on ihmisen tietty suhtautumistapa itseensä ja ympäristöönsä. Moraali sääntelee ihmisten käyttäytymistä ja elämäntapaa sekä yhteiskunnassa että myös pienemmissä yhteisöissä. Yhteiskunnallisen moraalin peruskysymyksiä ovat: Minkälainen yhteiskunta on ja millaisen sen tulisi olla? Voiko ihminen tiedostaa yksilönä ja ihmiskuntana, mikä on oikein ja väärin sekä myös toimia moraalisesti oikein? Yksilöllisen moraalin pulmia ovat mm. vastuu omista teoista, valinta oikean ja väärän välillä sekä vapaa tahto ja omatunto.

ONKO SUOMALAINEN YHTEISKUNTA OIKEUDENMUKAINEN?

Suomen valtiosäännön pitäisi turvata meille ihmisarvomme loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet. Sen pitäisi edistää lisäksi oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassamme. Minusta oikeistohallitus ei harjoita sellaista politiikkaa, että kaikki maassamme asuvat ihmiset voivat elää näiden arvojen mukaista elämää. Oikeistohallitus perustelee kurjistamispolitiikkaansa yhteisellä edulla. Onko kysymys sittenkin ainoastaan joidenkin eduista?

Tekojen moraalista oikeutusta on tapana perustella yleiseen tai yksityiseen hyötyyn, jumalan tahtoon, sopimuksellisuuteen (YK:n ihmisoikeuksien julistus) ja yleismaailmallisiin moraalinormistoihin vedoten. Kapitalistit perustelevat harvemmin julmia tekojaan vedoten oman luokka-asemansa säilyttämiseen.

MORAALI

Siveellisyydessä eli moraalissa on aina kyse yleisistä, kaikkiin ulottuvista periaatteista ja samalla joka kerta erikoisista, vastakkaisista asenteista. Kapitalismin suhteen tämän voisi käsittää siten, että markkinatalous on kaikkiin ulottuva periaate, mutta sen vallitessa ihmiset elävät hyvin eriarvoisessa asemassa. Tämän vuoksi osa pitää kapitalismia oikeudenmukaisena järjestelmänä osa taas epäoikeudenmukaisena. Meidän käsityksemme oikeasta ja väärästä ovat sidoksissa kasvatukseemme, johon vaikuttavat koti, koulu, kaverit ja media. Miksi minun pitäisi hyväksyä kapitalismi yhteiskuntajärjestelmänä, jos se toimii minun luokkaetujani vastaan? Minulla on oikeus tehdä omia valintojani.

”Siveysvaatimukset ovat aina objektiivisesti määräytyneet yhteiskuntahistoriallisista oloista ja saaneet niiltä mielekkyytensä, mutta samalla ilmenemistavaltaan ne ovat subjektiivisia. Ne heijastavat yhteiskunnan ja persoonallisuuden joitakin käytännöllisiä tarpeita samalla suhteutuvat eri lailla käytännöllisen tarkoituksellisuuden näkökohtiin.” (Moraalikäsite, O. Drobnitski, Progress 1980).

VAPAA TAHTO

Eettisen ajattelun historiassa inhimillisen tahdon vapaus on tavallisesti esitetty moraalin ontologiseksi edellytykseksi ja perusteeksi. Vapaa tahto on yksilön suhteellista itsenäisyyttä lähiympäristöönsä nähden, itsenäistä päätöksentekoa ulkopuolisiin käskyihin nähden, henkilökohtaista vastuun tunnetta ja teon vapauden tiedostamista. 

Uusliberalismia harjoittava oikeistohallitus loukkaa minun vapaata tahtoani, jonka suhteellinen itsenäisyys omaan lähiympäristööni nähden jää tämän vuoksi melko olemattomaksi. SOTE-ratkaisu heikentää entisestään maamme alueellista itsehallintoa ja keskittää valtaa yhä harvempien käsiin. Pakkolait ovat käskyttämistä. Taloudellisen omavaraisuuteni supistuessa myös vapaan tahtoni toteutuminen vähentyy.

”Tahtotoiminnan luonteenomainen erityispiirre on, että tahtoessaan ihminen aina toimii persoonallisuutena. Juuri siitä johtuu, että ihminen kokee tahtomisensa teoksi, josta hän on itse täysin vastuussa. Suurelta osalta tahtotoiminnan vuoksi ihminen tiedostaa itsensä yksilöksi ja tiedostaa ratkaisevansa itse elämäntiensä ja kohtalonsa. ” (Yleinen psykologia, Petrovski, 1974 Kansankulttuuri) 

OMATUNTO

O. Drobnitskin mukaan ”Omatunto on ihmiselle esitetyn normatiivisen vaatimuksen ja hänen vastuullisuutensa muoto. Ihmisen on sisäisissä näkemyksissään kohottava ”todellisen omatunnon” tasolle. Omatunto on ihmisen kyky arvioida täysin vastaavasti omia tekojaan; tämä kyky iskostetaan ihmiseen, hänen täytyy saada se. Se on vakaumus, jonka totuudellisuudesta hän on vastuullinen, mutta jota eivät takaa mitkään subjektiivisen elämyksen, varmuuden tai vakuuttuneisuuden antamat sisäiset selviöt.”

Omatunnon ulkosyntyistä luonnetta kuvaa hyvin se, että ihmiset voivat tehdä omaatuntoaan kyseenalaistamatta hirmutekoja sekä rauhan että sodan aikana. He voivat mieltää tekonsa oikeutetuiksi ja kykenevät elämään tuntematta tekojensa seurauksista syyllisyyttä. Vastaavasti ihminen voi toimia myös oikein. Ihmisen sisäinen näkemys, mitä hänen pitää tehdä, on hyvin riippuvainen häntä ympäröivästä todellisuudesta ja hänen uskalluksestaan kyseenalaistaa vallitsevaa todellisuutta. Mitä paremmin ihminen kykenee tiedostamaan objektiivista todellisuutta ja myös toimimaan subjektiivisesti sen mukaisesti, sitä paremmin hänen kykenee tekemään moraalisesti kestäviä valintoja ja ratkaisuja elämässään. 

YHTEINEN ETU

Minun omatuntoni kyseenalaistaa suomalaisen kapitalistisen yhteiskunnan ja sen valtaapitävien tekemät tietoiset valinnat maamme väestön valtaenemmistön aseman kurjistamiseksi. Perusturvaan kajoaminen ei ole oikeudenmukaista. Se kohdistuu heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Se loukkaa heidän ihmisarvoaan. Minä toteutan vapaata tahtoani vastustamalla nykyisen oikeistohallituksen toimia kaikin käytettävissä olevin keinoin. Minusta maamme poliittinen ja taloudellinen eliitti on asetettava vastuuseen teoistaan.

Yhteinen etu tarkoittaa hyötyjen ja haittojen jakamista tasapuolisesti kaikkien kesken. Minä olisin mielelläni sellaisen oikeudenmukaisen yhteiskunnan jäsen, jossa kaikki päätökset tehtäisiin ihmisen ja hänen elinympäristönsä sekä luonnon hyväksi, jossa kunnioitettaisiin vapautta ja ihmisoikeuksia, jossa oikeudet ja velvollisuudet koskisivat yhtäläisesti kaikkia sen jäseniä sekä jossa jokaisella ihmisellä olisi oikeus elää arvokas elämä. Ihmiskunnan tuhoavat kapitalistisen tuotantosuhteet minä korvaisin kernaasti osallistuvaan demokratiaan ja kansan itsehallintoon perustuvalla suunnitelmataloudella.

Yhteiskunta, joka kykenee tarjoamaan kaikille jäsenilleen yhtäläisen siedettävän ja oikeudenmukaisen elämän ja puhtaan luonnon, on eettisesti kestävä yhteiskunta.

Matti Laitinen
24.11.2015