Suomen Työväenpuolue 26.9.2009

Esitys ja aloite yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä toimintaa varten uuden suunnan puolesta kansalaistemme hyväksi

Vaadimme miljardia työttömien palkkaamiseen

Hallituksen tulee osoittaa miljardi euroa 100 000 työttömän palkkaamiseen

- Nuorten työttömyyden alentamiseksi ja työttömyyden nousun katkaisemiseksi

- Pitkäaikaistyöttömyyden uudelleen nousun estämiseksi

- Irtisanomisten estämiseksi

100 000 työttömän työllistäminen on hätätoimenpide, jolla estetään työttömyyden kasvu ja käännetään se laskuun. Se on ensimmäinen askel tavoitteena huononevan kehityksen katkaisu ja kehityksen kääntäminen kohden täystyöllisyyttä. Työttömyys on jo useina kuukausina ollut ryhmälomautukset mukaan lukien yli 300 000 työtöntä. 50 000 työttömyyseläkeläistä ja nykyiset toimet mukaan lukien luku oli lähes 450 000. Perheen jäsenet mukaan lukien työttömyys kohdistuu miljoonaan suomalaiseen ja epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta on joka päiväistä suurimmalla osalla työssäkäyviä, yrittäjiä ja nuoria. Vuonna 2010 työttömyys on nousemassa koko vuodeksi pitkälti yli 300 000:n. Suuri vaara on, että massatyöttömyys jättää taas kerran pahat jäljet pitkäksi aikaa.

Syntynyt tilanne on pitkäaikaisen kehityksen ja monien virheiden seurausta. Tässä tilanteessa on tehtävä välttämättömät välittömät toimet tilanteen pahenemisen estämiseksi sekä tehtävä johtopäätökset talous- ja yhteiskuntapolitiikan kurssin muuttamisesta, jotta vaurioilta ja uusilta virheiltä vältyttäisiin.

Välittömät toimet työttömyyden alentamiseksi

Valtion tulee varata viivyttelemättä miljardi euroa maksaakseen osuutensa työllistämisestä, jolloin työnantajien tulee maksaa oma osuutensa. Tehon aikaansaamiseksi toimenpiteille vaadimme hätätilatoimenpiteinä:

- Miljardista eurosta puolet tulee ohjata kuntien vanhus- ja terveyspalveluihin kuntatalouden tukemiseksi tällä tavoin.

- Lisämäärärahoista tulee ohjata riittävä määrä siihen, että kaikille yli puoli vuotta työttömänä olleille ja nuorille neljän kuukauden työttömyyden jälkeen järjestetään työtä käyttäen siihen suoraa palkkaamista sekä palkkatukea. Koulutusta tulee käyttää vaihtoehtona työttömyydelle silloin kun se on mielekästä koulutettavan kannalta.

- Kolmannelle sektorille suunnitellut omavastuut ehtona työllisyystukien saamiselle pitää hylätä. Päinvastoin mm. työttömien yhdistyksille tulee maksaa korotettua työllisyystukea, etteivät arvokasta työtä tekevät yhdistykset joutuisi vaikeuksiin.

- Työharjoittelussa työnantajille tulee hyötyä harjoittelussa olevien työstä enemmän kuin harjoittelun järjestäminen vaatii resursointia. On aikaansaatava käytäntö, että työnantaja maksavat tästä lisähyödystä työntekijöille sen päälle, mitä harjoittelussa olevat saavat työmarkkinatukea tai muuta korvausta. Osa korvauksesta voidaan periä työnantajamaksuna, jolla voidaan anomuksesta myöntää tukea harjoittelun järjestämisestä niille yrityksille, joiden taloudellinen tilanne muuten estää harjoittelijoiden ottamisen. Maksusta vapautetaan työnantajat, jotka itse maksavat harjoittelussa oleville korvausta.

- Kuntien tulee työllistää 2 vuotta yhtäjaksoisesti työmarkkinatuella olleet tai huolehtia, että he työllistyvät muulla tavoin. Kuntien tulee tässä ottaa huomioon säästöt, joita ne saavat valtion perimistä työttömyyssakoista ja kunnille työttömyydestä tulevista menoista sekä hyödyt työllisyystuista.

- Irtisanomiset ilman erillistä lupaa tulee kieltää toistaiseksi. Erillinen lupa voidaan myöntää, jos yritystä uhkaa konkurssi. Irtisanotuille tulee tällöinkin järjestää työtä. Vaikeuksiin ajautuneita pienyrittäjiä tulee tukea. Yritysten tulee korvata irtisanomiset työaikajärjestelyillä pitkäaikaisten lomautusten sijasta, jos niillä on taloudellisia ongelmia. Työajan lyhentämistä tulee tukea korvaamalla ansionmenetyskorvausta valtion varoista ja lyhennykset tulee sopia työntekijöiden järjestöjen kanssa. Soviteltua työttömyyspäivärahaa ei saa lakkauttaa edes tilapäisesti, vaan lyhennyskorvaukset on katettava muulla tavoin.

- Yritykset tulee pelastaa konkursseilta rahoitusjärjestelyin.

- Kaikki ulosotot kielletään toistaiseksi ja riidanalaiset velkomiset tulee ottaa uudelleen käsittelyyn velkomuksen kohteen hakemuksesta. Käsittelyn ajaksi velkomukset keskeytetään. Velkomusperusteet tulee muuttaa siten, että pankkeja ei enää suosita niin kuin nykyisin. Yksityiset perintäyhtiöt ja luottotietoyhtiöt tulee asettaa vastuullisiksi toimiensa vahinkoseurauksista.

- Työttömyysturva tulee maksaa ilman viivytyksiä ja viivästykset työttömyysturvan maksatuksessa tulee hyvittää työttömille lisätyöttömyysturvana. Työmarkkinatuki tulee nostaa 800 euroon kuukaudessa ensimmäisenä askeleena perusturvan parantamiseksi.

- Se merkitsee 200 euron korotusta kuukaudessa. Vastaava korotus tulee saada pieniin eläläkkeisiin ja opintotukiin.

- Opiskelijoiden asemaa kohentavana toimena opintotuet tulee nostaa samalla tasolla kuin työttömyysturvan työmarkkinatuki ja pieniin eläkkeisiin tulee maksaa erityiskorotus.

Työllisyystoimien ja perusturvan rahoittaminen

Parempi työllisyys lisää yhteiskunnan verotuloja ja tuo säästöjä työttömyydestä yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Siten toimenpiteitä ei ole tarpeen rahoittaa kokonaisuudessaan erillisellä rahoituksella.

Siltä osin kuin erillistä rahoitusta tarvitaan, talouslaman aikana on perusteltua käyttää velkarahaa. Lisärahoitusta saadaan seuraavasti:

- Vähennetään armeijan kalustohankintoja

- Palautetaan varallisuusvero suuriin omaisuuksiin

- Nostetaan yhtiö- ja pääomaveroprosentti ensi vaiheessa 30 %. Palautetaan palkka- ja pääomatulojen yhteisverotus ja saatetaan pääomatulojen verotus tällä tavoin progressiivisen verotuksen piiriin. Poistetaan verovapaus osalta osinkoja.

- Palautetaan perintövero suuriin perintöihin.

- Työnantajan kansaneläkevakuusmaksun poistaminen on peruttava.

Toimet ensivaiheen hätätoimien jatkoksi

Suomessa tulee toteuttaa laajamittainen tulonjaon uudistus, jolla turvataan yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus. Uudistus tulee kytkeä täystyöllisyyden toteuttamiseen. Täystyöllisyys on keskeinen osa kaikkien kansalaisryhmien toimeentulon turvaamista ja samalla keino turvata yhteiskunnallisten palveluiden ja sosiaaliturvan rahoitus.

Tulojen uudelleenjaon toteuttamisessa on kelvoton tie pienituloisiin ankarimmin kohdistuvien välttämättömyyshyödykkeiden kulutusverojen nostaminen. Siten yleisen arvonlisäverotuksen nostaminen mahdollisesti jopa 25 %:iin on torjuttava keinona rahoitustarpeiden kattamiseen. Verouudistus on toteutettava siten, että verotuksella tasoitetaan tuloeroja ja leikataan ylisuuria tuloja ja vähennetään ympäristön kannalta haitallista toimintaa.

Pienten eläkkeiden, sairauspäivärahojen, opintotukien ja vanhempain rahojen sekä muiden tällaisten etuuksien tasokorotuksia tulee jatkaa niin, että kaikille kansalaisille turvataan riittävä ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo ja tasavertainen osuus hyvinvoinnista. Tavoitteena tulee olla, että minimietuudet saadaan köyhyysrajan yläpuolelle, joka vastaa nykyisellään suunnilleen 1100 euroa kuukaudessa. Tätä varten on suunniteltava toimet, jotka tekevät tämän mahdolliseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut sekä koulutus tulee järjestää sekä tuottaa yhteiskunnan toimesta huolehtien tällä tavoin, että palvelut järjestetään tasa-arvoisesti kaikkien saataville.

Liikenteessä rautateiden ja muun joukkoliikenteen asemaa tulee merkittävästi parantaa. Energiataloudessa tulee huolehtia, että kaikissa osissa maata on energiaa saatavissa vastaavilla ehdoilla. Suomessa tarvitaan yhteiskunnan omistama energialaitos, jotta edullinen ja vähäsaasteinen energiantuotanto voidaan turvata.

Keskeistä on turvata työtätekevien yrittäjien ja viljelijäväestön elinkeino ja tulo työstään. Koko maan pitäminen asuttuna on tänä päivänä yhtä ajankohtainen vaatimus kuin aiemminkin ja siihen tarjoutuu uusia mahdollisuuksia, kun hyödynnetään elinkeinotoiminnan kehittämisen ja liikenteelliset ja tietoliikenteen tuomat mahdollisuudet.

Vaalirahoitus ja demokratian palauttaminen

Vaalirahakohu on paljastanut tähän mennessä vasta jäävuoren huipun järjestelmästä, jossa ostetaan poliittista valtaa ja estetään todellista muutosta. Useat asiat ovat jääneet kohinassa vaille huomiota.

Eduskuntapuolueet ovat ottaneet käyttöönsä käytännön, jossa ne jakavat puoluetuet ja lehdistötuet keskenään jättäen eduskunnan ulkopuoliset puolueet osattomiksi, vaikka vaaleissa kaikkien ehdokkaiden pitäisi olla tasavertaisessa asemassa.

Samoin eduskuntapuolueet ovat ottaneet käyttöön käytännön, että Yleisradion hallintoneuvoston kautta huolehtivat, että vaalien edellä suurissa vaalikeskusteluissa vain on vain eduskuntapuolueiden edustajia. Lisäksi muita keskusteluita on entistä vähemmän tai ei lainkaan. Vaalisyrjintä on ollut tavallista muilla kanavilla, vaikka ne hyödyntävät yhteiskunnan omistamaa televisiota ja radiota ja lisäksi YLE itse syyllistyy syrjintään.

Merkittävä osa koko yhteiskunnan läpäisevää korruptiojärjestelmää liittyy taloudellisiin kytkentöihin ja nimityksiin vaalirahoituksen ja eduskuntapuolueiden soveltaman diskriminoinnin ohella. Siten Suomi ei ole korruptiosta vapaa maa, vaikkei suoranaista lahjontaa juuri olisikaan. Silti peitetympää lahjontaa rinnasteista toimintaa tapahtuu. Päätöksenteossa ei astuta väärille varpaille etteivät esimerkiksi työpaikkamahdollisuudet pankeissa menisi. Ylihinnat, vedätykset, gryndereiden ja pankkien sopimukset ja niitä tukevien saamat hyödyt ovat osa järjestelmää. Siten väärää toimintaa on monilla tasoilla ja se johtaa lait ja oikeuden syrjäyttävään vallankäyttöön, joka hyödyttää harvoja.

Suomessa tarvitaan suurta demokratiaremonttia jossa kaikenlainen korruptioon ja korruption omaisiin kytköksiin viittaava karsitaan pois ja yhteiskunnasta tehdään avoin ja aito kansanvalta.

Pankkien vallan rajoittaminen Suomen palauttaminen oikeusvaltioksi

Pankkien kaikkialle ulottuva valta ja lonkerot ovat nousseet kansanvaltamme ja oikeusvaltion suurimmaksi uhkatekijäksi. 1990-luvulla pankit saivat jättimäiset tuet, joita ei palautettu. Globaalia finanssikriisiä on nyt hoidettu suorittamalla pankeille maailmanhistorian suurimmat tuet ja valtiot ovat velkaantuneet. Velat katetaan veronkorotuksin ja kansalaisille tarpeellisten menojen leikkauksin sekä kiihdyttämällä inflaatiota ja nostamalla korkoja talouslaman jälkeen tai jopa aikana. Pankkien valta ollaan pönkittämässä.

Pankkien toiminta yli rajojen tekee vaikeaksi puuttua niiden toimintaan kansallisissa puitteissa. Suomessa ongelmaa kärjistää se, että keskeinen osa rahajärjestelmää luovutettiin 1990-luvun kriisin tuloksena ulkomaisille pankeille. Sen lisäksi kotimaisessa omistuksessa olevissa pankeissa ilmenee vääriä menettelytapoja. Siten koko finanssijärjestelmä on syvästi sairas ja saastunut ja tarvitsee puhdistamista. Vaara on siinä, että edes suurten maiden johtohenkilöt ja 90 % maailman tuotannosta edustavat G20-valtiot eivät tähän kykene tai eivät ole halukkaita tarvittaviin toimiin.

Suomessa erityisen huolestuttavaa on, että keskeisellä finanssiryhmälle, Nordealle ja Sammolle on annettu ylisuurivalta ja lisäksi Sammon valta ulottuu henkilösuhteiden kautta Suomen valtion yhtiöitä ja omistuksia hoitavaan Solidiumiin. Meneillään on finanssivallankaappaus, jonka avulla keskeinen osa Suomen yrityksiä tulee riippuvaksi yhdestä finanssiryhmästä ja sen hallintaan ja sitä ohjaillaan suuressa määrin ulkomailta. Samalla toisen keskeisen finanssiryhmän Pohjola Pankki on jo pitkälti irtautunut osuustoiminnan hallinnasta ja on vaara, että sidos osuustoimintaan katkaistaan lopullisesti. Maan poliittinen johto ei tässä tilanteessa ole kykenevä turvaamaan kansamme etuja. Maailmanmittaisesti tapahtuu samanlaista kehitystä. Finanssipääomasta on tullut pullosta päästetty hirviö, joka on saatava takaisin paikalleen. Se on kansalaisten ja terveen elinkeinotoiminnan sekä yhteiskunnan toimintojen kannalta välttämätöntä.

Suomi ei ole nykyisellään oikeusvaltio kun tuomioistuin laitos ja yhteiskunnan laitokset ovat rähmällään pankkien edessä ja pankkien lonkerot ja lobbausjärjestelmät ulottuvat kaikkialle. Pankkien vallasta on tullut uhka demokratialle ja kansalaisoikeuksille. Pankkien etujen mukaisia tuomioita antaneilla tuomareille tulee antaa vähintään huomautukset tai jos he ovat osoittaneet erityistä piittaamattomuutta tuomioita jakaessaan, rangaistukset. Yksityisten perintätoimistojen velkomusten lainmukaisuus tulee asettaa erityistutkintaan.

Suomeen tulee perustaa yhteiskunnan omistama pankki, jossa kansalaisten varat ovat turvassa. Osoittamalla sille nyt yksityisille pankeille osoitettavat miljardit saadaan perusrahoitus.

Uusi suunta

Korkea työllisyys on keskeinen tasa-arvoisen tulonjaon kannalta ja turvaa sen, että hyvinvointimenot kyetään rahoittamaan. Kansantaloudellemme tarjoaa myönteisiä kehitysnäköaloja hyvin taloudelliset ja ulkopoliittisen suhteiden rakentaminen lähinaapuriemme kanssa. Se edellyttää, että maamme pysyy erossa sotilaalliseen vastakkainasetteluun perustuvasta NATO:sta. Maamme itsenäisyys on tärkeä hyvän kehityksen kulmakivi ja se edellyttää, että kansan valitsemalta eduskunnalta ei luovuteta valtaa EU:lle sen perustuslailla, vaan kansainvälisyyden tulee nojata kansojen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen ja tälle perustalle rakennettuun yhteistyöhön.

200 vuoden jälkeen – parempi tulevaisuus mahdolliseksi

Ensimmäiset aloitteet Suomen itsenäisyydestä ja kansamme itsemääräämisoikeuden palauttamisesta vuosisataisen alistuksen jälkeen nostettiin yli 200 vuotta sitten 1780-luvulla. 200 vuotta sitten Suomi saavutti autonomian, jonka tuloksena meille perustettiin keskeiset kansalliset instituutiomme. Tällä ja taloudellisella vahvistumisella luotiin perusta itsenäisyydelle vuonna 1917.

Tarvittiin työväenliike hyvinvoinnin aikaansaamiseksi koko kansalle.

Nyt tehtävämme on turvata hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus sekä itsemääräämisoikeutemme 2000-luvulla ja samalla huolehtia ympäristöstä, että ihmisten toiminta on taloudellisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää ja huolehdimme myös tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksista. Tavoitteemme on, että sodat saadaan maailmasta lopullisesti ja pysyvästi poistettua ja se poistaa myös aseistautumisen tarpeen ja kilpavarustelun.

Työväenliike on tässä edelleen ratkaiseva muutosvoima. Samalla muutoksen ja uuden suunnan puolesta on tarpeen koota kaikki kansanvaltaa puolustavat ihmiset ja yhteiskunnan toimijat.