Suomen Työväenpuolue – esikuvana SKDL

Uuden puolueen perustaminen on haastava ja vaikea tehtävä. Suomalaisen yhteiskunnan ja koko maailman nopea kapitalistinen globalisoituminen tekee puolueen perustamisen kuitenkin välttämättömäksi. Sosialismin romahtamisen jälkeen palkkatyöväestö, alemman tason virkamiehet ja toimihenkilöt, sosiaalisten palvelujen varassa elävät ihmiset, eläkeläiset, nuoret ja ennen kaikkea lapset ovat olleet vailla turvaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Suomen valtiokoneisto ja puoluejärjestelmä on kauttaaltaan mukautunut globalisoituneen kapitalismin asettamiin ehtoihin niin, että valtaosan Suomen kansalaisista on jäänyt pääomien, monopolien, yritysten sekä EU:n ja Suomen virkakoneistojen jalkoihin. Kaikkein raastavinta on ollut havaita, että vasemmistolainen työväenliike on ollut hajaantuneena pieniin ja avuttomiin ryhmiin vuosikymmenten ajan. On tullut aika koota vasemmalla oleva väki yhteen. Suomen Työväenpuolueen perustaminen on päättäväinen askel tähän suuntaan.

Uuden puolueen tärkeimmät kysymykset ovat, mistä näkökulmasta se tulee maailmaa katselemaan, mikä on sen arvojärjestelmä ja miten organisoituneena se tulee tavoitteitaan toteuttamaan. Suomen Työväenpuolueen (STP) tulee katsella maailmaa nimensä mukaisesti työväenluokan näkökulmasta, ja toimia myös sen mukaisesti. Työväenluokalla tarkoitan historiallisen luokkakehityksen lopputuloksena syntynyttä väestöryhmää, joka on taloudellisten pääomien, peruskoulua korkeamman koulutuksen ja yhteiskunnallisten valtaroolien ulkopuolella. Nämä kolme pääoman ryhmää (taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma) välittävät yhteiskunnan ikuista luontosuhdetta. Ne toimivat myös yhteiskunnallisen luokkajaon perusteena ja luokkateorian kriteerinä. Sekä luonnon sietokyky että yhteiskunnan sosiaalinen rakenne on jo nyt luokkakehityksen seurauksena katastrofin partaalla. Luokkakehityksen moottorina toimivat taloudellisten pääomien kasaantumisen ja keskittymisen lait.

Taloudellisen pääoman vaikutuksesta myös kulttuuripääoma ja sosiaalinen pääoma kasautuvat ja keskittyvät kansan ulottumattomiin. Tällä hetkellä vielä toimintaa harjoittavat pienyrittäjät, työttömäksi jäänet korkeasti koulutetut ihmiset, sekä virkakoneiston suoritusportaassa työskentelevät pienipalkkaiset virkamiehet ja toimihenkilöt ovat saman luokkakehityksen alaisia, kuin työväenluokkaan kuuluneet ihmiset ovat aikanaan olleet. Heitä odottaa sama kohtalo työväenluokan kanssa, ja sen vuoksi myös heidän taloudelliset ja poliittiset etunsa yhtenevät.

Ehkä tärkein kaikkia palkansaajia ja palkatta jääviä ihmisiä yhdistävä näkökohta on työväenluokan jäsenten yhdenvertaisuuteen perustuva arvomaailma. Sen sisältönä on pyrkiä palauttamaan taloudellinen päätösvalta, kulttuuriperinnön haltuunotto ja yhteiskunnan ohjausvalta tasa-arvoisesti jokaisen ihmisen ulottuville kaikkialla maailmassa. Tämä arvomaailma antaa inhimillistä sisältöä ja yhteiskunnallista aktiivisuutta kaikille niille ihmisille, jotka haluavat ohjata ihmiskunnan kehitystä kohti tasa-arvoisia, oikeudenmukaisia ja pysyvään rauhaan perustuvia yhteiskuntia.

STP pitää historiallisena esikuvanaan v. 1945 perustettua ja 1980-luvun lopulla elävänä haudattua Suomen Kansan Demokraattista Liittoa (SKDL), sillä erotuksella, että mikään ryhmä tai organisaatio ei voisi esiintyä sen sisällä itseoikeutettuna johtavana voimana, kuten SKDL:ssa vielä tapahtui. STP:n jäseneksi voisi liittyä yksityiset jäsenet, yhdistykset ja organisaatiot. Niiden edustus määräytyisi jäsenyhdistysten koon mukaan. Sama koskisi myös jäsenyhdistysten suorittamaa jäsenmaksua. STP: n jäseneksi voisivat liittyä kaikki yksityiset henkilöt, yhdistykset ja organisaatiot, jotka hyväksyvät STP: n periaateohjelman ja säännöt. STP toimisi täysin avoimesti kaikissa tilanteissa kaikilta osiltaan. Sillä ei olisi salaisuuksia. STP:n tulisi olla eräänlainen miniatyyrikuva tulevaisuuden yhteiskunnasta.

Tällaisena STP olisi poikkeus olemassa olevien puolueiden joukossa. Luulen, että vain tällainen puolue voisi kerätä yhteen Suomen vasemmistolaiset henkilöt, ryhmät ja puolueet ja saada myös kansalaisten tuen toiminnalleen. Juuri näin SKDL teki aikanaan. Tällaista Työväenpuoluetta voisi nimittää antikapitalistiseksi puolueeksi, jonka sisällä erilaiset sosialismin mallit kilpailisivat keskenään etsien parasta tulevaisuuden yhteiskuntajärjestystä.

Heikki Typpö
Kansan ääni 05/07