27.4.2011


EI YDINVOIMAA

Noin 900 ihmistä osallistui mielenosoitukseen ydinvoimaa vastaan Helsingissä tiistaina 26.4.2011, jolloin Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta tuli kuluneeksi 25 vuotta. Mielenosoittajat marssivat Rautatientorilta Eduskuntatalolle, jossa he muistuttivat uutta eduskuntaa ja tulevaa hallitusta ydinvoiman vaarallisuudesta.

”Me emme unohda niitä ukrainalaisia lapsia, jotka joutuvat yhä tänä päivänä lähettämään kodeistaan kuukaudeksi radioaktiivisten aineiden poistamiseksi heidän kehoistaan. Me emme aio unohtaa ketään heistä, jotka yhä 25 vuoden päästä kärsivät ja joutuvat rajoittamaan elämäänsä Tšernobylin onnettomuuden yhä jatkuvien vaikutusten vuoksi”, sanoi Greenpeacen energiavastaava Jehki Härkönen puheessaan.

”Uudessa eduskunnassa on nyt enemmistö edustajia, jotka ovat luvanneet olla antamatta enää yhtäkään uutta lupaa ydinvoimaloille. Me muistutamme heitä tänään täällä ja kaikkina tulevina päivinä lupauksestaan”, Härkönen jatkoi.


Oikea aika ydinvoiman riskeistä puhumiseen on ydinvoimarakentamista koskevien päätösten yhteydessä”, sanoi Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen.
Esimerkiksi rakenteilla oleva, maailman suurin ydinreaktori Olkiluodossa sisältää turvateknologiaa, jota ei ole ennen kokeiltu. Jotakin suomalaisesta turvallisuuskulttuurista kertoo, ettei reaktorin turvateknologia ollut vielä edes valmis, kun rakentamislupa myönnettiin”, Nissinen mainitsi.

”Monet selvitykset ja enenevässä määrin myös käytäntö osoittavat, että energiatehokkuus ja uusiutuvien energiamuotojen kirjo riittävät turvaamaan sähkönsaannin nyt ja tulevaisuudessa. Uusiutuviin energiamuotoihin pohjautuville maakunnallisille suunnitelmille ydinvoima keskitettynä tuontienergiaratkaisuna on kuoleman suudelma. Jos tuleva hallitus haluaa olla ydinvoimayhtiöitä isänmaallisempi, sillä on vain yksi tie eteenpäin. Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on peruttava, ja vanhoista luovuttava mahdollisimman pian”, Nissinen vaati.

”Ydinaseissa käytetään ydinvoimaloista saatua ja sen jälkeen edelleen rikastettua polttoainetta. Pelko, että ydinasemateriaalia joutuu sellaisille tahoille joiden todellakaan emme halua saavan mahdollisuutta rakentaa likaista pommia tai oikeaa ydinasetta, on todellinen”, muistutti Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Monet Lähi-idän valtiot ja diktatoriset johtajat hellivät tänä päivänä ajatusta ydinvoimasta – ja sen hankkimisesta omalle maalleen - mutta haluammeko me ydinmateriaalitehtaita näihin maihin? Mutta miksi muilla ei olisi oikeutta ydinvoimaan, jos me suomalaiset katsomme meillä olevan. Ainoa ratkaisu on etsiä kokonaan muita kestävämpiä ja turvallisempia ratkaisuja kun ydinvoima”, Lodenius sanoi.

Hilkka Lipponen Meri-Lapin ydinverkostosta luetteli kolme syytä, miksi Simoon ei tule rakentaa ydinvoimalaa.

”Fennovoiman Simoon suunnittelema voimala ottaisi lauhdevetensä Karsikon matalikosta, alueelta jolla kutevat paikalliset karikalat ja jolle lohi ja vaellussiika jäävät parveilemaan matkallaan Simo-, Tornion- ja Kalixjokeen. Ydinvoimala tuhoaisi ennestään uhanalaiset vaelluskalakannat muutamassa vuodessa”, Lipponen totesi.

”Simoon suunnitellun ydinvoimalan suojavyöhykkeellä asuu tällä hetkellä 3200 vakituista asukasta. Ydinvoimala ei ole turvallinen varsinkaan lapsille edes normaalisti toimiessaan, viittaan saksalaiseen KIKK-tutkimukseen. Stuk hyväksyi 3200 asukasta suojavyöhykkeelle nojautuen 'hyväksyttävään pelastussuunnitelmaan vakavimmankin mahdollisen ydinvoimalaonnettomuuden varalta'. Pelastussuunnitelma ei kuitenkaan ole realistinen eikä uskottava, eikä sitä tehdä lainkaan esim. Ines 7 -luokan onnettomuuden varalle, koska sellaista ei pelastussuunnitelman mukaan tapahdu", Lipponen sanoi.
"Fukushiman tilanne voi toistua Perämeren rannalla, vaikka ilman tsunamia. Perämeri on matala, ja ahtojäät kasautuvat sen rantavesiin jopa kymmenen metriä korkeiksi pojaan ulottuvaksi röykkiöiksi, jotka voivat estää lauhdeveden oton kuukausiksi", Lipponen muistutti.
Koonnut  ja kuvannut:  Antero Nummiranta


Tshernobyl, Pripjatin entinen kaupunki,
Fukushima, miilujen salpaava suopunki,
Kiinaan rakenteilla olevat voimalajätit
historia kysyy: ”Mitä perinnöksi jätit,
mihin, kansakunta, jätteesi tanssivat mätit?”

Suomi, maa poistettujen vanhuspeittojen,
niitä ennen Hyssälää satavuotiaat saivat,
Suomi, maa korruptoituneitten virkaheittojen,
kestääkseen ottaa ydinjätteiden vaivat,
tulevat sukupolvet säteiden alla naivat.

Pihlajanmarjoistako sekaisin tilhi liitää,
töyhtöpää kännissä marjoistako lie,
maan säteily kun samaan aikaan kiitää
näkymättömin, sidotuin, äänettömin säkein,
kilvoitellen, kuka onkaan atomeista äkein,
ei tappavaa ilmaa pysäytetä juuttisäkein. 

Ei maassamme ennen ollut vompatteja,
ei kansan kasvoista kasvanut patteja,
syöty sentään on satoja vuosia tatteja,
miksi nyt alkaneet on oireet kummat
miksi nyt kasvot halkeilevat, tummat,
miksi suklaalta maistuvat kardemummat?

Tietää virkamiehemme lobattu, maksettu,
haitat ja vaarat, päättäessään Olkiluodon jättilaitoksesta,
ennenkin on maassamme elää jaksettu,
mut ei ennen kuolema sädehtinytkään maaperätaitoksesta,
syynä ahne, himokas, hedonistinen raha?
Ei, raha on vain kaupan väline, kuollut ja eloton,
vaiko kapitalistin pohjaton, rahapussipaha?

Rahavallan edessä virkamieskin on sankari, peloton,
selkärankansa katkaissut on pääomitettu saha.
Juhani Valo

20.4.2011

KUUBAN KOMMUNISTINEN PUOLUEEN 6. EDUSTAJAKOKOUS

Kuuban kommunistisen puolueen (PCC) 6. edustakokous pidettiin 16.–19.4.2011 Havannassa. Kokoukseen osallistui 1 000 valtuutettua.  PCC:n poliittinen asema Kuubassa on edelleen vahva. Se nauttii kansan valtaenemmistön tukea ja luottamusta. Puolueen johdolla saavutetut yhteiskunnalliset saavutukset ovat tunnustettuja koko Latinalaisessa Amerikassa.

Presidentti Raúl Castron mukaan ”puoluekokous tekee perusteellisia päätöksiä modernisoidakseen Kuuban talousmallia sekä hyväksyy uusia suuntia puolueen ja vallankumouksen yhteiskunta- ja talouspolitiikalle.” Hän totesi avajaispuheessaan, että ”Kuubassa ryhdytään hajauttamaan valtaa kaikilla tasoilla.” Poliitikkojen toimikausi rajataan 10 vuoteen. Puoluekokouksen hyväksymät aloitteet vahvistetaan Kuuban kansalliskokouksessa ja saatetaan voimaan v. 2012.

Kuluva vuosi on merkittävä vuosi Kuuballe. Maa juhlii parhaillaan Sikojenlahden maihinnoususta saavutetun voiton 50-vuotispäiviä.

15.4.2011

SALAVA

Sivistymätön juntti,
henkinen paskapuntti,

salavasta oksan karsi,

itsetuntoaan ohutta harsi.


Moukka mikä moukka,

alkeellisempi kuin toukka,

humpuukiarvoinen houkka,

älykkyystaso kovin soukka.


On tuhottava,

on uhottava,

on mahtiaan näytettävä,

lihasvoimaa käytettävä.


Sivistyksen näkee ja maistaa,

kun juntti toisen juntin haistaa,

tappelu ja potkiminen oitis alkaa,

teräskärki verhoaa kumpaakin jalkaa.


Äijämäinen äijä on vihainen,

yllään paita lyhythihainen,

tekstinä tekstiilissään jotain loukkaavaa,

ihmisarvoja teräskoukulla koukkaavaa.


Salava, hento, vieno,

perimä vanha ja hieno,

ei juntille, moukalle luonto mitään voi,

sivistyksen kuolinkellot Suomelle soi,

kunnes iskee uusi Fukushima,.

jää juntistakin vain vihreä lima.


Juhani Valo

12.4.2011

Suomen Työväenpuolueen kannanotto velkakriisimaiden takauksiin

Suomen eduskuntavaaleista kansanäänestys: ei avointa valtakirjaa takauksille

Islantilaiset äänestivät viisaasti ei maksuvelvoitteille. Financial Timesin pääkirjoitusotsake tammikuun alussa 2010 oli ”Älkää panko Islantia velkojien vankilaan” (7.1.2010). Financial Timesin kirjoituksessa viitattiin mm.
siihen, että englantilaiset ja hollantilaiset pankit hyötyivät suuresti näistä säännöistä eivätkä ole viattomia uhreja. Jos ne olisivat menettäneet samassa määrin, olisi harhaluulo ajatella, että näiden maiden hallitukset ottaisivat satoja miljardeja velkaa pelastaakseen ulkomaiset säästäjät, ja on vastenmielistä pakottaa heikko naapuri tekemään sama.

Suomen tulee islantilaisten esimerkkiä noudattaen sanoa ei sille, että joudumme takaamaan muiden velkoja, joita emme ole ottaneet emmekä EU-säädöksinkään sitoutuneet takauksiin. Uudet päättäjät eivät ole oppineet mitään 1990-luvun pankkikriisin virheistä kun Suomen hallitus antoi vastikkeetonta apua pankeille ja uhrasi niiden asiakkaat. Yrityksiä pantiin konkurssiin ja tavalliset ihmiset pitkiin velkavankeuksiin. SKOP:n jakaneet pankit jakoivat sen tuen maksamatta koskaan takaisin. Takaisinmaksu on tärkeä peruste erilliselle pankkiverolle.

Portugalin, Kreikan ja Irlannin kuten ei Islanninkaan kansoilla saa maksattaa pankkien ja Hedge-rahastojen rahastusta. Ne on saatava vastuuseen.

Norja vaati pankkitukien vastineeksi suunnatulla osakeannilla pankkien osakkeita. Kun ne sitten nousivat kun kriisi oli ohi, Norjan valtio sai enemmän takaisin kuin oli rahoittanut. Tämä Norjan malli on hyvä tapa pelastaa nämä maat kohdistamatta toimia tavallisiin ihmisiin ja laittaen finanssiala vastuuseen kriisin aiheuttamisesta.

Suomen Työväenpuolue 10.4.2011
Hallitus

6.4.2011


















Vapaus Valita Toisin- verkoston puheenjohtaja Emilia Palonen korosti päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja totesi, ettei kansalaisia ole kuultu. Emilia kertoi lontoolaisten hyviä kokemuksia metropolipolitiikasta.

Metropolipolitiikkaa!


Kaarin Taipaleen toimittama METROPOLIPOLITIIKKAA –pamfletti ilmestynyt. Kirjoittaneet Kaarin Taipale, Yrjö Hakanen, Juha Nurmela, Emilia Palonen ja Erkki Tuomioja.

Helsingin seudun hallinta ja ihmisten ääni

Veropakolaiset Kauniaisiin, köyhälistö metron varteen ja autoilevat paremmin voivat Espoon, Nurmijärven ja Sipoon omakotighettoihin? Luotetaanko siihen, että poliisi ja vartiointiliikkeet siivoavat jäljet? Vai olisiko mahdollista synnyttää yhteinen visio ja yhteinen tahto siitä, miten metropolialue voi kasvaa viisaammin?

Missä ja mikä se metropoli on? Kirja kuvaa sekavaa nykytilannetta, käytyä ristiriitaista keskustelua ja valottaa malleja muualta. Kirjoittajat ehdottavat 14 kunnan metropolivaltuustoa, hahmottavat sen tehtävät ja esittävät, miten asukkaiden äänestä voi tulla metropolidemokratian keskeinen osa.

1.4.2011

VAALITENTTI

Vaalitentti vai viinitesti?
Runsasvartaloiset poliitikot
purskuttavat politiikkaa poskissaan,
räkäisevät valheensa ruutuun.

Huono suuntuntuma,
karvas jälkimaku.

Poliitikkojen asiaosaamisindeksi
viittaa käymisen keskeytymiseen,
kypsymättömyyteen ja kyynisyyteen.
Imelää, ei minun makuuni.

Valtapuolueet
koreat etiketit,
tunkkainen tuoksu.
Kevät, uudet kukkaset.

Matti Laitinen
1.4.2011