PUNAINEN

http://youtu.be/M8dXHydoEAE

Vapautumisen vuosikymmenellä

seurasin Vappumarssia
Hakiksen torin reunalla.
Faija marssi ahtaajien riveissä.

Solidaarisuuden vuosikymmenellä

marssin nuoriso- ja opiskelijaliiton riveissä.
Siniset ja punaiset paidat hehkuivat.
Punaliput liehuivat Senaatintorilla.

Haalenemisen vuosikymmenellä

marssin kahden puolueen riveissä.
Punainen hajosi moneen leiriin.
Sosialismi yhtiöitettiin.

Kaatumisen vuosikymmenellä

työnsin poikaani kärryillä
yhä harventuneessa toverijoukossa.
Sateenkaaresta katosi punainen.

Sarastuksen vuosikymmenellä

talutin poikaani Vappumarssilla.
Punainen aurinko nousi
Etelä-Amerikassa.

Voimien kokoamisen vuosikymmenellä

me marssimme Keskustasta Hakikseen.
Kävimme Rauhanpatsaalla ja Tokoinrannassa.
Punaiset banderollit pullistuivat tuulessa.

Me – punaiset – vastustamme kapitalismia.

Yhteinen päämäärämme on punainen.
Sosialismi ei ole vain puoluetta varten.
hmiset rakentavat sosialismin itseään varten.

Matti Laitinen

http://youtu.be/M8dXHydoEAE

Leninin vai Kommunistisen Manifestin puolueteoria

Mikä on mennyt pieleen, kun sosialismi ei ole edennyt länsimaissa yli puoleen vuosisataan? Entä pitäisikö - ja voidaanko marxismia teoriana kritisoida? Voisiko marxismin aatteellisessa perustassa olla jotain sellaista, joka ei toimi nykyajassa? Voidaanko marxismia kritisoida joiltakin osin, vaikka se kokonaisuudessaan pätee edelleenkin.

Olemmeko asettaneet marxilaisen teorian sellaiselle kaiken arvostelun yläpuolella olevalle jalustalle, että sitä ei voida ollenkaan arvioida uudelleen miltään osin joutumatta leimatuksi petturiksi tai revisionistiksi. Jos näin on, silloin marxismi on kiveen kirjoitettu, eikä uusia näkökulmia marxismiin voi edes syntyä.

Marxismissa on kestävää Marxin Pääoma ja sen talousteoriat. Kukaan ei ole pystynyt kumoamaan niitä. Samoin siinä on kestävää dialektinen materialismi metodina ja etenkin Engels huomioiden sekä myös historiallinen materialismi historiaa tutkivana metodina.

Marxismissa voidaan kyseenalaistaa leniniläinen puolueteoria. Se on pätevä, mutta ei yleispätevä. Se on luotu äärimmäisissä oloissa, tsarismin vallan alla (Leninin kirja Siperiaan karkotuksen ajalta: Mitä on tehtävä (1901- 1902)). Leninin puolueteoria oli maanalaisuuden oloissa syntynyt ja hyvin keskusjohtoinen teoria joka vain vahvistui ensimmäisen maailmansodan ja Lokakuun vallankumouksen oloissa. Vallankumous ja sen jälkeen seurannut sisällissota ja ulkovaltojen hyökkäykset vaativatkin keskusjohtoisuutta, mutta se avasi Stalinin aikana oven vallan täydelliselle keskittämiselle: kärjistäen sanottuna työväenluokan valta muuttui puolueen vallaksi, puolueen valta muuttui puoluejohdon vallaksi ja viimekädessä puolueen pääsihteerin vallaksi.

KUNTALAKIUUDISTUS – TIE YKSITYISTÄMISEEN

Suomen istuva hallitus vetoaa Euroopan unioniin voidakseen kiihdyttää kunnallisten palveluiden yksityistämistä Suomessa. Ehdotetun kuntalakimuutoksen perusteluna on Euroopan komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistaminen. Hallitus haluaa poistaa kuntien elinkeinotoiminnalta konkurssisuojan ja veroetuudet, koska heidän mielestään nämä vääristävät kilpailua. Tämän hankkeen todellisena päämääränä on kuitenkin ensisijaistaa yksityisomistukseen perustuva kuntasektorin liiketoiminta ja toissijaistaa yhteiskunnalliseen omistukseen perustuva palvelutuotanto. Hallituksen sopima yhteisöveron alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä v. 2014 alussa niveltyy erinomaisesti tähän tavoitteeseen.

KILPAILUNEUTRALITEETIN VARJOLLA VOI RYÖSTÖKALASTAA

Kilpailuviraston saamat kilpailuneutraliteettia koskevat toimenpidepyynnöt ovat koskeneet monia kunnallisia toimintasektoreita kuten ravitsemus- ja majoitustoimintaa, liikuntapalveluja, jätehuoltoa, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluita sekä työvoimapoliittisia koulutuspalveluita. Muita kiinnostuksen kohteita ovat kuntien energia- ja vesilaitokset, satamat ja joukkoliikenne.

Kilpailuneutraliteetilla tarkoitetaan sitä, että taataan yksityiselle ja yhteiskunnalliselle tuotantosektoreille tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Uusliberalistien mukaan kilpailutilannetta vääristävät julkisen sektorin elinkeinotoiminta, julkinen rahoitus tai tuki yrityksille sekä kunnallisten liikelaitosten höllempi verokohtelu. Suomen valtiovalta toimii johdonmukaisesti kapitalistien luokkaherruuden välineenä. Kapitalistien mielestä kuntien liikelaitosten kilpailuneutraliteettia koskevat ongelmat voidaan poistaa muutamalla niiden toiminta osakeyhtiö-, osuuskunta-, yhdistys- tai säätiömuotoiseksi sekä suosimalla yksityisiä palvelujentuottajia.

KUINKA KILPAILUNEUTRALITEETTI TOTEUTETAAN?

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensin kuntaan perustetaan yksityinen yhtiö, joka tarjoaa esim. samanlaisia sosiaali-, terveys-, hoiva- ja erityisryhmien asumispalveluja kuin kuntakin. Tämä johtaa siihen, että joudutaan kilpailutilanteeseen. Seuraavaksi kilpailuvirastoon lähetetään toimenpidepyyntö. Jotta toimittaisiin EU:n neljän vapauden hengessä, toiminta osoitetaan kuntalain muutoksen tultua voimaan pääsääntöisesti yksityisen tahon hoidettavaksi. Tämän seurauksena yksityistäminen etenee ja tiet kansainvälisille palveluntuottajayhtiöille ja pääomalle avautuvat.