SONTATYKIN HARHALAUKAUS

Helsingin Sanomat kertoi tiedesivuillaan 24.1.2012 ihmiskunnan elävän tällä hetkellä historiansa turvallisinta aikaa. Yhdysvaltalainen tutkija Steven Pinker väittää, että sodat tappavat vähemmän ihmisiä kuin koskaan. Artikkelissaan hän väittää evoluution ja yhteiskunnan tekevän ihmisistä jatkuvasti rauhanomaisempia. Pinkerin väite siitä, että sodissa kuolee nykyisin yhä pienempi osuus maailman ihmisistä, on harhauttavaa, koska väitteessä temppuillaan maailman väestönkasvulla. Maailman väestö on kasvanut viimeisen 50 vuoden aikana 3 miljardista ihmisestä 7 miljardiin ihmiseen. Aikakautemme turvallisuus selviäisi paremmin, jos tutkittaisiin, mikä on nykyisin välillisen ja välittömän väkivallan uhreina kuolleiden ihmisten todellinen lukumäärä?

Pinkerin turvallisessa maailmassa 2000 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä. Euroopan unionin alueella asuu 120 miljoonaa köyhää kansalaista. Suomen leipäjonoissa käy 900 000 ihmistä. Irakiin on kertynyt yli miljoona sotaleskeä. Malaria tappaa edelleen tiuhaan tahtiin ihmisiä Afrikassa, jossa lapsikuolleisuus on suuri ja ihmisen eliniänodote varsin pieni. Neuvostoliiton kadottua maailmankartalta USA:n johtama Nato muuttui aggressiiviseksi sotilasliitoksi, joka on kiihdyttänyt sotilaallista toimintaansa koko maailmassa. Tämä on johtanut jo useamman itsenäisen valtion tuhoamiseen ja lisää samanlaisia valtiokohtaloita lienee odotettavissa.

BASF vetäytyy Euroopasta

Geenimanipuloitu sato ei käynyt kaupaksi

Bryssel, 16.1.2012

Maailman johtava kemikaaliyhtiö BASF julisi hylkäävänsä suunnitelmansa kehittää ja kaupallistaa geenimuunneltuja (GM) viljelykasveja Euroopassa.

Greenpeacen EU maatalouspolitiikan johtaja Marco Contiero sanoi: "BASF myöntää etteivät eurooppalaiset halua geenimanipuloituja viljelykasveja, ja hyvästä syytä. Syitä eivät ole ainoastaan huolestuttavat terveysuhat, sillä geenimanipuoloitu vilja kulkee käsi kädessä teollisen maatalouden ja torjunta-aineiden kanssa, ja pitkän aikavälin tuotto on pettymys."

"Eurooppalaiset eivät ole yksin hylkäämässä geenimanipuloitua ruokaa. BASFin vetäytyminen Amerikkaan on seurausta kahden vuoden tappioputkesta alalla, niin Kiinassa, Intiassa, Filippiineillä, Thaimaassa ja muualla. Yli 9+% geenimuunnellusta ruokasadosta kasvatetaan vain neljässä maassa Amerikassa."

2011 Intia hylkäsi luvan geenimanipuloidulle munakoisolle, ainoalle geenimuunnelulle ruoalle mille lupaa haettiin, kun taas Kiina keskeytti geenimanipuloidun riisin kaupallistamisen. Filippiinit ja Thaimaa ovat myös hylänneet geenimuunnellun riisin.

BASF hyllyttää antiobiooteille vastustuskykyisen Amflora-perunan, yhden kahdesta ainosta geenimanipuloidusta viljelykasvista, joilla on lupa viljelyyn Euroopassa. Suomessa geenimuunneltua perunaa on ollut koeviljelyssä Lammilla.

Lähde: Greenpeace

Presidentinvaaleissa turvattava Suomen ulkopoliittinen suunta

Suomi omaksui toisen maailmansodan jälkeen, Paasikiven ja Kekkosen linjana tunnetun puolueettomuuspolitiikan ja rauhantekijän roolin. Tässä suhteessa Suomen ansiot ovat olleet kiistattomat - muistetaan vaikkapa vuoden 1975 pidettyä ETY-kokousta Helsingissä. Katsomme, että meidän roolimme maailmassa pitäisi edelleenkin olla sama; meidän tulee toimia rauhan puolesta ja sovinnon välittäjänä erilaisissa maailman kriisitilanteissa. Tähän ei mitenkään sovi jatkuvasti syvenevä Nato-yhteistyö ja hallitusohjelmaan kirjattu Nato-optio.

Tulevissa presidentinvaaleissa tilanne ei ole mihinkään muuttunut. Vaaleissa on edelleenkin kyse Suomen ulkopoliittisesta linjasta – palaammeko sodanjälkeiseen rakentavaan rooliimme rauhanvälittäjinä, vai alammeko me laukata Nato-joukkojen mukana kaikkiin maailman kriiseihin, mahdollisesti sodista sotiin. Myös oman maamme kannalta jo historiallinen kokemuksemme osoittaa, että ainoa mahdollisuus selvitä, on säilyttää puolueettomuus ja liittoutumattomuus sekä hyvät suhteet lähinaapureihimme.

Myös EU-kysymykset ovat vaaleissa tärkeässä asemassa. Meidän on suhtauduttava EU:hun ja euroon hyvin kriittisesti pitäen kiinni ensisijaisesti Suomen eduista. Suomen puolustusta ja taloutta koskeva päätöksenteko on pidettävä omissa käsissämme.

Näistä lähtökohdista katsoen melkein kaikki presidenttiehdokkaat ovat horjuvia niin EU:n kuin Naton suhteen. Paavo Väyrynen erottuu muista ehdokkaista, koska hänellä on johdonmukainen kielteinen kanta Nato-jäsenyyteen ja hyvin kriittinen kanta EU-asioihin sekä rahaliitto EMU:un.

Koska meillä ei ole omaa ehdokasta, me allekirjoittaneet suosittelemme, että äänestämme presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Paavo Väyrystä, jotta turvaamme hänen pääsynsä vaalien toiselle kierrokselle. Sen jälkeen vaaliasetelmat voivat muuttua oleellisesti niin, että saamme Paavo Väyrysen presidentiksi ja turvaamme maamme perinteisen puolueettomuus- ja rauhanpolitiikan.

Kalevi Wahrman, Tommi Lievemaa, Juhani Tanski, Heikki Männikkö, Reijo Katajaranta, Matti Laitinen, Esko Auervuolle, Esko Koivisto, Paavo Heikkinen

AVAINALAT YHTEISKUNNALLISEEN OMISTUKSEEN

Vuodenvaihteen talvimyrskyjen seurauksena useita päiviä ilman sähköä kärvisteli tuhansia kotitalouksia. Hätääntyneet asiakkaat eivät saaneet yhteyttä sähköyhtiö Fortumiin puhelimitse eikä sähköpostitse. Näyttä siltä, että yhtiössä ei oltu varauduttu poikkeusolosuhteisiin likimainkaan riittävästi.

Asiakkaiden suuttumuksen ymmärtää, kun muistetaan, miten samaan aikaan Fortumin johto on järjestellyt itselleen huikeita etuja. Entinen johtaja Mikael Lilius muistetaan ennen muuta jättioptioistaan. Valtaosa tuiki tarpeellisista asentajista on erotettu yhtiön palveluksesta, ja toimintoja on ulkoistettu alihankkijoille.

Paavo Lipponen, Sauli Niinistö sekä Antti Kalliomäki junailivat aikanaan Fortumin yksityistämisen. ”Omistuspohjan laajentamisen”, kuten valtionyhtiöiden hävittämistä siveästi kutsutaan, seurauksena yhtiöstä pumpataan vuosittain 200-300 miljoonaa euroa ulkomaisille sijoittajille, pois omasta kansantaloudestamme. Ja tämä pelkästään Fortumin osalta. Yhteissumma kaikkien hävitettyjen valtionyhtiöiden osalta kohoaa useaan miljardiin.

Tuoreessa muistissa on viimetalvinen kaaos rautateillä. VR-yhtymä ei tuntunut olevan varautunut lainkaan oikeaan talveen, kun junat jäätyivät asemille ja ratapihojen lumenpoistoon ei tuntunut yhtiön kapasiteetti riittävän. Alun perin valtion virastona aloittanut Valtion Rautatiet on päätynyt osakeyhtiöksi, ja rataverkon ylläpito on eriytetty Ratahallintokeskukselle.

Fortumin ja VR:n tapaukset osoittavat, että yhteiskunnan välttämättömiä avaintoimintoja ei pidä jättää markkinoiden ja sijoittajien armoille. Avainalat on palautettava yhteiskunnalliseen omistukseen ja demokraattiseen valvontaan. Yksityinen voitontavoittelu on ristiriidassa julkisen palvelutehtävän kanssa. Näitä palveluita on tuotettava kohtuuhintaan ja asuinpaikasta riippumatta tasapuolisesti kaikille ihmisille omakustannusperiaatteella – ei voiton maksimoimiseksi.

Tommi Lievemaa
varapuheenjohtaja, Suomen työväenpuolue