22.4.2008



SUOMEN TYÖVÄENPUOLUEEN LIITTOKOKOUS


Suomen Työväenpuolue STP:n liittokokouksessa 19.4.2008 Helsingissä oli esillä normaalien liittokokousasioiden lisäksi puolueen periaateohjelman, sääntöjen ja kuntavaaliohjelman hyväksyminen.

Kokous hyväksyi kannanoton otsikolla 'Salailua, huijausta, valehtelua! Suomen poliittisen eliitin sekoilu Naton suhteen vaarallista!' Siinä todetaan, että hallitus ja presidentti kertoivat v. 2006 lopussa, että Suomi osallistuu NRF-harjoituksiin.
Presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen totesivat, ettei Suomi osallistu NRF-joukkoihin. Tosiasiassa periaatepäätös osallistumisesta Naton nopean toiminnan harjoituksiin tehtiin jo marraskuussa 2006.

Tammikuussa 2007 Suomen ja Ruotsin ulkoministerit Erkki Tuomioja ja Carl Bildt tekivät salaisen sopimuksen maiden samanaikaisesta osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkoihin. Kun Suomen osallistumisesta NRF-joukkoihin tiedotettiin, Vanhanen totesi, ettei tiedä, paljonko NRF-toiminta maksaa ja miten se rahoitetaan(!).

Liittokokous vaati myös, että Suomen kansalle tulee antaa oikeus kansanäänestyksessä hylätä ns. Lissabonin sopimus, joka perusasettamuksiltaan on yhteneväinen v. 2005 hylätyn EU:n perustuslakiesityksen kanssa.

Kokous hyväksyi myös vaalilain uudistuksesta kannanoton, jossa todetaan, että uudistuksen tavoitteeksi tulee ottaa vaalin suhteellisuuden toteutuminen: 1 % saisi kaksi edustajapaikkaa jne. Valtakunnalliset tasauspaikat (esimerkiksi 20) on toteutettava ilman äänikynnystä ja vaaliliittokieltoa; vaalirenkaat tulee palauttaa, mikä tekee äänten keskittämisen tarpeettomaksi. Vaalilakien demokratisoimisen lisäksi on lopetettava eduskunnan ulkopuolisten puolueiden syrjintä rahanjaossa ja Yleisradion ohjelmissa. Kokousväen mielestä valtiollisella tasolla ja kunnissa tulee ottaa käyttöön sitova kansanäänestys.

Kokous esitti luopumista eläkkeiden taitetusta indeksistä sekä täysimääräisen kansaneläkkeen tason nostamista EU:n köyhyysrajan yläpuolelle eli 900 euron tuntumaan.

Kokous otti kantaa myös maailmalla myllertävän pankkikriisin mahdollisiin seurauksiin Suomessa. Se totesi, että pankkikriisiä ei saa maksattaa kansalaisilla, vaan Suomeen tulee perustaa uusi valtion pankki, koska valvonnalla ei kyetä antamaan riittävää suojaa ulkomaisiin käsiin päästettyjä pankkeja vastaan.

STP:n puheenjohtajana jatkaa atk-suunnittelija Juhani Tanski Kuopiosta ja varapuheenjohtajiksi valittiin valtiotieteiden tohtori Pekka Tiainen Helsingistä, pääluottamusmies Jaakko Muilu Vihdistä sekä opiskelija Antti Siika-aho Haapajärveltä. Puoluesihteeriksi valittiin laborantti Heikki Männikkö Helsingistä.

Lisätietoja: STP:n puheenjohtaja Juhani Tanski
Sammakkolammentie 1 B 17
70200 Kuopio
040-764 1163
juhani.tanski@suomi24.fi



Kansalle oikeus torjua EU:n perussopimus kansanäänestyksessä

Eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu 10.4.2008 EU:n uuden ns. perussopimuksen ratifioinnista.

Ensimmäinen esitys EU:n perustuslaki kaatui Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä v. 2005, jonka jälkeen se vedettiin "tuumaustauolle". Suomen hallitus ei halunnut antaa kansalle oikeutta sanoa kansanäänestyksessä mielipidettään asiasta. Murheellisimpia sivuja maamme 100-vuotisen kansanedustuslaitoksen historiassa oli, kun eduskuntamme 5.12.2006 äänin 125–39 ratifioi jo hylätyn perustuslakisopimuksen ja sen voimaansaattamisasiakirjan. Hyväksyminen EU:lle olisi merkinnyt luopumista maamme täysivaltaisuudesta ja itsenäisyydestä. Siksi se olisi tullut ratkaista perustuslain säätämisjärjestyksessä, jolloin hyväksymiseen olisi tarvittu 5/6 enemmistö. Tämä oli eduskunnan enemmistön kansanvastainen mielenilmaus, koska 70 % Suomen kansasta eli suuri enemmistö selkeästi vastusti EU:n perustuslain hyväksymistä.

Maamme EU-jäsenyyden aikana maastamme on viety pääomia ulos yhtä paljon, kuin mitä meillä oli tuotanto-omaisuutta Suomessa 90-luvun alussa, yht. 258 miljardia euroa. Investoinnit kotimaahan ovat tänään vähäisempiä, kuin mitä on tuotantovälineiden kuluminen. EU-jäsenyyden aikana sosiaaliturvasta, palkoista ja julkisesta taloudesta on leikattu 25 miljardia euroa ja tämä kaikki on siirtynyt pääomapiirien voittoihin. Tämän haluttiin jatkuvan ja se voitiin varmistaa vain uudella EU:n perussopimuksella.

Saksan puheenjohtajakaudella alettiin valmistella uutta perussopimusta. Hylättyä perustuslakiluonnosta muutettiin siten, että eri valtioiden osalta vaikeuksia aiheuttaneita kohtia pehmennettiin, asiakirja koottiin monimutkaiseksi "jättipalapeliksi", joka nimettiin "EU:n perussopimukseksi". Se hyväksyttiin EU:n huippukokouksessa kesällä 2007 Lissabonissa. Lakien sijaan siinä puhutaan asetuksista ja direktiiveistä. Mutta vanha perustuslakiluonnos on sisällytetty lähes sellaisenaan uuteen ns. "perussopimukseen”.

Unionin lainsäädäntö on ensisijainen jäsenvaltioiden kaikkiin lakeihin nähden. Perussopimus tekee EU:sta militaristisen ja hyökkäävän. Edelleen perussopimuksessa suuntaudutaan Unionin yhteiseen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan ja jäsenmaat sitoutuvat asteittain parantamaan sotilaallisia voimavarojaan. Kun sitten todetaan EU:n operoivan YK:n peruskirjan periaatteiden mukaisesti, merkitsee se sitä, että EU itse tulkitsee nämä periaatteet, eikä YK:n hyväksyntää tarvita. EU:n perussopimus on tehty Nato-yhteensopivaksi määrittämällä, että kaikkien puolustukseen ja varusteluun liittyvien sopimusten on oltava Naton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia. Tämä merkitsee painetta siihen suuntaan, että kaikkien EU-maiden tulee olla Naton jäseninä. Määräykset pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä ymmärretään yhteisiin sotatoimiin EU:n rajojen ulkopuolella. Tämä kaikki merkitsee suuntautumista taisteluun maailman luonnonvarojen hallinnasta myös sotilaallisin keinoin.

Perussopimuksella EU:sta tulee oikeushenkilö, joka voi tehdä kansainvälisiä sopimuksia omissa nimissään. Sitä aletaan johtaa keskusvallan lainsäädännöllä, mikä ratkaisevasti kaventaa kansallisvaltioiden omaa päätäntävaltaa.

Eduskunnassa 10.4.2008 käyty lähetekeskustelu osoitti kolmen suurimman eduskuntapuolueen kannattavan EU:n ns. "perussopimuksen" hyväksymistä. Myös SDP; Vihreät ja RKP olivat hyväksymisen kannalla. Ainoastaan Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset vastustivat. On tapahtumassa sama, mikä tapahtui v. 2006. Kansan enemmistön mielipiteistä huolimatta eduskunta aikoo hyväksyä militaristisen ja epädemokraattisen perussopimuksen.

EU:n perussopimuksen hyväksyminen tekee maastamme osallisen maailman taloudellisista voimavaroista käytäviin valloitussotiin. Hyväksymällä perussopimuksen me käytännössä olemme tehneet kaikki toimenpiteet mitä Nato-jäsenyyteen tarvitaan ilman, että olemme virallisesti liittyneet sen jäseneksi. Tällä "hivutustaktiikalla" meistä on tullut osa kansainvälistä imperialismia. Suhteessa naapurimaahamme Venäjään emme ole enää puolueettomia, vaan osa Venäjän vastaista sotilasliittoa.


STP esittää kantanaan, että tällainen seikkailupolitiikka tulee torjua. Suomen kansalle tulee antaa oikeus kansanäänestyksessä hylätä ns. Lissabonin sopimus, joka perusasettamuksiltaan on yhteneväinen jo hylätyn EU:n perustuslakiesityksen kanssa.


STP:n liittokokous 18.4.2008 Helsinki

15.4.2008

EU-palaveri

Kutsun palaveriin miettimään toimia EU-perustuslakiesityksen saattamiseksi kansanäänestykseen Suomessa. Kokous pidetään Helsingissä Kirvesmiesten kerholla os. Mäkelänkatu 8 (katutasossa) tiistaina 22.4.2008 klo 18.

Mietintämyssyssä on joukkokokouksen tai marssin järjestäminen Voiton päivänä/Eurooppa-päivänä pe 9.5.2008.

Tervetuloa!

Vanhasen hallitus toi pari vuotta sitten kansanäänestyksissä hylätyn perustuslaillisen sopimuksen eduskuntaan 10.4.08 ja Vanhanen vakuuttaa, että asiasta ei järjestetä kansanäänestystä. EU-maiden kansojen valtava enemmistö haluaa kansanäänestyksen.


Koko EU: n kattava maaliskuun TNS -kysely osoitti että 75 % haluaa äänestyksen EU:n 27 jäsenvaltiossa Lissabonissa 13.12.2007 allekirjoitetusta EU- perustuslaista. Englannissa luku oli 83 %.

Mielipidekyselyjen mukaan 2/3 vaatii uusia neuvotteluja tai eroa EU:sta. Lissabonin laki nollaa käytännössä jäsenvaltioiden perustuslait.

Suomen Työväenpuolue STP rp.
Juhani Tanski
puheenjohtaja
juhani.tanski@suomi24.fi

8.4.2008



















Suomen pääkaupungissa, Helsingissä elämän rottarollaattorin pyörissä ei ole havaittavissa hidastumisen merkkejä - päinvastoin. Myöskään mielenterveyskuntoutujien ja mielenterveydellisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden/päässeiden kansalaisten määrässä ei ole tapahtunut laskua 2000-luvulla.


Vauraan Helsingin kaupungin johdon toimenpiteet ja aikomukset tämän kuntalaisia ja heidän omaisiaan piinaavan epäkohdan hoitamiseksi ovat olleet alimitoitettuja. Ongelma on siis edelleen olemassa. Sen voi myös havaita omin silmin liikkuessaan kaduilla ja julkisilla liikennevälineillä.


Helsingin pormestari Jussi Pajunen vaikuttaa olevan kiinnostuneempi Helsingistä meren alitse Tallinnaan kulkevasta junatunnelista. Toivottavasti hän ei kuitenkaan masennu, jos hänen hankkeensa ei toteudukaan.





6.4.2008



Vetoomus yhteisen vapun puolesta Helsingissä

Työväen vappumarssiperinne oli uhattuna 90 luvun alkupuolella, kun SKDL:n perillinen Vasemmistoliitto lopetti vappumarssien järjestämisen Helsingissä. Silloin perustettiin epävirallinen "Helsingin vappumarssitoimikunta" niiden järjestöjen yhteistyöelimeksi, jotka silloin pitivät välttämättömänä työväen perinteisten vappumarssien järjestämistä. Useina vuosina vappumarssitoimikunta järjestikin tämän yhteisen vappumarssin. Myöhemmin Helsingin ammatillinen paikallisjärjestö otti tehtäväkseen vappumarssien järjestämisen ja vappumarssitoimikunta organisoi oman vappujuhlansa, johon ottivat osaa SKP:n ja KTP:n järjestöt sekä myöhemmin Kansan äänen järjestöt yhdessä monien muiden perinteistä vapunviettoa tukevien järjestöjen kanssa.

Yhteisen vappujuhlan järjestäminen on kuitenkin joinain vuosina kangerrellut. Vuonna 2006 yhteinen vappujuhla ei onnistunut. Silloin SKP:n Helsingin piirijärjestö ja Helsingin Työväen Vappumarssiyhdistys (Helsingin työväen vappumarssitoimikunta rekisteröityi viralliseksi yhdistykseksi ja otti tämän nimen) järjestivät erikseen omat vappujuhlansa. Mutta esimerkiksi viime vuonna järjestimme monien hankaluuksien jälkeen onnistuneen yhteisen vappujuhlan Helsingin Kaisaniemen puistossa.

Tänä vuonna Helsingin Työväen vappumarssiyhdistys teki SKP:n Helsingin piirijärjestölle jälleen esityksen yhteisen työväen vappujuhlan järjestämisestä vapunpäivänä heti vappumarssin jälkeen. Viime keskiviikkona asiaa käsiteltyään SKP:n Helsingin piirijärjestö ilmaisi kantanaan, että "yhteinen vappujuhla voi onnistua ainoastaan siten, että Helsingin Työväen Vappumarssiyhdistys lopettaa toimintansa".

Mielestämme tällainen vaatimus ei liity mitenkään yhteiseen vapunviettoon eikä ole "tältä vuosituhannelta". Helsingin Työväen Vappumarssiyhdistys edustaa Helsingissä vapunviettoon liittyvissä asioissa mm. seuraavia järjestöjä: Kommunistinen Työväenpuolue rp., EU:n Vastainen kansanrintama ry, Kommunistien liitto ry, Sodan ja Fasisminvastainen työ ry. sekä Suomen Työväenpuolue rp. ja lisäksi monia muita järjestöjä.

Työkansan yhteistyön kehittämisen sekä demokraattisten voimien kokoamisen kannalta pidämme yhteistä vapunviettoa ensiarvoisen tärkeänä. Siksi vetoamme vielä kerran SKP:n Helsingin piirijärjestöön ja kaikkiin SKP:n jäseniin yhteisen vappujuhlan järjestämisen puolesta. Tätä päätöstä ei voida venyttää enää pitkälle, koska juhlan onnistumiseksi myös Helsingin Työväen vappumarssiyhdistyksen tulee aloittaa omat juhlajärjestelynsä.

Kommunistien Liitto ry
Kalevi Wahrman
puheenjohtaja

1.4.2008



Miten Itämeren käy?

Itämeren huono tila on kaikkien tiedossa. Rehevöityminen näkyy liki kaikkialla mutta kaikkein konkreettisimmin se koskettaa jokaista ranta-asujaa kesäisin, kun veden käyttö estyy laajoilla alueilla myrkyllisten sinileväkukintojen vuoksi. Itämeren ongelma on siinä, että valuma-alueilla on paljon asutusta ja maanviljelyä sekä siinä, että Itämeri on melko matala ja suljettu systeemi – yhteys Atlanttiin on vain kapeiden Tanskan salmien kautta.

Ihmisen aiheuttama Itämeren rehevöityminen on jatkunut jo ainakin sadan vuoden ajan. Jätevesien puhdistusmenetelmien parantumisen myötä pistekuormitus on vähentynyt, mutta edelleen Itämereen pääsee liikaa typpeä ja fosforia hajakuormituksena. Hajakuormituksen keskeiset lähteet ovat maa- ja metsätalous. Erityisesti fosfori on Itämeren rehevöitymisen kannalta keskeinen ravinne. Sinilevät, jotka oikeastaan ovat syanobakteereita, voivat ottaa tarvitsemansa typen ilmasta veteen liuenneena molekylaarisena typpenä. Näin ollen fosforin määrä säätelee näiden eliöiden runsautta typpeä enemmän.

Ravinnepäästöt eivät ole vähentyneet

Typpi ja fosforipäästöjä on yritetty vähentää Itämeren ympärysvaltioissa vaihtelevin tuloksin. Vuodesta 2000 vuoteen 2006 fosforipäästöt vähenivät noin kaksi prosenttia. Tätä voidaan pitää melko vähäisenä, ottaen huomioon kuinka paljon erilaisia toimenpiteitä niiden vähentämiseksi on tehty. Eniten päästöt ovat vähentyneet Liettuassa (n. 30 %) ja Tanskassa (n. 20 %). Suomessa ja Venäjällä päästöt ovat lisääntyneet liki 7 %.

Erityisesti Suomen osalta lukua kannattaa tarkastella enemmänkin. Huolimatta maatalouden ympäristöohjelmasta, jossa maanviljelijöille maksetaan ympäristötukea siitä, että he viljelevät ympäristöystävällisemmillä menetelmillä, päästöt eivät ole vähentyneet. Näyttää siltä, että maatalouden ympäristöohjelma ei vähennä ainakaan Itämereen päätyviä fosforipäästöjä. Voidaankin kysyä, ovatko ympäristöohjelman toimet riittävän tehokkaita tai oikeita?

Todennäköisesti tilannetta voitaisiin korjata parhaiten siirtymällä luonnonmukaiseen viljelyyn yhä suuremmalla alueella. Tällä hetkellä Suomen peltoalasta on luomuviljelyssä noin 6 prosenttia. Tutkimusten mukaan luonnonmukaiseen tuotantoon siirtyminen vähentää hehtaarikohtaisia päästöjä vesistöihin. Luomutuotannossa kasvit käyttävät typpi ja fosforivarat tarkemmin, kun keinolannoitteita ei käytetä. Juuri Tanskassa luonnonmukaiseen tuotantoon on erityisesti panostettu

Ilmastonmuutos ja Itämeri

Ilmastonmuutoksen seurauksia on käsitelty useissa edellisissä Kansan Äänen numeroissa. Itämeren kannalta ilmaston lämpenemisellä on myös useita haitallisia vaikutuksia. Ensimmäinen on tietenkin jääpeitteen pienentyminen. Yhden asteen keskilämpötilan nousu pienentää jääpeitettä Itämerellä 45 000 neliökilometriä. Pilkkiminen saattaa siis tulevaisuudessa olla mahdollista lähinnä soutuveneestä.

Ilmaston lämpenemisen aiheuttama sateisuuden lisääntyminen pohjolassa lisää jokien virtaamaa. Virtaaman lisääntyminen lisää ensinnäkin Itämeren ravinnekuormitusta. Lisäksi makea jokivesi laimentaa meren suolapitoisuutta pintakerroksissa. Pinta- ja pohjakerroksen suolaisuuseron kasvu vähentää veden pystysuoraa sekoittumista ja huonontaa hapen kulkeutumista pohjan läheisiin vesiin.

Lisääntynyt jokivirtaama heikentää myös Tanskan salmien kautta tulevaa suolaisen veden virtaamaa Itämereen. Tällä on negatiivisia vaikutuksia pohjan happitilanteeseen. Lisäksi se aiheuttaa prosessiin, jossa pohjasedimenteistä vapautuu sinne varastoituneita ravinteita. Tämä lisää meren rehevöitymistä.

Vaikka typpi- ja fosforipäästöjä voitaisiin ratkaisevasti vähentää, jatkuisi meren rehevöityminen vielä pitkään johtuen juuri meren sisäisestä kuormituksesta, jossa pohjasedimentteihin sitoutuneita ravinteita vapautuu veteen.

Itämeren pelastamiseksi tarvitaan poliittista tahtoa kaikissa Itämeren valuma-alueen valtioissa. Kovin pitkään ei voida enää odottaa.

KÄ / Juha Kieksi