Lapsenhoitovastuun vuoksi en päässyt nyt torstaina Simonkadulle Meksikon suurlähetystölle intiaaneille solidaarisuuttani osoittamaan. Keräsin tähän netistä aineistoa Zapatisti-sisseistä ja Oaxacan alueen alkuperäisasukkaiden (intiaanien) uutispimennykseen jääneestä taistelusta ja tietoisuuden noususta 500 vuoden orjuuttamisen jälkeen.
Olen seurannut alueen tapahtumia n. 15 vuoden ajan lähinnä kehitysmaa- ja vaihtoehtolehdistä. Suurta mediaa eikä edes perinteistä vasemmistolehdistöä intiaanien kansannousu ei ole suuremmin kiinnostanut. Osallistuin 3-4 vuotta sitten Kallion kirkossa tilaisuuteen, jossa meksikolaiset intiaanit tekivät meille suomalaisille kiinnostuneille maissikeittoa ja tortilloita ja annoin roponi yhteisöradion hyväksi. Lähiradiosta tuttu kansalaisradio-yhteisöradio-idea tuntui ja tuntuu edelleen hyvältä ja oikealta kehitysavulta: tietoa intiaanien omalla kieleltä juuri heille tärkeistä asioista.
90-luvulla työttömänä ollessani Lähiradion Työttömän ääni ja Alppilan radiokerhon toiminta tutustuttivat minut tähän mainioon kansalaistoimintaan.
Intiaanit on tietoisesti pidetty lukutaidottomina mutta omat radioasemat ovat valtaapitäville todella vaarallinen tiedon ja tietoisuuden nostattaja.
Toivon, että Lähiradion ohjelmissa pikaisesti nostetaan esiin nämä Meksikon tapahtumat. Jotenkin tämä oikeutettu kamppailu muistuttaa Cameronin "Avatar"- elokuvan asetelmia.
Alla keräämäni aineistot.
Pasilan Mämmiveikkojen psta
Antero Nummiranta
Vapaakaupan uhrit
(Yhteiskunta: Kukka Ranta)
Meksikon Oaxacan murhien, pahoinpitelyjen, katoamisten ja kidnappausten takana ovat hallituksen alaiset puolisotilaalliset joukot. Ne suojelevat läntisten suuryritysten etuja. Suomalainen aktivisti on yksi monista alueen uhreista.
[ 29.04.2010 ]
Ensimmäisen kerran Oaxacan yhteiskunnallinen kriisi pääsi kunnolla kansainvälisiin otsikoihin lokakuussa 2006 kun yhdysvaltalainen Brad Will surmattiin, todennäköisimmin poliisien luodista.
Nyt suomalainen ihmisoikeustarkkailija on kuollut puolisotilaallisen Ubisort-ryhmän iskussa, kun joukko kansainvälisiä ihmisoikeustarkkailijoita oli matkalla viemään ruokahuoltoa itsehallintoalueeksi julistautuneeseen triqui-intiaanien kylään. Ubisort tukee Oaxacan kuvernöörin PRI-puoluetta, joka puolestaan vastustaa autonomisiksi julistautuneita kyläyhteisöjä.
Molempien ihmisoikeusaktivistien lisäksi Oaxacassa on menehtynyt lukemattomia oikeuksiaan ajavia intiaaneja, mutta harvoja kiinnostaa heidän kohtalonsa.
Viimeaikaiset epävirallisten puolisotilaallisten joukkojen iskut ovat usein kohdistuneet tiedontuotantoon ja yhteisöradioiden kehittäjiin. Vuosisatoja rakenteellisessa köyhyydessä eläneet alkuperäisväestöjen ihmisryhmät muodostavat merkittävän uhan suuryrityksille, joiden voiton tuottaminen on perustunut halpatyövoimaan ja lähes ilmaiseen raaka-ainehankintaan.
Jos köyhät organisoituvat tai osoittavat mieltään – usein laittomia yritystoimia vastaan, paikalle tuodaan aseet, helikopterit, kyynelkaasua, vesitykit ja sotilaita. Ja koska puolisotilaalliset joukot ovat laillisen valvonnan ja virallisen vastuun ulkopuolella, ne voivat harjoittaa mitä tahansa toimenpiteitä vastarinnan tai itsepuolustuksen kitkemiseksi.
Meksikossa halutaan antaa kuva, että Oaxacan levottomuudet ovat ohi ja kansanliike on kukistettu. Kun kävin maakunnassa kaksi vuotta sitten, siellä näytti rauhalliselta. Seinään oli jäänyt yöllä liisteröity juliste, lista kadonneista, jota ei ollut ehditty vielä poistaa kaupunkikuvasta.
Kukaan tapaamistani henkilöistä, joka kuuluu Oaxacan kansanliikkeeseen APPO:on, ei kerro nimeään tai anna osoitettaan. Pelko pidätetyksi ja kidutetuksi tulemisesta on todellinen. Toukokuussa 2006 alkaneen kansannousun jälkeen lukuisia ihmisiä on kadonnut tietämättömiin.
Olin saanut eräältä aktivistilta osoitteen lapulla. Lopulta lähes huomaamaton huoneennumero rappukäytävässä kertoi, että olin tullut oiekaan osoitteeseen. APPO:n asianajajien toimistossa on viileän rauhallista. Toimistohuoneen hiljaisuus rikkoutuu, kun yksi asianajajista kertoo raa'an totuuden. "Murhien, pahoinpitelyjen, katoamisten ja kidnappausten takana ovat hallituksen alaiset puolisotilaalliset joukot."
Vuonna 2006 ihmiset yhdistyivät ja nousivat kaduille osoittamaan mieltään köyhyyden lopettamiseksi. Oaxacan PRI-puolueen Ulises Ruizin johtama hallinto vastasi lähettämällä liittovaltion poliisin mielenilmauKSet. Satoja pidätettiin, kymmeniä surmattiin, satoja on edelleen kadonneina ja suurinta osaa poliisin otteissa ollutta on lukuisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kidutettu.
Nyt, kun Oaxacan poliittisten aktivistit on ajettu maan alle ja laaja kansanliike on peloteltu hajalle, kohdistuvat puolisotilaallisten joukkojen hyökkäykset aiempaa voimakkaammin itsehallinnollisia intiaanikyliä vastaan.
Luoteis-Oaxacassa useat triqui-intiaanit ovat julistaneet kyliään autonomisiksi itsehallintoalueiksi, kun poliisien ja puolisotilaallisten joukkojen alituinen väkivalta on käynyt sietämättömäksi. Monet kylistä ovat jatkuvan saarron keskellä.
Syinä ovat taloudelliset intressit ja Oaxacan suunnattomat luonnonrikkaudet. Etelä-Meksikossa on käynnissä useita megaprojekteja, kuten esimerkiksi tuulienergian ja öljyn yksityistäminen, sekä Keski-Amerikan maiden välinen Plan–Puebla–Panama-infrastruktuurihanke, joka lähinnä kasvattaa suuryritysten alueellista kontrollia. Oaxacassa ulkomaisia yrityksiä kiinnostavat uraani ja mineraalit.
Samaan aikaan kun vapaakauppasopimus Nafta on edistänyt kansainvälisten suuryritysten hankintoja alueilla, on yhteisöradioiden ja internetin myötä kasvanut köyhimmän väestöryhmän pääsy tiedontuotannon äärelle.
Itseään voimaannuttaneet alkuperäisväestöjen vastarintaliikkeet ovat tulleet tunnetuiksi myös kansainvälisesti. Chiapasin Zapatisti-sissit ovat suojanneet alueitaan aseellisesti heti Naftan alkamisesta, vuodesta 1994 alkaen. Oaxacassa kansannousun keskeisin yhtenäisyyttä kasvattava väline oli radio, kun ihmiset ottivat haltuun radioasemia ja alkoivat tiedottaa tapahtumien kulusta omasta näkökulmastaan.
Ääni intiaanikylille
on Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston tukema hanke, jota toteuttavat Kansan Radioliitto Suomessa ja yhteistyökumppanimme Meksikossa.
Hankkeessa kehitetään Etelä-Meksikon Oaxacan osavaltion vuoristoalueiden intiaanikyliä yhteisöradioiden avulla. Kyliin perustetaan radioasemia, kyläläisiä koulutetaan huoltamaan niitä ja tekemään ohjelmaa. Hankkeen aikana tuetaan 9 kylää perustamaan oma asema, ja annetaan teknistä tukea 11 jo olemassa olevalle radioasemalle.
Tästä linkistä voit katsoa videon Oaxacan alueen tapahtumista 2006. Videolla Anna-Reetta Korhonen esittelee hanketta ja kertoo alueen tilanteesta (2009).
Intiaanit ja valtamedia Meksikossa
Etelä-Meksikon syrjäisissä vuoristokylissä eletään paljolti tiedotuksellisessa pimennossa, sillä sanomalehtiä ei kanneta kyliin eivätkä radioaallot kanna vuorten yli. Kylässä on usein vain yksi puhelin eikä kännyköille ole tukiasemia.
Meksikon kaupallinen media on hyvin viihteellistä. Intiaanit ovat kaupallisessa mediassa käytännössä näkymättömiä, eikä siinä käsitellä heille oleellista tietoa. Televisiossa saatetaan puhua pörssikurssien noususta ja laskusta, kun taas vuoristoalueiden intiaaneille oleellisempaa olisi tietää kahvin, maissin ja pavun markkinahinnat.
Yhteisöradio on intiaanikylän kansanopisto
Yhteisöradio tuo intiaanit median toimijoiksi. Radiolla kyläläiset voivat tiedottaa oikeuksista, ylläpitää kieltä ja kulttuuria, kehittää uusia toimeentulomahdollisuuksia tai vaikkapa ilmoittaa kadonneesta lammaslaumasta. Parhaimmillaan yhteisöradio on intiaanikylän kansanopisto: se kouluttaa niitä, jotka jäävät asumaan omaan kylään, ja joilla on usein vain vähän muodollista koulutusta.Alueilla, joilla on laajaa lukutaidottomuutta, radio on toimivin viestintäväline. Kovaa vauhtia katoavien intiaanikielten ylläpidossa radiolla on merkittävä rooli. Oman kielen käyttö radiossa vahvistaa omaa identiteettiä. Kylät voivat myös laittaa radiolähetyksensä internettiin, jolloin Yhdysvalloissa asuvat siirtolaiset voivat kuunnella kylänsä radio-ohjelmia, ja pitää yllä omaa kieltään.
Kummiradiot
Suomalaiset kummiradiot Helsingin Lähiradio, Tampereen Radio Moreeni ja Alajärven Järviradio tukevat Oaxacassa toimivia yhteisöradiota. Kummiradiot seuraavat meksikolaisen aloittavan radion toimintaa, tekevät sen tilanteesta ohjelmia ja tukevat sitä taloudellisesti tai materiaalikeräyksin.
Miten hanketta voi tukea Suomessa?
Meksikon intiaanikylien yhteisöradiotoimintaa voi tukea monin tavoin tekemällä vapaaehtoistyötä tai tukemalla taloudellisesti. Lähetä sähköpostia tai soita hankekoordinaattorille!
Yhteystiedot: Hankekoordinaattori Anna-Reetta Korhonen
p. 044 3662483, email:anna-reetta.korhonen(AT)helsinki.fi
Kansan Radioliiton taloudenhoitaja Kaisa Pannimaa-Pätsi
p. 044 5141105 e-mail:kaisa.pannimaa-patsi(AT)kuluttajat-konsumenterna.fi
