Suomen Työväenpuolue - työkansan puolesta

Kuntapalveluja ei tule yksityistää

Kansalaiset ovat aiemmin pääosin olleet tyytyväisiä kuntien tuottamiin peruspalveluihin. Näitä toimintoja on kuitenkin heikentänyt niiden yksityistäminen tai palveluiden ulkoistaminen yksityisille. Julkisten palveluiden yksityistäminen on pahimmillaan raakaa kuntalaisten rahastamista. Kunnan palveluiden yksityistäminen ja niillä rahastaminen johtaa ihmisten eriarvoistamiseen. Se tuo mukanaan heikoimmassa asemassa olevien, ennen kaikkea köyhien, työttömien, eläkeläisten, sulkemisen ulos ihmisoikeuksiin kuuluvista perusoikeuksista.

Tavallisen ihmisen turvallisuus on uhattuna myös siksi, että ei ole olemassa paikkaa, jossa voi säilyttää turvallisesti ja riskittömästi pienet eläke- ja palkkatulot sekä säästöt. Siksi tätä varten tulee perustaa yhteiskunnan omistama Kansan Pankki.

Kuntien lahtaus pysäytettävä

Hallituksen esitys kuntauudistukseksi on hylättävä. Kuntien mielivaltaisille yhdistelemisille ja suurkuntien luomiselle ei ole taloudellisia perusteita. Tilastotietojen mukaan 170 pienimmän kunnan osuus kuntien kokonaismenoista on ainoas­taan 3 %. Näiden pienten kuntien yhdistämisellä ei siten ole mitään merkitystä, jos oikeasti haettaisiin säästöjä.

Päämääräksi täystyöllisyys

Hyvinvointi luodaan työllä. Siksi korkea työllisyys ja alhainen työttömyys ovat keskeinen perusta hyvinvoinnille. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen on keskeinen osa korkeaa työllisyyttä samalla kun korkea työllisyys koko yhteiskunnassa turvaa rahoituspohjan kunnallisille palveluille kuten myös muulle sosiaaliturvalle.

Työolosuhteet ja palkkaus­ kuntoon kunnallisilla työpaikoilla

Työmäärät on mitoitettava asianmukaisiksi. Asiakaspalvelutehtäviin on varattava riittävät resurssit. Tarpeeton kiire lisää stressiä ja voi johtaa työpaikoilla mm. häirintään ja epäterveeseen kilpailuun. Työn laatu kärsii tästä väistämättä.

Kuntien usein naisvaltaisten alojen alhainen palkkataso on eräs syy näitä aloja riivaavaan työvoimapulaan. Palkkausta on kohennettava työn vaativuutta ja raskautta vastaavalle tasolle.

Terveydenhuolto, vanhukset ja vammaiset

Terveydenhuolto tulee järjestää julkisena palveluna, jolloin demokraattinen valvonta takaa sen laadun. Terveysasemat ja päivystyspalvelut on järjestettävä kunnallisena lähipalveluna. Viime aikoina vanhustenhoidossa esiintyneet ongelmat ovat nousseet räikeinä esiin. Tässäkin rahan ja hoitajien puute on keskeinen tekijä. Meidän on kunnioitettava vanhuksiamme ja annettava heille ihmisarvoinen elämä niin kauan kuin heillä elämää on jäljellä.

Myös vammaisten asemaa on parannettava. Nykypolitiikan tuloksena synnytetty yhteiskunnallinen ilmapiiri on kovettanut joidenkin ihmisten asenteita vammaisiin. Yhteiskunnan oikeudenmukaisuus mitataan sillä, kuinka se suhtautuu heikoimpiinsa.

Asumiskustannukset alas

Asumiskustannuksia ovat vuosien mittaan nostaneet rakennusliikkeiden ja kiinteistönvälittäjien voitot, asumisen verottamisen lisääminen ja lainanhoitokustannukset. Sotien jälkeisestä aravalainajärjestelmästä on luovuttu ja tilalle ovat tulleet lähes yksinomaan pankkilainat. Pankit kohtelivat työttömiksi konkursseihin joutuneita asiakkaitaan 1990-luvun laman aikana törkeän kovakouraisesti myymällä asunnot alhaisiin hintoihin ja velat jäivät.

Asumisen verotusta on lisätty nostamalla kiinteistöveroja, ulottamalla 23 %:n arvonlisävero asumiskustannuksiin (lämpö, sähkö, vesi, huoltopalvelu), rajaamalla asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta ja nostamalla energian valmisteveroja. Asumiseen kohdistuvia veroja tavallisessa perusasumisessa tulee vähentää.

Maankäyttö ja asuminen

Kaupunkirakennetta on suunniteltava siten, että liikenne julkisilla kulkuvälineillä tulee mahdollisimman helpoksi. Samoin työpaikkojen ja asuntojen tulee olla riittävän lähellä toisiaan.

Kuntien määrän pienentyessä alueellinen itsehallinto supistuu. Yhä pienempi joukko ihmisiä Suomen kunnanvaltuustoissa päättää kuntansa maan- ja luonnonvarojen käytöstä.

Maankäytön suunnittelussa on ensisijaisesti huomioitava ympäristökysymykset ja alueiden viihtyisyys. Kuntalaiset tarvitsevat virkistysalueita, puistoja ja rantoja sekä erilaisia harrastusmahdollisuuksia.

Energia, ympäristö ja jätehuolto

Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen on keskeinen keino fossiilisista polttoaineista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Bioenergian käytön lisääminen piristää myös aluetaloutta, mikäli tarvittava biomassa voidaan hankkia lähialueilta.

Ilman voitontavoittelua tuotetun kohtuuhintaisen energian tulee olla tasapuolisesti saatavissa ympäri maata. Energiayhtiöiden tulisi olla joko kunnallisessa tai valtion omistuksessa.

Jätteen määrän vähentäminen on jätehuollon keskeisin päämäärä. Lähtökohtana tulee olla, että teollisuus itse pyrkii tuottamaan jo tuotantoketjun alkupäässä mahdollisimman vähän luonnossa hajoamatonta pakkaus- ym. ympäristöjätettä. Jätehuoltoa ei saa alistaa yksityisen liiketoiminnan voitontavoittelulle. Kierrätyksellä säästetään rajallisia raaka-aineita ja vähennetään luonnon jätekuormitusta.

On pidettävä huolta aluepolitiikasta ja koko maan tasa-arvoisesta kohtelusta

Väen pakkautuminen Helsingin seudulle ja muutaman muun kaupungin ympäristöön merkitsee vain sitä, että nykypolitiikassa aluepolitiikka on täysin epäonnistunut. Se merkitsee sitä, että vastaavasti Suomi maaseuduilla autioituu.

Suomi on pinta-alaltaan laaja maa. Lainsäädännöllisesti on turvattava ja mahdollistettava, että koko maan alueella on kaikissa kunnissa mahdollisuus asua kunnan sijainnista riippumatta. Esimerkiksi sähkön hinnan tulee olla sama asuinpaikasta riippumatta. Tätä varten energiayhtiöt tulee ottaa yhteiskunnan kontrolliin ja sähkön hinta ja -siirtohinta tulee koordinoida siten, että asuinpaikasta riippumatta se on sama kaikille yksityisille kuntalaisille.

Laajakaista on kansalaisen perusoikeus

Yhteiskunnan monet palvelut ja toiminnot on siirretty kokonaan verkkoon. Selviytyäkseen yhteiskunnassa kansalainen tarvitsee enenevässä määrin tietokonetta ja verkkoyhteyttä. Maksuton laajakaistayhteys kuuluu ihmisen perusoikeuksiin. Tietoliikenneyhteys jokaisen kansalaisen oikeutena tulee varmistaa luomalla sitä varten yhteiskunnan omistama tietoliikenneverkko.

Vallan keskittämisestä ja väärinkäytöstä kansalaisvaikuttamiseen

Kuntalaiset joutuvat kohtaamaan kunnan tekemät päätökset ilman mahdollisuuksia vaikuttaa niihin suoraan. Lähidemokratiaa ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan vaikuttamisen muotoja tulee aktiivisesti kehittää. Pienten kuntien lakkauttaminen on vastoin lähidemokratian vahvistamista. On päinvastoin edettävä kuntien yhteystyötä kehittäen ja rakentaen uudenlaista lähidemokratiaa.

Suomen Työväenpuolue Syysseminaari 9.9.2012