Yli 220 000 suomalaista lasta käy
päivähoidossa. Heistä n. 10 % harjoittaa päivittäistä aktiviteettiaan
yksityisessä päiväkodissa. Suomessa on kolmenlaisia lastentarhoja: kunnallisia,
yksityisiä ja ostopalvelu- päiväkoteja. Päivähoitomaksut eivät eroja näiden
palveluntuottajien kesken kovin paljon, koska Kela ja kunnat maksavat suurimman
osan kustannuksista. Yksityistä päivähoitoa suosivat varakkaammat vanhemmat saavat
tähän tarkoitukseen yksityisen hoidon tukea.
Kansainväliset suuryhtiöt rynnivät maamme
sosiaali- ja terveysalalle. Norjalainen Norlandia
Care Group osti viime viikolla yksityisen, 30 toimintayksikön suuruisen, Tenava-päiväkotiketjun
osake-enemmistön. Norjalaiset eivät tehneet
tätä siksi, että tenavien elämä olisi näin onnellisempaa. Hesarin 15.5.2014 julkaiseman
artikkelin mukaan norjalaisten mielestä: ”Päivähoito on erinomainen,
kiinnostava sijoituskohde Suomessa, koska uskomme yksityisen päivähoidon
osuuden kasvavan lähivuosina.”
Suomalainen sosiaali- ja terveysalan yksityissektori
on kansainvälistynyt merkittävästi viime vuosina. Attendo, Mehiläinen ja
Terveystalo ovat siirtyneet jo kansainväliseen omistukseen.
Brysselissä laadittu ja Suomen eduskunnan
hyväksymä EU:n kilpailutuslainsäädäntö tukee vahvasti norjalaisten näkemystä. Syyskuussa
2013 voimaanastuneen kunta- ja kilpailulakimuutoksen perusteluna oli Euroopan
komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistaminen. Hallitus
haluaa poistaa kuntien elinkeinotoiminnalta konkurssisuojan ja veroetuudet,
koska heidän mielestään nämä vääristävät kilpailua. Tämän hankkeen todellisena
päämääränä on kilpailuneutraliteettiin vedoten ensisijaistaa
yksityisomistukseen perustuva kuntasektorin liiketoiminta ja toissijaistaa
yhteiskunnalliseen omistukseen perustuva palvelutuotanto.
Kilpailuneutraliteetilla tarkoitetaan sitä, että taataan yksityiselle ja yhteiskunnalliselle tuotantosektoreille tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Uusliberalistien mukaan kilpailutilannetta vääristävät julkisen sektorin elinkeinotoiminta, julkinen rahoitus tai tuki yrityksille sekä kunnallisten liikelaitosten höllempi verokohtelu. Kapitalistien mielestä kuntien liikelaitosten kilpailuneutraliteettia koskevat ongelmat voidaan poistaa muutamalla niiden toiminta osakeyhtiö-, osuuskunta-, yhdistys- tai säätiömuotoiseksi sekä suosimalla yksityisiä palvelujentuottajia.
Käytännössä
tämä tarkoittaa sitä, että ensin kuntaan perustetaan yksityinen yhtiö, joka
tarjoaa esim. samanlaisia sosiaali-, terveys-, hoiva- ja erityisryhmien asumispalveluja
kuin kuntakin. Tämä johtaa siihen, että joudutaan kilpailutilanteeseen. Seuraavaksi
kilpailuvirastoon lähetetään toimenpidepyyntö. Jotta toimittaisiin EU:n neljän
vapauden hengessä, toiminta osoitetaan kilpailulain mukaisesti pääsääntöisesti
yksityisen tahon hoidettavaksi. Tämän seurauksena yksityistäminen etenee ja tiet
kansainvälisille palveluntuottajayhtiöille ja pääomalle avautuvat. Kunnan on sallittua tuottaa palveluita omana toimintana kilpailutilanteessa,
jos tällainen toiminta on niin vähäistä, ettei sillä ole markkinavaikutuksia.
Vaikka Norja ei ole Euroopan unionin jäsen,
sen pääomapiirit kykenevät hyödyntämään unionin neljää perusvapautta – pääoman,
palveluiden, tavaroiden ja työvoiman vapaata liikkumista – sijoitus- ja
liiketoiminnassaan.
Minusta yhteiskunnan hyvinvoinnin
ylläpitäminen ei ole sama asia kuin kansainvälisten ja kansallisten suuryritysten
liiketoiminnan ja sijoittajien voittojen turvaaminen verovaroilla.
Hyvinvointivaltion
puolesta – Ei EU:lle.
Matti
Laitinen
18.5.2014
