KUNTAVAALIT 2017

SUUNTA UUSLIBERALISMIN VASTAISEEN KANSANRINTAMAAN

STP:n osallistuminen v. 2017 kuntavaaliin tarjoaa äänestäjille mahdollisuuden vaatia kansan etuja puolustavaa talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Esitämme tuhoisalle, uusliberalistiselle EU-suuntaukselle vaihtoehdon, jossa ihmisen ja luonnon hyvinvointi sekä kansojen tasavertainen yhteistyö asetetaan etusijalle suhteessa liikevoittoihin ja pörssikursseihin. Me olemme vaihtoehto kaikkien eduskuntapuolueiden edustamalle uusliberalistiselle EU-komennolle.

Eroon EU:sta ja EU:n uusliberalismista

Avain yhteiskunnan uudistamiseen sekä kunnallisella että valtiollisella tasolla on luopuminen uusliberalistisesta sosiaali- ja talouspolitiikasta. Tämä tarkoittaa tulonjaon muutosta pääomatulojen ja suurituloisten kustannuksella työtulojen ja perusturvan hyväksi. Siksi pääomien viennin ja globaalin keinottelun sijaan yritysten voittoja tulee ohjata kansallisiin investointeihin. Leikkausten ja yksityistämisen sijaan tulee luoda työpaikkoja kehittämällä julkisen alan palveluja. On irtauduttava EU:n yhteiskuntapolitiikasta ja korvattava se koordinoidulla taloudella ylisuurten voittojen ja tulojen sekä pääomien viennin ja keinottelun säätelemiseksi. Ylikansallisen lainsäädännön sijaan tarvitaan demokraattisen yhteistyön Eurooppaa ja Suomen kansallinen valuutta on palautettava.

Rauhan puolesta – Nato on torjuttava ja suhteet Venäjään normalisoitava

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee perustua puolueettomuuteen ja liittoutumattomuuteen. Tämä tarkoittaa pysyttäytymistä kaikkien sotilasliittojen ulkopuolelle, Nato-jäsenyyden torjumista sekä irtisanoutumista kaikesta Nato-yhteistyöstä. USA:n ja EU:n politiikan tuloksena maailmanrauha on vakavasti uhattuna. Tiedotusvälineiden luomasta Venäjän viholliskuvasta on irtisanouduttava. Maamme on neuvoteltava itse poliittiset, kaupalliset ja taloudelliset suhteensa muiden valtioiden kanssa. Suomella on oltava oma itsenäinen ulkopolitiikka ja vapaus hyödyntää yhteistyötä naapurimme Venäjän kanssa, josta EU-jäsenyyden myötä on luovuttu.

Valta kuuluu kansalle

Eduskunta on luopunut keskeisimmästä perustehtävästään – lainsäädännöstä. Suurin osa siitä tulee meille EU:n sanelemana. Vallan keskittyminen ja demokratian kaventaminen ovat johtaneet yhä suppeampaan päätöksien valmisteluun. Vaadimme Suomen valtiollisen itsenäisyyden ja kansanvallan palauttamista ja tähän rakentuvaa itsenäistä kansainvälistä yhteistyötä.

Hyvinvointivaltion puolesta politiikan suunta käännettävä

Euroopan Unioni on ”kovan" markkinatalouden toteuttamisen väline – uusliberalistisen politiikan synonyymi. Sen toteuttajaksi ovat alistuneet kaikki eduskuntapuolueet, myös ”perinteiset työväenpuolueet”. Ne hyväksyvät ilman vaihtoehtoa toimintansa lähtökohdaksi EU-raamit ja näin lunastavat eliitiltä paikkansa "yhteiskunnan toimijoina". Ihmisten perusturvan ja hyvinvoinnin leikkaamisten on tullut pääomapiireille voittoja lisäävä tekijä. SIksi vaadimme politiikan muutosta.

EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus (TTIP) on torjuttava

EU:n ja USA:n vapaakauppa- ja investointisopimukseen ei tule liittyä. Vapaakauppa sopimuksella ei saa rajoittaa kauppaa länsiblokkien ulkopuolella oleviin maihin. Sijoitussuoja estäisi ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisen. Se tarjoaisi investoijille sen sijaan laajan suojan. Sopimukseen perustuen ympäristöä ja terveyttä vahingoittavat yritykset voisivat haastaa valtiot oikeuteen. Kansainvälinen yritys voisi halutessaan vaatia korvauksia, jos se katsoo lainsäädännön ”haittaavan” omia liiketoimiaan. Se voisi estää ja jarruttaa esimerkiksi kansallisen työympäristö- ja työsuojelulainsäädännön sekä näihin liittyvien määräysten kehittämistä.

Oikeus toimeentulon turvaavaan mielekkääseen työhön on jokaisen kansalaisen perusoikeus

Oikeus työhön koskee kaikkia suomalaisia ja myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia. Yhteiskunnan on otettava jälleen vastuu työllistämisestä, koska yhteiskunta on hylännyt sen ja sälyttänyt sen työnhakijoiden vastuulle, vaikka työpaikkoja ei ole heille riittävästi tarjolla. Työttömyysturvan heikentäminen työn haun aktivoinnin lisäämiseksi edustaa vain valtaapitävien raakaa ja ylimielistä asennetta. Työttömyysturva tulee palauttaa v. 2016 tasolle.

Työttömyyden pitkittymisen katkaiseminen ja nuorisotyöttömyyden supistaminen ovat kiireisimmät tehtävät. Nuorten työttömyyden kesto on rajoitettava kolmeen kuukauteen. Pitkäaikaistyöttömyys on poistettava kokonaan. Lisäksi on rakennettava 1,5 miljardin euron työllisyysohjelma. Vähintään 750 miljoonaa euroa siitä tulee kohdistaa pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien palkkatukiin. Palkkatukityöllistäminen toteutetaan julkisen ja kolmannen sektorin palveluksessa. 

Palkkojen ja eläkkeiden korotuksilla tulee turvata palkansaajien ostovoima

Hyvinvointi luodaan työllä. Korkea työllisyys ja alhainen työttömyys ovat olennaisia perustoja hyvinvoinnille. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen ovat keskeinen osa korkeaa työllisyyttä. Yhteiskunnan korkea työllisyysaste turvaa myös rahoituspohjan kunnallisille palveluille ja sosiaaliturvalle. Esitämme minimituntipalkaksi 12 euroa ja vähimmäispalkaksi 1800 euroa kuukaudessa. Tämä realisoituu työpaikkoja lisäämällä sekä koulutusta ja osaamista kehittämällä yhteiskunnan rakennemuutosta vastaavaksi.

Euroopan pankkiunioni on torjuttava

Euroopan pankkiunioni – euroalueen maiden yhteinen pankkivalvonta ja pankkien yhteisvastuu on askel kohti liittovaltiota. Eurokriisi osoitti yhteisvastuun aiheuttavan holtittomuutta ja estävän talouskuplien ja kriisien havaitsemisen ajoissa. EU:n pyrkimys saada kuristusotteeseen jäsenmaidensa talous ottamalla valvontaansa niiden budjetit ja pankkisektorin on ehdottomasti torjuttava.

Elintarviketuotannon omavaraisuus ja paikallinen tuotanto on turvattava

Ruokaomavaraisuus on itsenäisen kansakunnan keskeinen ominaispiirre. EU:ssa Suomi on muuttumassa puuraaka-aineen tuotantoalueeksi. Maataloustuotantoa keskitetään "suotuisimmille alueille" Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Tämä merkitsee oman tuotantomme korvaamista suurten maatalousmaiden ja ylikansallisten yhtiöiden ylivallalla ja tuonnilla. Maataloustuotannon hiipuminen ja ruokaomavaraisuuden katoaminen merkitsevät sitä, että Suomen on yhä vaikeampaa kivuta takaisin itsenäisten kansakuntien joukkoon. Maatalouden tuottajahinnat tulee pitää sellaisena, että ne elättävät maataloustuottajan. Meidän tulee vahvistaa omaa maatalouspolitiikkaamme ja taata oma ruokaomavaraisuutemme. Elintarvikkeet eivät riitä maailmassa kaikille, jos tuotantoa harjoitetaan vain kannattavimmilla maatalousalueilla. Kansallinen maatalouden tuki on säilytettävä. Koko Suomi on pidettävä asuttuna ja kaikille on taattava kelvolliset elämisen olosuhteet ja toimeentulo.

EU:n kilpailudirektiivi tulee purkaa

Kuntatalouden ja ympäristön kannalta on välttämätöntä, että kuntien ja muiden julkisyhteisöjen toiminnoissa suositaan paikallisia ja yhteiskunnan tuottamia palveluita. EU:n kilpailutusvaatimus ei kuitenkaan tue tätä, vaan se suosii yksityissektorin tuottamia palveluita. Vuonna 2013 voimaanastuneen kunta- ja kilpailulakimuutoksen perusteluna oli Euroopan komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistaminen. Jos kunnan tai kuntayhtymän harjoittama taloudellinen toiminta tai sen rakenne vääristää tai estää terveen ja toimivan kilpailun edellytyksiä ja syntymistä markkinoilla tai on ristiriidassa kuntalaissa säädetyn markkinaperusteisen hinnoittelun vaatimuksen kanssa, Kilpailu- ja kuluttajaviraston pitää puuttua asiaan. Uusliberalistien mukaan kilpailutilannetta vääristävät julkisen sektorin elinkeinotoiminta, julkinen rahoitus tai tuki yrityksille sekä kunnallisten liikelaitosten höllempi verokohtelu. Kunnalla tulee olla oikeus valita sellainen vaihtoehto, joka on sille kokonaistalouden kannalta edullisin. Siksi EU:n kilpailutusdirektiivi tulee purkaa.

KUNNALLISEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN JA JULKISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PUOLESTA

Kuntalain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa.

Kunnallisia palveluita kilpailutetaan ja yksityistetään yhä ronskimmin. Terveydestä tulee yhä selkeämmin kauppatavaraa. Nämä palvelut suoritetaan yhä vähemmällä työvoimalla. Tämän vuoksi esimerkiksi hoiva- ja terveysalan suuryhtiöt hallitsevat jo nyt Suomen terveyspalveluiden markkinoita. Niiden liikevaihto on kasvanut v. 2010–2014 jo 796 miljoonasta eurosta 5,4 miljardiin euroon. Terveys- ja hoivabisnes eivät ole hyväntekeväisyyttä. Yksityisten yritysten tärkein tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Terveyspalveluista ja arvokkaasta vanhuudesta tulee liian kalliss pienituloiselle ihmiselle.

On epätodennäköistä, että maamme väestön hyvinvointi kohentuisi SOTE-uudistuksen myötä. Noin käy, kun sosiaali- ja terveysalaan budjetoidut varat supistuvat vuodesta toiseen, sosiaali- ja terveyssektori yksityistetään ja SOTE-toiminta keskitetään alueellisiin jättikeskuksiin. Eriarvoisuus ja syrjäytyminen eivät vähene syventämällä suomalaisen yhteiskunnan luokkajakoa. Kuinka mahtaa käydä niille miljoonalle ihmiselle Suomessa, jotka elävät nykyisin köyhyysrajan alla tai sen liepeillä, kun heistä tulee vanhuksia?

Yhteiskunnan tarjoamia kunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja on lakkauttamisen sijasta vahvistettava ja kehitettävä. Verovaroista on suunnattava enemmän varoja vanhusten- ja vammaishuollon sekä mielenterveystyön kehittämiseen, lisähenkilökunnan palkkaamiseen sekä niiden toimintaympäristöjen kehittämiseen.

”SOTE-UUDISTUS” TULEE PERUUTTAA

Oikeistohallituksen valmistelema Sote- ja kuntauudistusesitys 18 Sote-alueen (maakunnan) muodostamiseksi, jonne siirrettäisiin kaikki terveys- ja sosiaalipalvelut, lopettaisi 60 % kuntien tehtävistä. Se mitätöisi kuntien vuosisataisen perinteen itsehallinnollisina alueina. Kuntien mielivaltaisille yhdistelemisille ja suurkuntien luomiselle ei myöskään ole taloudellisia eikä oikeudellisia perusteita. Tilastotietojen mukaan 170 pienimmän kunnan osuus kuntien kokonaismenoista on ainoastaan 3 %. Pienten kuntien yhdistämisellä ei siten ole mitään merkitystä, jos oikeasti haetaan säästöjä. Sote-suunnitelmalla pyritään terveyspalvelujen yksityistämiseen ja terveydenhoitoon suunnattujen varojen ohjaamiseen alan yksityisten kapitalistien taskuihin. Kuntalaiset menettävät mahdollisuuden valvoa terveydenhoidon laatua ja hinnoittelua. Siksi ”Sote-uudistus” tulee peruuttaa.

JULKISEN SEKTORIN YKSITYISTÄMINEN ON PYSÄYTETTÄVÄ JA TERVEYDENHUOLTOA KEHITETTÄVÄ YHTEISKUNNALLISENA TOIMINTONA

Kansalaiset ovat olleet tyytyväisiä kuntien tuottamiin peruspalveluihin. Julkisten palveluiden yksityistäminen on raakaa kuntalaisten rahastamista, joka johtaa ihmisten eriarvoistamiseen.

Terveydenhoitopalveluiden yksityistäminen johtaa automaattisiin hintojen korotuksiin, eikä kukaan pysty valvomaan palveluiden laatua. Terveydenhoitopalveluja on kehitettävä julkisina palveluina, jolloin ne maksetaan yhteiskunnan varannoista. Kapitalistien voittoja ja osinkoja tulee nykyistä laajemmin ohjata hyvinvointipalvelujen kehittämiseen, jolloin vastaavasti tuotannosta häviävät työpaikat korvautuvat julkisen sektorin työpaikoilla. STP esittää, että maahamme rakennetaan hyvin varustettu kunnallinen terveyskeskus keskimäärin jokaista 10 000 asukasta kohti. Terveydenhuolto tulee säilyttää julkisena palveluna demokraattisessa valvonnassa, joka takaa palveluiden laadun.

ASUMISKUSTANNUKSET ALAS

Asumiskustannuksia ovat vuosien mittaan nostaneet rakennusliikkeiden ja kiinteistövälittäjien voitot, asumisen verottamisen lisääminen ja lainanhoitokustannukset. Sotien jälkeisestä aravalainajärjestelmästä on luovuttu. Sen tilalle ovat tulleet lähes yksinomaan pankkilainat. Pankit kohtelivat työttömiä ja konkursseihin joutuneita asiakkaitaan 1990-luvun laman aikana törkeän kovakouraisesti myymällä asunnot alhaisiin hintoihin ja jättäen heille velat maksettaviksi.

Asumisen verotusta on lisätty nostamalla kiinteistöveroja, ulottamalla 23 %:n arvonlisävero asumiskustannuksiin (lämpö, sähkö, vesi, huoltopalvelu), rajaamalla asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta ja nostamalla energian valmisteveroja. Lisäksi käytäntö osoittaa asumistuen johtaneen vuokrien korottamisen ja asumistukeen suunnattujen varojen siirtyvän suoraan vuokraisännän taskuun. Asumiseen kohdistuvia veroja ja maksuja tavallisessa perusasumisessa tulee helpottaa ja kuntien tulee aloittaa uudelleen laajempi oma vuokra-asuntojen rakentaminen.

MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN

Kaupunkirakenne on suunniteltava siten, että liikenne julkisilla kulkuvälineillä onnistuu mahdollisimman helposti. Samoin työpaikkojen ja asuntojen tulee olla riittävän lähellä toisiaan. Kuntien määrän pienentyessä alueellinen itsehallinto supistuu. Yhä pienempi joukko ihmisiä Suomen kunnanvaltuustoissa päättää kuntansa maan- ja luonnonvarojen käytöstä. Maankäytön suunnittelussa on ensisijaisesti huomioitava palvelut, ympäristökysymykset ja alueiden viihtyisyys. Kuntalaiset tarvitsevat virkistysalueita, puistoja ja rantoja, sekä erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Näistä asioista kunnissa käydään kärjekästä kamppailua. Esimerkiksi Helsingissä asukkaat puolustavat 100-vuotiasta Keskuspuistoa ja Malmin lentokenttää tuhoamiselta. STP:n järjestöt toimivat asukkaiden puolesta. Kunnilla tulee säilyttää yksinoikeus kaavoitukseen, jolla pystytään alentamaan rakennus- ja maankäyttökustannuksia.

ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMINEN SUURIMPIA HAASTEITAMME

Ihmiskunnan kehitys ja oleminen rakentuvat meitä ympäröivän biosfäärin ja ekosysteemin varaan. Tämä puolestaan luo eettisen perustan sille, että tehtävämme on turvata ympäröivän luonnon ja kaikkien eläinlajien säilyminen puhtaana ja toimivana kauas tulevaisuuteen.

Suurimpia yhteiskunnallisia haasteitamme on ilmastonmuutoksen torjuminen. Ilmaston lämpenemisen syynä ovat ilmakehässä lisääntyvä hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut, joita sinne tuottavat kivihiilen ja öljyn polttaminen sekä metsien hävittäminen. STP katsoo, että kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä voidaan jo nyt kääntää laskuun, mutta se vaatii uusliberalismille vaikeaa yhteiskuntasuunnittelua.

Ympäristökatastrofin torjumiseksi kasvihuonekaasujen päästöjä tulee vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä alentaa 95 %. Taloudellisesti ratkaisu on meille edullisin, jos välittömästi alamme sopeuttaa talous- ja yhteiskuntapolitiikkaamme näihin tavoitteisiin. Tämä tulee merkitsemään tutkimuksen, innovaatiokehittelyn ja ympäristöteknologian kilpailukyvyn osalta hyppäyksellistä edistystä.

Valtion ja kuntien tuotantolaitosten ja luonnonvarojen yksityistäminen ja ulkoistaminen on lopetettava. Kaivostoiminta on siirrettävä kotimaiseen yhteiskunnalliseen omistukseen ja annettava toimiluvat vain saasteettomalle kaivannaisteollisuudelle. Ympäristövalvonta tulee tehdä toimivaksi. Ympäristöministeriötä ei tule yhdistää maa- ja metsätalousministeriöön.

JÄTEHUOLTO JA KIERRÄTYS toteutettava ympäristölähtökohtaisesti

Jätteen määrän vähentäminen on jätehuollon keskeisin päämäärä. Lähtökohtana tulee olla, että teollisuus itse pyrkii tuottamaan jo tuotantoketjun alkupäässä mahdollisimman vähän luonnossa hajoamatonta pakkaus- ym. ympäristöjätettä. Kierrätyksellä säästetään rajallisia raaka-aineita ja vähennetään luonnon jätekuormitusta.

Turpeesta ja ydinvoimasta on luovuttava ja suunta otettava kohti uusiutuvia energiamuotoja. Keskeinen keino fossiilisista polttoaineista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on uusiutuvan energian käyttö. Riskialttiille ydinvoimalle ei tule myöntää uusia periaate- eikä rakennuslupia, koska se on muuttunut tappiolliseksi. Suomi on energiavaroiltaan rikas maa ja luopumalla ydinvoimasta ja kivihiilen tuonnista Suomi saavuttaa varsin nopeasti energiantuotannon omavaraisuuden.

KOKO MAASSA ON TOTEUTETTAVA KULUTTAJILLE SAMANSUURUISET SÄHKÖTARIFFIT JA PERUSTETTAVA KANSALLINEN SÄHKÖYHTIÖ

Ilman voitontavoittelua tuotetun kohtuuhintaisen energian tulee olla tasapuolisesti saatavissa ympäri maata. Energiayhtiöiden tulee olla yhteiskunnallisessa omistuksessa.

Energian tuotannon ja jakelun yksityistäminen on johtanut tilanteisiin, joissa harvaan asutuilla alueilla sähkön siirtohinnat ovat yleisesti suurempia kuin itse sähkön hinta. Tämä johtaa alueelliseen eriarvoisuuteen. Energia- ja sähkönsiirtoyhtiöt hamuavat kansalaisten perusoikeuksien ja turvallisuuden kustannuksella suurvoittoja. Tämä tapahtuu maamme huoltovarmuuden – mihin kategoriaan kohtuuhintaisen sähkön saaminen myös kuuluu – kustannuksella. Siksi maassamme koko energia-ala ja siihen kuuluva infrastruktuuri on saatettava julkiseen omistukseen, joka hoitaa samansuuruisilla tariffeilla sähkön siirron, -tuotannon ja –myynnin.

LAAJAKAISTA ON KANSALAISEN PERUSOIKEUS

Yhteiskunnan monet palvelut ja toiminnot on siirretty kokonaan verkkoon. Selviytyäkseen arjessaan kansalainen tarvitsee enenevässä määrin tietokonetta ja verkkoyhteyttä. Maksuton laajakaistayhteys kuuluu ihmisen perusoikeuksiin. Tietoliikenneyhteys jokaisen kansalaisen oikeutena tulee varmistaa luomalla sitä varten yhteiskunnan omistama tietoliikenneverkko. Jokaiselle kansalaiselle on turvattava myös oikeus maksuttomaan tietotekniikan koulutukseen ja tukeen

ON PIDETTÄVÄ HUOLTA ALUEPOLITIIKASTA JA KOKO MAAN TASA-ARVOISESTA KOHTELUSTA

Väen pakkautuminen pääkaupunkiseudulle ja muutamaan kasvukeskukseen merkitsee vain sitä, että nykypolitiikassa aluepolitiikka on epäonnistunut. Se merkitsee maaseudun autioitumista. Suomi on pinta-alaltaan laaja maa. Lainsäädännöllisesti on turvattava, että koko maan alueella on kaikissa kunnissa mahdollisuus asua. Siksi on tuettava syrjäseutujen tuotantoa, säilytettävä maataloustuki ja pidettävä liikenneverkko yhteiskunnallisessa omistuksessa.

PALKKATULOJEN JA ELÄKKEIDEN RISKITÖN TALLETUS ON SAATAVA KANSALAISTEN PERUSOIKEUDEKSI

Nykypolitiikkaa mukautetaan kaikkien osalta kapitalistiselle riskinotolle. Pääomapiirit pyrkivät liittämään keinottelun piiriin myös palkansaajien ja eläkeläisten eläke- ja ansiotulot. Ihmisen perusoikeuksiin tulee kuulua mahdollisuus riskittömästi säilyttää palkka- ja eläketulojaan. Siksi maahamme tulee perustaa yksi valtion omistama kansallinen säästöpankki, jossa palkansaajat ja eläkeläiset voivat riskittömästi säilyttää palkka ja eläketulojaan sekä säästöjään. Samoin tulee siirtää kansaneläkelaitoksen piiriin kaikki työeläkkeet, jossa työeläkkeiden maksuun kerätyt varat talletetaan riskittömästi.

TARVITAAN OIKEUSREFORMI, JOSSA SÄÄDETÄÄN VELKOJEN JA ULOSOTON KOHTUULLISTAMISESTA SEKÄ VIRHEELLISYYKSIEN POISTAMISESTA

Kotitaloudet ovat velkaantuneempia kuin koskaan. Ulosotto- ja perintävelkomiset ovat paisuneet miljardeihin. Yksistään ulosotossa on neljä miljardia euroa. Käräjäoikeuksien velkomistuomiot ovat lisääntyneet viime vuosina moninkertaisiksi kattaen valtaosan käräjätuomioista. Järjestelmä vaarantaa oikeussuojan ja oikeusvaltion. Julkisten maksujen perintätoimet on otettava kuntien ja valtion haltuun pois niillä voittoja tekeviltä yksityisiltä perintäyhtiöiltä.

NYKYINEN TILANNE SUOMESSA, EUROOPASSA JA MAAILMASSA VAATII UUSIA RATKAISUJA – KANSANRINTAMA RAKENNETTAVA UUDEN MAAILMAN PUOLESTA

Maksimivoittoja tavoitteleva uusliberalistinen harvainvalta on tuottanut ympäristöongelmien ja hyvinvoinnin alasajon lisäksi ennennäkemättömän yhteiskunta- ja talouskriisin, jolle ei näy loppua. Se johtaa kaikkialla inhimillisen hädän pahenemiseen entisestään. Tilalle tarvitaan uutta talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa, joka asettaa työn ja sen tekijät suurten pääomien etujen edelle. Pääomien rajaton toiminta tulee saattaa yhteiskunnallisen kontrollin piiriin. Uusliberalistinen yhteiskuntapolitiikka on hylättävä. STP haluaa rakentaa laajan kansalaisten ja järjestöjen yhteisen rintaman poliittisen vaihtoehdon luomiseksi nykymenolle. Ainoastaan tällä tavalla voidaan luoda perusta suurten edessä olevien ongelmien ratkaisulle.

Suomen Työväenpuolue ry.