PASILAN MÄMMIVEIKKOJEN HAVAINTOJA KANSALAISAKTIVISMISTA MEILLÄ JA MUUALLA
Neljä päivää sitten eläkkeellä oleva Paavalin seurakunnan pappi Heikki Laukkanen kirjoitti "Gelsinskaja Pravda" (HS) lehteen todella oivaltavan yleisönosastokirjoituksen, josta tässä lainaan osia!
KANSALAISAKTIVISMISTA EI OLE OLLUT HYÖTYÄ
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti rakentaa joukkoliikennekadun entisen satamaradan paikalle Vallilaan ja Kumpulaan. Alueella on ollut suuri joukkotapahtuma muutama vuosi sitten tätä rakentamista vastaan. Edelleen ovat monet alueen ihmiset tuoneet rakentamisen tarpeettomuuden esille esille. On myös esitetty järkevämpiä vaihtoehtoja liikenteen hoitamiseksi niin, että luontoarvot säilyvät.
Vähän aikaa sitten päätettiin Koskelan TA:n siirtäminen Oulunkylään huolimatta siitä, että siirtämistä vastustavassa adressissa oli yli kymmenentuhatta nimeä. Sillä ei ollut mitään vaikutusta.
Kaupunki on kuitenkin esittänyt, että sillä on strategia kansalaisaktivismin kehittämiseksi.
Nyt pyydän, että kaupunki kertoo, millainen on tämä strategia ja mitä kaupunki tarkoittaa kansalaisaktivismilla? Onko ihmisten ensin kysyttävä kaupungin päättäjiltä, mitä asioita saa ajaa?
Heikki Laukkanen
HelsinkiVuosi sitten Kansan äänen 1/11 kansilehden kuvassa Heikki Laukkanen puolustaa muiden aktivistien kanssa terveysasemaa äärimmäisenä vasemmalla rytmikkäästi huutaen "Näpit irti Koskelasta, se auttaa vanhusta ja lasta!"
EI JOUKKOLIIKENNEKATUA VALLILANLAAKSOON
Me allekirjoittaneet vetoamme, että Helsingin kaupunginvaltuusto hylkää kokouksessaan Helsingin kaupunginhallituksen 7.12.2011 tekemän esityksen joukkoliikennekadun rakentamiseksi Vallilanlaakson halki Hämeentieltä Mäkelänkadulle.
Vallilassa 12.12.2011
Antero Nummiranta Matti Laitinen Juhani Valo
VALITUS HELSINGIN HALLINTOIKEUDELLE
EI JOUKKOLIIKENNEKATUA VALLILANLAAKSOON –vetoomuksen allekirjoittajat saattavat Helsingin hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, onko Vallilanlaakson joukkoliikennekadun rakentamisen täytäntöönpanolle laillisia esteitä. Allekirjoittajat katsovat kaupunginvaltuuston 14.12.2011 tekemän päätöksen Vallilanlaakson joukkoliikennekadun rakentamiseksi olevan kuntalain (17.3.1995/365) vastainen.
KAMPPAILU VALLILANLAAKSON PELASTAMISEKSI JATKUU
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkona 14.12.2011, että kiistelty Vallilan joukkoliikennekatu rakennetaan. Kadun rakentamista puoltanut häpeällinen kanta voitti kokoomuksen ja Sdp:n valtuutettujen äänien turvin luvuin 46–37.
Kuinka tehty päätös toteuttaa kuntalain 1 § henkeä, jossa todetaan mm. "Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan."
Vallilanlaakso pelastusoperaatio ei jää tähän. Meitä on jo yli 1 170 ihmistä, jotka eivät hyväksy Helsingin kaupunginvaltuuston tekemää päätöstä uhrata Vallilanlaakso liikenteelle. Nimien keräystä jatketaan ja asiasta tehdään valitus asiaankuuluvalle oikeuselimelle. Näin tärkeää asiaa ei pidä jättää kesken. Jatkakaamme kamppailua!
Vallilanlaakso pelastusoperaatio ei jää tähän. Meitä on jo yli 1 170 ihmistä, jotka eivät hyväksy Helsingin kaupunginvaltuuston tekemää päätöstä uhrata Vallilanlaakso liikenteelle. Nimien keräystä jatketaan ja asiasta tehdään valitus asiaankuuluvalle oikeuselimelle. Näin tärkeää asiaa ei pidä jättää kesken. Jatkakaamme kamppailua!
PELASTETAAN VALLILANLAAKSO
Helsingissä 16.12.2011
Matti Laitinen
Katso pelastetaan Vallilanlaakso-runovideo:
.................................................................................................................................
NÄIN NYKISSÄ:
Eläkeläispiispa pidätettiin Wall Streetin mielenosoituksessa
Ville Talola 20.12.2011 14:15
Eläkkeellä oleva entinen episkopaalinen kenttäpiispa George Packard ja kaksi muuta episkopaalikirkon pappia pidätettiin Wall Streetin mielenosoituksessa näiden tunkeuduttua luvatta alueella sijaitsevan episkopaalikirkon pihamaalle. Välikohtaus sattui viime lauantaina Occupy Wall Street (miehittäkää Wall Street) - kansanliikkeen tasan kolme kuukautta kestäneiden protestien merkkipäivänä.
Liike oli lähestynyt paikallista Trinity-seurakuntaa toiveinaan perustaa kirkon ympärillä olevaan puistoon mielenosoittajien leiri talvikuukausiksi. Seurakunta oli kieltäytynyt vedoten muun muassa puutteellisiin tiloihin sekä vuokrasopimukseen, joka sallii alueen kulttuuritoimen järjestää puistoon tilapäisiä taidenäyttelyitä.
Pettyneenä seurakunnan ratkaisusta violettiin piispankaapuun pukeutunut Packard kiipesi kirkkoa ympäröineen aidan yli tikkaita pitkin perässään kymmenittäin muita mielenosoittajia. Paikalle saapunut virkavalta pidätti viitisenkymmentä mielenosoittajaa, joiden joukossa olivat Packard ja tätä seuranneet pastorit John Merz ja Michael Sniffen. Kaikki kolme pappismiestä vapautettiin lyhyen ajan kuluttua.
- Tunsin, että minun on seurattava joukkoa omatuntoni ja oikeaksi kokemani asian puolesta. Olen tukenut alusta pitäen liikettä, jonka koen ottavan suunnattoman riskin peräänkuuluttaessaan keskustelua sosiaalisesta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta, Sniffen perusteli toimintaansa.
Packard oli toiminut välittäjänä kansanliikkeen ja seurakunnan välillä. Mielenosoitusta edeltävänä päivänä sekä episkopaalikirkon johtava piispa että New Yorkin hiippakunnan piispa olivat vedonneet mielenosoittajiin, että ne pidättäytyisivät aiheuttamasta viranomaistoimenpiteitä.
Trinity-kirkon seurakunta viestitti harmistustaan mielenosoittajien päätökseen tunkeutua alueelle, jonka se katsoi olevan protestoijien leiriytymiselle sopimaton. Seurakunta muistutti tukeneensa sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta tehtyä työtä alueella ”viimeiset 300 vuotta” ja vakuutti tarjoavansa kansanliikkeelle jatkossa vastuulliseen käyttöön muita alueella omistamiansa tiloja.
Asiasta kertoo uutistoimisto ENI.
Liike oli lähestynyt paikallista Trinity-seurakuntaa toiveinaan perustaa kirkon ympärillä olevaan puistoon mielenosoittajien leiri talvikuukausiksi. Seurakunta oli kieltäytynyt vedoten muun muassa puutteellisiin tiloihin sekä vuokrasopimukseen, joka sallii alueen kulttuuritoimen järjestää puistoon tilapäisiä taidenäyttelyitä.
Pettyneenä seurakunnan ratkaisusta violettiin piispankaapuun pukeutunut Packard kiipesi kirkkoa ympäröineen aidan yli tikkaita pitkin perässään kymmenittäin muita mielenosoittajia. Paikalle saapunut virkavalta pidätti viitisenkymmentä mielenosoittajaa, joiden joukossa olivat Packard ja tätä seuranneet pastorit John Merz ja Michael Sniffen. Kaikki kolme pappismiestä vapautettiin lyhyen ajan kuluttua.
- Tunsin, että minun on seurattava joukkoa omatuntoni ja oikeaksi kokemani asian puolesta. Olen tukenut alusta pitäen liikettä, jonka koen ottavan suunnattoman riskin peräänkuuluttaessaan keskustelua sosiaalisesta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta, Sniffen perusteli toimintaansa.
Packard oli toiminut välittäjänä kansanliikkeen ja seurakunnan välillä. Mielenosoitusta edeltävänä päivänä sekä episkopaalikirkon johtava piispa että New Yorkin hiippakunnan piispa olivat vedonneet mielenosoittajiin, että ne pidättäytyisivät aiheuttamasta viranomaistoimenpiteitä.
Trinity-kirkon seurakunta viestitti harmistustaan mielenosoittajien päätökseen tunkeutua alueelle, jonka se katsoi olevan protestoijien leiriytymiselle sopimaton. Seurakunta muistutti tukeneensa sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta tehtyä työtä alueella ”viimeiset 300 vuotta” ja vakuutti tarjoavansa kansanliikkeelle jatkossa vastuulliseen käyttöön muita alueella omistamiansa tiloja.
Asiasta kertoo uutistoimisto ENI.
"Helsingin kaupunki on kuitenkin esittänyt, että sillä on strategia kansalaisaktivismin kehittämiseksi."
Miten suloista, kaupunki tekee senkin meidän eteemme. Näin vallassa olijat yrittävät todellisuudessa ottaa kansalaisaktivisminkin haltuunsa, jopa niin että se ensi silmäyksellä voi näyttää demokraattiselta tai jopa edistykselliseltä reformilta. Tällainen reformi voi koskea aktivismin sisällön lisäksi vaan myös muotoa. Nain se saadaan täydellisesti valjastetuksi pääomabyrokratian pihteihin ja tavoitteisiin.
Olisiko aika selvittää millaisia reformeja me haluamme ja millaisia emme. Ylhäältä annettavat "reformit" ovat aina hyvin epäilyttäviä. Vaatimusten pitää mielestäni sieltä, keitä ne koskevat. Tämä on luokka-asemaa vieläkin yleisempi vaatimus, silla on nähty, miten kesken jääneen vallankumouksen vallankumoukselliset sankarit Nicaraguassa, miehiä, kun melkein kaikki olivat, ryhtyivät keskenään määrittelemään naisten "demokraattisia" oikeuksia ja velvollisuuksia. Samoin, Latinalaisen Amerikan päähänpotkittujen "intiaanien" asemaa ja oikeuksia ovat kovasti määrittelemässä eräät edistykselliset conquistadorien jälkeläiset, jotka eivät tunne riittävästi "intiaanien" oloja ja tarpeita. Antropologisesti ilmaistuna, minkä tahansa eriarvoisuuden perustana on triadi luokka-gender-etnisyys. Etnisyyden osalta kaikkitietävä multikulturalismi (jota termiä käytetään täysin väärässä merkityksessä Suomessa) muuttuu helposti rasismiksi (kuten USA:ssa on laita), ellei siitä tehdä interkulturalismia ja sitä kautta oikeaan tavoitteeseen suunnattua radikaalia liikettä.
Timo Partanen
Costa Rica
