KUNTALAKIUUDISTUS – TIE YKSITYISTÄMISEEN

Suomen istuva hallitus vetoaa Euroopan unioniin voidakseen kiihdyttää kunnallisten palveluiden yksityistämistä Suomessa. Ehdotetun kuntalakimuutoksen perusteluna on Euroopan komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistaminen. Hallitus haluaa poistaa kuntien elinkeinotoiminnalta konkurssisuojan ja veroetuudet, koska heidän mielestään nämä vääristävät kilpailua. Tämän hankkeen todellisena päämääränä on kuitenkin ensisijaistaa yksityisomistukseen perustuva kuntasektorin liiketoiminta ja toissijaistaa yhteiskunnalliseen omistukseen perustuva palvelutuotanto. Hallituksen sopima yhteisöveron alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä v. 2014 alussa niveltyy erinomaisesti tähän tavoitteeseen.

KILPAILUNEUTRALITEETIN VARJOLLA VOI RYÖSTÖKALASTAA

Kilpailuviraston saamat kilpailuneutraliteettia koskevat toimenpidepyynnöt ovat koskeneet monia kunnallisia toimintasektoreita kuten ravitsemus- ja majoitustoimintaa, liikuntapalveluja, jätehuoltoa, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluita sekä työvoimapoliittisia koulutuspalveluita. Muita kiinnostuksen kohteita ovat kuntien energia- ja vesilaitokset, satamat ja joukkoliikenne.

Kilpailuneutraliteetilla tarkoitetaan sitä, että taataan yksityiselle ja yhteiskunnalliselle tuotantosektoreille tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Uusliberalistien mukaan kilpailutilannetta vääristävät julkisen sektorin elinkeinotoiminta, julkinen rahoitus tai tuki yrityksille sekä kunnallisten liikelaitosten höllempi verokohtelu. Suomen valtiovalta toimii johdonmukaisesti kapitalistien luokkaherruuden välineenä. Kapitalistien mielestä kuntien liikelaitosten kilpailuneutraliteettia koskevat ongelmat voidaan poistaa muutamalla niiden toiminta osakeyhtiö-, osuuskunta-, yhdistys- tai säätiömuotoiseksi sekä suosimalla yksityisiä palvelujentuottajia.

KUINKA KILPAILUNEUTRALITEETTI TOTEUTETAAN?

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensin kuntaan perustetaan yksityinen yhtiö, joka tarjoaa esim. samanlaisia sosiaali-, terveys-, hoiva- ja erityisryhmien asumispalveluja kuin kuntakin. Tämä johtaa siihen, että joudutaan kilpailutilanteeseen. Seuraavaksi kilpailuvirastoon lähetetään toimenpidepyyntö. Jotta toimittaisiin EU:n neljän vapauden hengessä, toiminta osoitetaan kuntalain muutoksen tultua voimaan pääsääntöisesti yksityisen tahon hoidettavaksi. Tämän seurauksena yksityistäminen etenee ja tiet kansainvälisille palveluntuottajayhtiöille ja pääomalle avautuvat.

Hallitus toki lupaa, että laissa rajattaisiin eräitä tehtäviä, joita ei katsottaisi hoidettavan kilpailutilanteessa markkinoilla. Tärkeimmät rajaukset koskisivat kunnan lakisääteisiä tehtäviä, yhteistoimintana hoidettuja sekä monopolin muodostavia tehtäviä. Suurin osa sosiaali- ja terveyspalveluista on lakisääteisiä, eli lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään nämä palvelut. Säännöksen perusteella jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Kapitalistit eivät ole olleet koskaan kiinnostuneita heikosti voittoa tuottavista tai tappiollisista toimialoista.

KUNTIEN LIIKELAITOKSET YHTIÖITETÄÄN JA YKSITYISTETÄÄN

Suomen kunnissa toimi v. 2008 yhteensä 193 liikelaitosta. Kunnallisia liikelaitoksia koskevaa sääntelyä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, etteivät kunnalliset liikelaitokset voisi toimia kilpailutilanteessa markkinoilla. Tämän korjaamiseksi kaikkea kuntien kannattavaa liiketoimintaa verotetaan niiden yleishyödyllisyydestä huolimatta, koska ne heikentävät toiminnallaan yksityisyritysten tuottavuutta ja niiden vapaata liikkuvuutta. Mikäli kunta tuottaa palveluita tai tavaroita kilpailutilanteessa markkinoilla sen hinnoittelun täytyy olla markkinaperusteista. Markkinahinnoittelu vastaa sitä hintatasoa, jolla yksityiset yritykset hinnoittelevat tuotteensa. Tällainen menettely takaa, että kohtuuhintaiset palvelut katoavat, koska kaikkien palveluiden tulee tuottaa voittoa. Terveydestä ja hyvinvoinnista tulee entistä likaisempaa ja eriarvoistavampaa liiketoimintaa.

 Yhtiöittämisellä on myös heikentävä vaikutus kuntatalouteen. Kunnan maksaessa yhteisöveroa 24,5 % (20 % v. 2014) sen taloudenhoitoon jää vähemmän rahaa. Osakeyhtiövaiheessa kuntakonsernit alkavat myös myydä kiinteistöjään, maitaan ja osakkeitaan yksityisille sijoittajille. Niille käy kuin suomalaisille valtionyhtiöille, ja ne siirtyvät ajallaan ulkomaiseen omistukseen.

Hallituksen lakiehdotuksen mukaan, kunta voisi edelleen toimia vähäisessä määrin markkinoilla sekä silloin, kun se erityislain perusteella olisi nimenomaan mahdollista. Poikkeussäännöksen perusteella kunta voisi lisäksi tuottaa tukipalveluja kuntakonserniin kuuluville tytäryhteisöille sekä palvelussuhteeseen liittyviä palveluja tytäryhteisöjen palveluksessa oleville henkilöille sekä laajemminkin palveluja sidosyksiköille. Jos pääsääntönä on yksityistää, tällaiset poikkeukset menettävät merkityksensä tai kunnista tulee yksityissektorin alihankkijoita.

SOSIAALISTEN MARKKINOIDEN LUOMINEN

Suomessa suunnitellaan aktiivisesti sosiaalisten markkinoiden luomista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tehdään kannattavaa liiketoimintaa, jolle on ominaista pienet työvoimakustannukset ja suuret voitot. Tämä tarkoittaa sitä, että terveyspolitiikassa pyritään siirtymään säätiöiden, yhdistysten ja yksityisten yritysten ylläpitämiin sairaaloihin. Julkisille terveysasemille käy samoin. Vapaaehtoistoiminnan osuutta lisätään sosiaalipalveluissa, ympäristövastuuta vyörytetään asukkaille ja yhdistyksille. Muista palveluista huolehditaan – mikäli niistä ylimalkaan huolehditaan – sosiaalisten markkinoiden ja vapaaehtoisvoimien toimesta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1.9.2013. Lain voimaantullessa harjoitetulle toiminnalle säädettäisiin siirtymäaika vuoden 2014 loppuun saakka. Kuntien määrän vähetessä valta keskittyy, ja yhä pienempi ihmisjoukko on päättämässä kuntatason yksityistämishankkeen toteuttamisesta. Yksityistäminen johtaa aina kansallisomaisuuden laillistettuun ryöstöön.

Onko suurempaa häpeää kuin olla v. 2013 oikeistohallituksen vasemmistoministeri?

Matti Laitinen 11.4.2013

Lähde: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta