(tiivistelmä)
Kuntien palveluja ei tule yksityistää
Kansalaiset ovat aiemmin pääosin olleet tyytyväisiä kunnan tuottamiin peruspalveluihin. Näitä toimintoja on kuitenkin heikentänyt niiden yksityistäminen tai palveluiden ulkoistaminen yksityisille.
Julkisten palveluiden yksityistäminen on pahimmillaan raakaa kuntalaisten rahastamista. Kunnan palveluiden yksityistäminen ja niillä rahastaminen johtaa ihmisten eriarvoistamiseen. Se tuo mukanaan heikoimmassa asemassa olevien, ennen kaikkea köyhien, työttömien, eläkeläisten sulkemisen ulos ihmisoikeuksiin kuuluvista perusoikeuksista.
Päämääränä täystyöllisyys
Hyvinvointi luodaan työllä. Siksi korkea työllisyys ja alhainen työttömyys ovat keskeinen perusta hyvinvoinnille. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen on keskeinen osa korkeaa työllisyyttä samalla kun korkea työllisyys koko yhteiskunnassa turvaa rahoituspohjan kunnallisille palveluille kuten myös muulle sosiaaliturvalle.
Kuntien mielivaltaiset yhdistämiset eivät palvele kuntalaisia
Kyse on julkisten palveluiden - mahtavan potentiaalisen bisneksen - avaamisesta yksityiselle voitontavoittelulle. Kuntien mielivaltaisille yhdistelemisille ei ole taloudellisia perusteita. Tilastotietojen mukaan 170 pienimmän kunnan osuus kuntien kokonaismenoista on ainoastaan 3%. Näiden pienten kuntien yhdistämisellä ei siten ole mitään merkitystä, jos oikeasti haettaisiin säästöjä.
Terveydenhoito, vanhukset ja vammaiset
Terveydenhuolto tulee säilyttää julkisena palveluna, jolloin demokraattinen valvonta takaa sen laadun. Viime aikoina vanhustenhoidossa esiintyneet ongelmat ovat nousseet räikeinä esiin. Tässäkin rahan ja hoitajien puute on keskeinen tekijä. Meidän on kunnioitettava vanhuksiamme ja annettava heille ihmisarvoinen elämä niin kauan kuin heillä elämää on jäljellä.
Myös vammaisten asemaa on parannettava. Nykypolitiikan tuloksena synnytetty yhteiskunnallinen ilmapiiri on kovettanut joidenkin ihmisten asenteita vammaisiin. Yhteiskunnan oikeudenmukaisuus mitataan sillä, kuinka se suhtautuu heikoimpiinsa.
Asumiskustannukset alas
Asumiskustannuksia ovat vuosien mittaan nostaneet rakennusliikkeiden ja kiinteistövälittäjien voitot, asumisen verottamisen lisääminen ja lainanhoitokustannukset. Sotien jälkeisestä aravalainajärjestelmästä on luovuttu, ja tilalle ovat tulleet lähes yksinomaan pankkilainat. Pankit kohtelivat työttömiksi konkursseihin joutuneita asiakkaitaan 1990-luvun laman aikana törkeän kovakouraisesti myymällä asunnot alhaisiin hintoihin ja velat jäivät.
Asumisen verotusta on lisätty nostamalla kiinteistöveroja, ulottamalla 23 % arvonlisävero asumiskustannuksiin (lämpö, sähkö, vesi, huoltopalvelu), rajaamalla asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta ja nostamalla energian valmisteveroja. Asumiseen kohdistuvia veroja tavallisessa perusasumisessa tulee vähentää.
Maankäyttö ja asuminen
Kaupunkirakennetta on suunniteltava siten, että liikenne julkisilla kulkuvälineillä tulee mahdollisimman helpoksi. Samoin työpaikkojen ja asuntojen tulee olla riittävän lähellä toisiaan.
Maankäytön suunnittelussa on ensisijaisesti huomioitava ympäristökysymykset ja alueiden viihtyisyys. Kuntalaiset tarvitsevat virkistysalueita, puistoja ja rantoja, sekä erilaisia harrastusmahdollisuuksia.
Energia, ympäristö ja jätehuolto
Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen on keskeinen keino fossiilisista polttoaineista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Bioenergian käytön lisääminen piristää myös aluetaloutta, mikäli tarvittava biomassa voidaan hankkia lähialueilta. Tällä on työllistävä vaikutus keskittämiseen tähtäävästä aluepolitiikasta kärsivillä alueilla.
Jätteen määrän vähentäminen on jätehuollon keskeisin päämäärä. Lähtökohtana tulee olla, että teollisuus itse pyrkii tuottamaan jo tuotantoketjun alkupäässä mahdollisimman vähän luonnossa hajoamatonta pakkaus- ym. ympäristöjätettä. Kierrätyksellä säästetään rajallisia raaka-aineita ja vähennetään luonnon jätekuormitusta.
On pidettävä huolta aluepolitiikasta ja koko maan tasa-arvoisesta kohtelusta
Väen pakkautuminen Helsingin seudulle ja muutaman muun kaupungin ympäristöön merkitsee vain sitä, että nykypolitiikassa aluepolitiikka on täysin epäonnistunut. Se merkitsee sitä, että vastaavasti Suomi maaseuduilla autioituu.
Suomi on pinta-alaltaan laaja maa. Lainsäädännöllisesti on turvattava ja mahdollistettava, että koko maan alueella on kaikissa kunnissa mahdollisuus asua kunnan sijainnista riippumatta. Esimerkiksi sähkön hinnan tulee olla sama asuinpaikasta riippumatta. Tietoliikenneyhteys on jokaisen kansalaisen oikeus.
Ulosottojen ja perinnän ryöstäytymisen pysäyttäminen
Nykyisellään pienituloisuus on aiheuttanut, että ulosotot ja perinnät ovat paisuneet satoja tuhansia suomalaisia koskevaksi asiaksi. Tällä aiheutetaan ihmisille ahdinkoa ja tukehdutaan oikeuslaitoksen toimivuus. Järjestelmä tulee nykymuodossaan laittaa täysremonttiin ja vapauttaa ihmiset ahdistelulta.
Vallan keskittämisestä ja väärinkäytöstä kansalaisvaikuttamiseen
Tavalliset kuntalaiset joutuvat kohtaamaan kunnan tekemät päätökset ilman mahdollisuuksia vaikuttaa niihin suoraan. Vaalien kautta vaikuttaminen on välttämätöntä, muttei riittävää.
Ratkaisuna näihin ongelmiin tulee alkaa aktiivisesti kehittää lähidemokratiaa ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan vaikuttamisen muotoja. Pienten kuntien lakkauttaminen on vastoin lähidemokratian vahvistamista. On päinvastoin edettävä kuntien yhteystyötä kehittäen ja rakentaen uudenlaista lähidemokratiaa.
Suomen Työväenpuolue osallistuu vuoden 2012 kunnallisvaaleihin.
Oletko kiinnostunut ehdokkaaksi? Täältä suostumuskaavake.
STP periaateohjelma täältä:
http://www.tyovaenpuolue.org/index.php?p=periaateohjelma
