VIIDEN PERUSVAISTON ONGELMA
Ekonomistien George A. Akerlofin ja Robert J. Shillerin teoksen ”Vaiston varassa – miten ihmismieli ohjaa maailmanlaajuista kapitalismia” mukaan markkinoita ohjaa viisi perusvaistoa: luottamus, oikeudenmukaisuus, taipumus moraalittomuuteen, rahailluusio ja todellisuudentaju. Ne kaitsevat markkinoita ja vaikuttavat taloudelliseen päätöksentekoon. Ryhdyin pohtimaan viiden perusvaiston ongelmaa ja päädyin seuraaviin ajatuksiin.
Luottamus
Luottamus on taloudellisen toiminnan perusta, jos se horjuu, markkinat ajautuvat kaaokseen. Luottamus markkinavoimiin eli vapaasti rehottavaan kapitalismiin on johtanut kerta toisensa jälkeen toistuviin talouskriiseihin. Kapitalismi muistuttaa Moby Dickiä jahtaavaa kapteeni Ahabia, joka on valmis tuhoamaan kaiken, mikä uhkaa tämän päämääriä. Kapitalismin itsetuhoinen käyttäytyminen johtaa epäluottamukseen, joka suistaa lopulta sen kumoon. Euroopassa kapinan liekki on jälleen syttynyt ja Latinalaisessa Amerikassa kyseenalaistetaan aktiivisesti kapitalismia.
Oikeudenmukaisuus
Markkinoiden perussääntönä on toimijoiden itsekkyys, jokainen ajattelee vain omaa etuaan. Kauppasota karsii tuotteita markkinoilta, ja kilpailu synnyttää monopoleja. Kapitalismissa oman edun tavoittelua ja lisäarvon riistoa pidetään oikeudenmukaisena. Näiden käytäntöjen kuuliainen toteuttaminen on johtanut maailman rikkauksien keskittymiseen harvojen käsiin. Tämä prosenttiliike käyttää valtaansa rahoituslaitosten ja ylikansallisten yritysten kautta. Maailman 100 suurimmasta taloudesta 51 on yrityksiä ja vain 49 valtioita. Maailman 200 suurinta yritystä tuottaa yhteensä suuremman liikevaihdon kuin maailman kaikkien maiden bruttokansantuote on pois lukien 10 suurinta maata. Prosenttiliikkeen päämajat sijaitsevat pääosin EU:ssa, Japanissa ja USA:ssa. Monikansallisten suuryritysten taloudellinen etu jyrää kansallisvaltioiden etujen ylitse. Tämä ilmenee uusliberalistisena talouspolitiikkana, piittaamattomuutena ihmisoikeuksista ja sotilaallisina aggressioina.
Moraalittomuus
Talouden katastrofin taustalta löytyy yleensä pitkän ajan kuluessa tapahtunut moraalin rappeutuminen. Kysymys on vilpillisyydestä, joka ei näytä rikkovan lakia, mutta tuottaa toisille taloudellista vahinkoa.
Moraali on ihmisen tietty suhtautumistapa itseensä ja ympäristöönsä. Se on yhteiskunnallisen tajunnan muoto, niiden normien ja periaatteiden kokonaisuus, joita ihmiset pitävät käyttäytymisohjeenaan. Järjestelmä kontrolloi, ettei mikään tapahtuisi sen määrittämien ”hyvien tapojen” vastaisesti, ja ettei mikään olisi laillista yhteiskuntajärjestystä kyseenalaistavaa. Prosenttiliike pitää moraalittomuutta itselleen moraalisesti oikeutettuna toimintamallina. Valintatilanteissa prosenttiliike maksimoi hyödyn ja jättää muiden maksettavaksi koituneet haitat. Ensin saksalaiset, ranskalaiset, brittiläiset ja usalaiset pankit myönsivät suuria lainoja heikoille euromaille. Seuraavaksi ne vaativat, että EU-maat maksavat velkaantuneiden jäsenmaiden velat korkojen kera. Lopuksi velat kuitataan verovaroilla ja prosenttiliike kerää riskittömästi sievoiset voitot.
Rahailluusio
Raha- ja turvallisuusilluusiolla tarkoitetaan tilanteita, joissa ihmiset eivät kykene huomioimaan inflaation tai varallisuuden todellista merkitystä päätöksissään. He olettavat vaurastuneensa todellisuutta enemmän vertailemalla omaisuutensa arvon kehitystä ottamatta huomioon inflaation vaikutusta. Hyväpalkkainen kansalainen hankkii itselleen ylihinnoitetun 52 m²-suuruisen omistuskaksion 200 000 eurolla. Vastaava leposija maksaa Berliinissä neljä kertaa vähemmän. Kansalainen irtisanotaan työpaikaltaan, koska prosenttiliike vaatii parempaa tuottoa sijoituksilleen. Kansalainen ajautuu talousvaikeuksiin. Asuntolainan myöntänyt pankki lunastaa kansalaisen asunnon itselleen puoleen hintaan. Loppuvelka jää maksettavaksi. Pankit omistava prosenttiliike korjaa tuplasadon.
Todellisuudentaju
Elämän monimutkaisuuden vastakohdaksi ihmiset sepittävät jonkin selkeän kokonaiskuvan – kertomuksen – hahmottaakseen kokonaisuuden. Ihmiset uskovat tai olettavat muiden uskovan siihen, mitä poliitikot ja talous-tieteilijät selittävät heille. Unelma pääsystä prosenttiliikkeeseen koostuu tosiasioista ja kuvitelmista, jotka tihkuvat menestystä. Ihmiset luulevat kapitalismin toimivan kuin luonnonilmiön ja korjaavan itse itsensä. He kokevat markkinatalouden olemassaolotaisteluksi, jossa luonnonvalinta on ulotettu kaikille elämänalueille. Pyrkyrit mieltävät itsensä tämän kilpailun voittajiksi. Heidän todellisuudentajussaan kuolinkellojenkin ääni vääristyy rahan kilinäksi. Prosenttiliikkeelle kasautunut imperialistinen valta on harha-askel ihmiskunnalle. Yhteiskunnallista eloonjäämiskamppailua eivät voita kapitalistit, koska olosuhteiden muuttuessa radikaalisti he katoavat historiaan kuin joustamattomat dinosaurukset. Ihmiskunnan säilymisen suuren kertomuksen siemen itää vasta sosialismissa, kun kaikki alkavat ajaa solidaarisesti yhteistä etua. Se sosialismi ei ole taloudelliseen kasvuun perustuvaa kulutussosialismia.
Matti Laitinen
20.10.2011Kommentti Matti Laitisen kirjoitukseen: "Viiden perusvaiston ongelma"
Yksityisen ihmisen tajunta on myös oma systeeminsä, jolla on evoluution määräämä rakenne ja tehtävä, ja se voi olla olemassa vain ihmispopulaationa pysyvässä suhteessa luontoon. Ihmistajuntaa voidaan pitää evoluution, ihmispopulaation ja luontosuhteen monimutkaisen luontosuhteen tuotteena.
Yksityiseen omistusoikeuteen perustuva taloudellinen järjestelmä sisältää omina lainalaisuuksina, kuten pääomien kasautumisen, jota tapahtuu kolmesta syystä: 1. työn riistosta ja 2. yksityisen kilpailun tuottamasta yrityksen sortumisesta ja 3. kolmantena tekijänä kasautumiselle on rosvous, jota erityisesti harrastetaan alkuperäisen kasautumisen prosessissa.
Vaikka talous on lähes luonnonlain kaltainen ilmentymä, se toimii vain ihmislajin keskuudessa ja saa energiansa eli arvonsa ihmisistä, ihmisen työstä.
Ihmisen tajunta on evoluution luoma ohjausjärjestelmä lajin sekä yksilön olemassaolon säilymisen vuoksi. Ihmisen toimintaa ja kaikkea vuorovaikutusta toisen ihmisen, talousjärjestelmän ja luonnon kanssa motivoi hänen yksilölliset tarpeensa, etunsa ja arvonsa. Osa noista tarpeista on luontoperäisiä ja osa hankittuja, kulttuurin luomia.
Tajunnan arvokapasiteetin eli ideologisen elementin lisäksi tajunta sisältää tietoresurssin, joka määrittelee arvojärjestelmän eli ideologian toteuttamisen ehdot. Se luo eräänlaisen tavoite-keinojärjestelmän. Kolmantena resurssina tajunnassa on voimaresurssi: tunteet, lihakset ja kommunikaatiokyky, jonka tehtävänä on arvojärjestelmän realisointi yhteiskunnassa eli suhteessa toisiin ihmisiin, talouteen ja luontoon.
Voidaan sanoa, että ihminen on evoluution jäljiltä itsekäs. Sen huomaa heti vastasyntyneestä lapsesta. Sosialisaation seurauksena itsekkyyden toteutumiselle asetetaan tietoisuuden kautta tiettyjä ehtoja, kuten toiset samankaltaiset itsekkäät ihmiset sekä yhteiskunnan ja luonnon realiteettien huomioon ottaminen. Näistä elementeistä koostuu jokaisen yksilön ideologia eli arvojärjestelmä eli hänen yksilöllisen ihmisen elämän strategia.
Useat luontoperäiset tarpeet ovat vaiston omaisia, mutta sellaiset kuin luottamus, oikeudenmukaisuus, moraali tai moraalittomuus, rahailluusio, ja todellisuuden taju ovat tietoisuuden osa-alueita, jotka nousevat arvoresurssin pohjalta (tarpeet, edut, arvot), saavat tietoresurssista toteutusohjelman (tavoitteet ja keinot) ja sitten voimaresurssista välineet (tunteet lihakset ja kielen), joilla ideologia viedään käytäntöön eli jolla arvojärjestelmä realisoidaan yhteiskunnassa.
Vaikka ihmisen psykologinen ominaisuus on itsekkyys, niin sen haitalliset jopa vaaralliset vaikutukset toisiin yksilöihin voidaan eliminoida vain yhteiskunnallisten vuorovaikutusvälineiden yhtäläisen eli tasa-arvoisen jakautumisen avulla. Yksinkertaistetusti sanottuna raha, koulutus ja valta pitää yhteiskunnassa olla kaikilla samalla tasolla. Tämä voi toteutua vain sosialismissa, joka tarkoittaa juuri tuota. Kapitalismissa pääomat ovat jakautuneet yksityisomistuksen ja taloudellisten lakien seurauksena kaikilta lohkoiltaan eriarvoisesti. 1 % väestöstä omistaa lähes puolet kokonaisvarallisuudesta, kouluttamattoman väestön määrä on yli puolet ja 90 % kansasta on poliittisen vallan ulkopuolella.
Yksityisomistus luontosuhdetta välittäviin pääomiin on ihmislajin sisäinen ristiriita, joka tuhoaa lajin, ellei tuota ristiriitaa ratkaista yhteisomistuksen avulla. Yksityisomistus on syntynyt luonnollista tietä, jolla ei ollut keräilykaudella eikä matalan teknologian kaudella merkitystä. Vasta tavarayhteiskunta nosti tuon ristiriidan kärjekkäästi esiin. Siihen kapitalismi kaatuu ennen pitkää.
Heikki Typpö
