KAPITALISMISTA
KAUNISTELEMATTA
Pääoma on yhteiskunnallinen suhde. Pelifirmat eivät tuota
videopelejä sen vuoksi, että ihmisillä olisi kivaa, vaan vaihtoa varten. Firma
ostaa käyttöönsä joukon ohjelmoijia. Nämä koodaavat yhdessä peliohjelman. Firma
levittää pelin myyntiin verkkoon ja alkaa tienata rahaa. Pelin suosion
kasvamisen myötä kehitetään oheistuotteita. Vihaiset linnut ovat jo liitäneet
mato-onkiin, paitoihin, juomiin, makeisiin ja mukeihin jne… AB on tällä
hetkellä maailman myydyin mobiilipeli. Mobiililaitteita
ovat kännykät, kannettavat pelikonsolit, älypuhelimet ja tabletit. Internet
mahdollistaa pelien globaalin levikin. Vuonna 2012 maailman väestöstä käytti
Internetiä jatkuvasti vasta 34,3 %.
Kapitalismin sisäiseen logiikkaan kuuluvat tuotannon
anarkia, sodat, työttömyys, konkurssit, suhdannevaihtelut ja keskittyminen. Nämä
seikat osoittavat meille, etteivät kapitalistit ole älykapasiteetiltaan tai
empatiakyvyiltään mitenkään poikkeuksellisia ihmisiä. Kapitalistit eivät mieti, mikä parasta on hänen
työläisensä kannalta, koska heidän asemansa kapitalistina päättyisi kovin
nopeasti tämän vuoksi. Heidän menestymisen salaisuutensa on siinä, että vaikka
yhteiskunnan enemmistöllä menee huonosti, kapitalistien ei tarvitse välittää
siitä, koska kapitalismi ei näytä kaatuvan siihen. Yhteiskunnallinen
epäoikeudenmukaisuus ei kalva heidän omatuntoaan, koska ikävien päätösten
teosta vastaavat heidän alaisensa ja heidän hallussaan oleva valtiokoneisto. Minusta
sosiaalisesta ja ihmiskasvoisesta kapitalismista puhuminen on ällöttävää
sontaa.
Kapitalistit järjestäytyvät puolustaessaan omia etujaan. EU on
pääoman yhteistyöjärjestö valtiollisella tasolla, joka sääntelee jäsenmaittensa
sisä-, ulko- ja talouspolitiikkaan. EU:ssa toteutettu pääomien, työvoiman,
palveluiden ja tavaroiden vapaa liikkuvuus palvelee kansainvälisen pääoman
asiaa. Nato on vastaavasti
eurooppalaisen ja pohjoisamerikkalaisen pääoman yhteinen sotilasliitto.
Kilpailu on kapitalistien välistä sotaa. Kilpailussa on
tavallisesti vain yksi voittaja. Muut ovat hävinneitä. Kansainvälinen kilpailukyky mittaa EU:ssa
jäsenvaltioiden kansallisten kapitalistien kykyä menestyä eli kykyä hyödyntää
työvoimaansa mahdollisimman tehokkaasti. Työläinen on kapitalismille
välttämätön, mutta kapitalismi ei ole työläiselle välttämätön olotila.
Vapaa markkinatalous rehottaa puhtaimmillaan laittomassa
asekaupassa, nettirikollisuudessa, huumeiden välityksessä ja ihmiskaupassa. Nämä bisneslajit hyödyntävät
tuotekehittelyssään, jakelussaan ja organisaatioidensa johtamisessa tehokkaasti
nykykapitalismin talousteorioita, johtamisoppeja, verkottumista ja
infrastruktuuria. Näillä tuotantosektoreilla saavutetut taloudelliset voitot on
helppo siirtää laillisen liiketoiminnan piiriin. Rikolliset voivat asettua näin
laillisiksi riistäjiksi.
Epäilemättä kapitalismi suo joillekin hyvin palkatuille
työläisille auvoisan olon. He eivät
halua kyseenalaistaa tämän vuoksi omaa hyvinvointiaan. Voimakas
ammattiyhdistysliike tuottaa myös aikansa hyviä tuloksia työläisen kannalta,
mutta siihenkin kapitalistilla on keinonsa, kuten paperityöläisten ja
rakennustyöläisten kohtalo osoittaa. Nokiakin elätti aikoinaan suurta
insinöörikuntaa.
Kapitalismin perustalle on mahdoton perustaa
oikeudenmukaista yhteiskuntaa, koska kapitalistinen valtio on kapitalistien
luokkaherruuden väline ja sen tehtävänä ylläpitää kaikin mahdollisin keinoin
vallitsevaa yhteiskuntajärjestelmää. Minusta
kapitalismia ei ole syytä inhimillistää ja ymmärtää liikaa, koska se on käynyt jo
yhteiskuntajärjestelmänä tiensä loppuun. Minusta ei ole olennaista etsiä
kapitalismin suotuisia puolia, vaan pohtia, kuinka päästä siitä eroon. Luokkataistelua ei pidä himmentää sekataloussympatioilla.
Ympäristötietoinen sosialismi rakentuu yhteiskunnalliselle
oikeudenmukaisuudelle, sen jäsenten tasa-arvolle ja keskinäiselle
solidaarisuudelle. Sosialismissa
vallitsevat sosialistiset tuotantosuhteet. Sen elämän keskiössä eivät ole
kulutus, henkilökohtaisten etujen saavuttaminen ja toisten ihmisten
hyväksikäyttö.
Matti Laitinen
Helsinki