LÄNNEN
MIES
Presidentti Sauli Niinistö puhui 27.8.2013 Suomen
suurlähettiläille Finlandia-talossa. Hänen puheestaan välittyi, että presidentti
tykkää kolmesta asiasta: Euroopan unionista, Natosta ja Yhdysvalloista. Hän
pitää tästä kapitalismin valtakolmiosta, koska sen osiot linkittyvät niin vahvasti
toisiinsa. Useimmat Euroopan unionin jäsenmaat ovat sotilasliitto Naton
jäseniä. Yhdysvallat on taas vastaavasti Naton johtaja ja EU:n vahva liittolainen.
EU ja Nato ovat kummatkin valtiosopimuksia.
Suomessa keskustelujen keskiössä
ovat EU ja Nato. Presidentin mielestä: ”Tämä
ei ole tietenkään sattumaa, vaan nuo kaksi kaverusta ovat kansallisessa
ajattelussamme pitkälti osa samaa kokonaisuutta. Joillekin ne ovat virheiden
jatkumo, joista vasta toinen on ehditty tehdä. Joillekin ne ovat pelastuksen
askeleita, joista vasta toinen on ehditty ottaa. Yhteistä molemmille on se,
ettei Suomen nykyistä paikkaa ole nähty aivan luontevana. Olemme joko liian
kaukana tai liian lähellä.”
NIINISTÖ JA
EU
Euroopan unioni on Euroopan
kapitalistien yhteistyöjärjestö, jonka kautta kapitalistit toteuttavat
pääomien, työvoiman, palveluiden ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta eli vapaata
markkinataloutta Euroopassa. Oikeistolaisena presidenttinä Niinistö ei vastusta
näitä perusvapauksia ja niiden toteutumisedellytysten kohentamista Suomessa.
Hän ei ole menettänyt uskoaan unioniin.
Presidentti epäilee hitusen unionin
toimivuutta, mutta hän ei halua maamme irrottautuvan EU:sta. Hänen mielestään ”Suomen kansallinen etu ei ole tukea mitä
integraatiota hyvänsä, mutta disintegraatiokaan ei lupaisi hyvää. Eurooppa elää
murrosvaihetta, hakien paikkaa ja suuntaa. Siinä meidän on parasta toimia
sitoutuneena, mutta realistina.”
Mitä realismia on pitäytyä EU-hankkeessa,
joka johtaa kriisistä toiseen ja jonka haittoja Suomen oikeistolainen presidentti
ei välitä tiedostaa?
”Euroopassa esitetään kovaa vauhtia kysymyksiä, mistä
kaikesta unionin tulee säätää? Onko kaikesta siitä todellista hyötyä – vai myös
haittaa? EU ei varmaankaan palaa vapaakauppa-alueeksi, mutta tiivistymisen
hyödyn rajatkin alkavat olla yhä useammalle näkyvissä. Ei ole helppoja vastauksia
edes paikasta, saati sitten suunnasta.”
Oikeistolainen presidentti kehtaa väittää,
että ”vain ani harva kiistää
EU-jäsenyyden myönteisen merkityksen. Mutta yhä harvempi näkee siinä myöskään
vastauksen siihen kaikkeen, minkä edessä olemme nyt. Eikä se ihme ole. Mikään
määrä EU-integraatiota ei voi velkojamme tyhjäksi tehdä tai alkaa meitä – tai heitä
– elättää. Nämä ratkaisut on tehtävä ja vastuut kannettava itse. Ja jos vastuun
haluaisi siirtää, olisi annettava valtakin. Se ei ole Suomen tulevaisuus.”
Mitä hyötyä Suomen kansalaisille
mahtaa olla eurokriisistä, Euroopan pankkien tukimiljardeista, unionin kilpailutuslainsäädännöstä
ja oman valuutan hävittämisestä? Maassamme demokratia ei käsittääkseni ulotu
yhteiskunnan talouden hoitoon.
NIINISTÖ JA
NATO
Oikeistolainen presidentti Niinistö on
Nato-myönteinen mies. Hän haluaisi Suomen liittyvän sotilasliittoon oma
taistelukykyinen armeija säilyttäen, koska vain se takaisi maamme kansallisen
puolustusvalmiuden säilymisen. Toisaalta hän on varsin tyytyväinen nykyiseen
yhä syvenevään Nato-integraatioomme. Presidentti haluaa jäädä tuulen haistelijaksi
ja katsoa, kuinka maamme kietoutuu ikään kuin itsestään yhä tiukemmin
sotilaalliseen yhteistyöhön Naton kanssa.
”Nykyinen asemamme (rauhankumppanuus/sotakumppanuus
Natossa, ML) palvelee etujamme tässä ajassa hyvin, kun niitä
kokonaisvaltaisesti punnitsee. Meillä on toimintavapautta,
valinnanmahdollisuuksia sekä tilaa nähdä ja toimia eri suuntiin. Ei ole
automatiikkaa mihinkään suuntaan… Suomi päättää paikkansa ja suuntansa, niin
kuin sille hyväksi on, siinä asetelmassa, jonka historia kulloinkin
ympärillemme asettaa. Nato-yhteistyömme on monipuolista ja palvelee suoraan
myös oman puolustuskykymme kehittämistä. Ensi vuonna käynnistyvä Naton
hoitamaan Islannin ilmavalvontaan osallistuminen on esimerkki tästä.”
NIINISTÖ
SUHTAUTUU SUOPEASTI YHDYSVALTOIHIN
Oikeistolaisena, presidentti Niinistö,
suhtautuu suopeasti Yhdysvaltoihin. Hän ei kyseenalaista mitenkään USA:n
suurvaltapolitiikkaa, sen globaalia tietoverkkovakoilua, sen yli 700
sotilastukikohtaa ja sen sotilaallisia aggressioita maailmalla. Sodankäynti on
yritystoimintaa, jossa liikkuu satoja miljardeja dollareita. Presidentti
Niinistö haluaa maamme pysyvän johtavan Nato-valtion – USA:n – uskollisena
liittolaisena.
”Yhdysvaltain maailmanlaajuinen painoarvo ei esittelyä kaipaa. Suomelle Yhdysvallat edustaa vahvaa ja tärkeää kumppania niin ulko- ja turvallisuuspolitiikan, talouden kuin kulttuurin ja koulutuksen alalla. Siteemme ulottuvat kauas historiaan, sen kerrostumia ovat niin laaja siirtolaisuus kuin Suomen tunnollinen velanmaksukin. Ja Yhdysvallat on myös panostanut Suomeen – tähän nykyiseenkin. Tästä esimerkkinä on vaikkapa talvella Yhdysvaltain suurlähetystön yhteyteen avattu suuri innovaatiokeskus. Me olemme valmiita kehittämään kumppanuutta eteenpäin.”
Oikeistolaisen
presidentin puheesta jäi paha maku suuhun. Se ei herätä luottamusta, koska lännen
mies luottaa dollariin ja maailman pollariin.
Matti Laitinen
Lähde: Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe
suurlähettiläskokouksessa Finlandia-talolla 27.8.2013