Siteerattu tekstikohta ilmentää osuvasti dialektisen
materialismin kolmea peruslakia: määrän muuttumista laaduksi, vastakohtien
ykseyttä ja taistelua sekä kieltämisen kieltämistä. Marx viittaa tässä siihen,
että kapitalismissa työn ja pääoman välinen sovittamaton ristiriita johtaa
kapitalismin kumoutumiseen ja korvautumiseen uudenlaisella yhteiskuntamuodolla –
sosialismilla. Jokaisen yhteiskuntajärjestelmän sisäiset ristiriidat
synnyttävät oman toisinajattelunsa ja toisintoimintansa. Tiedostaakseen
ympäröivää maailmaa ihmisen on opittava ajattelemaan itsenäisesti ja luovasti.
Laatu tarkoittaa niitä ominaisuuksia
kokonaisuudessaan, jotka viittaavat siihen, mitä kyseinen ilmiö tai olio on.
Määrä viittaa vastaavasti ilmiön tai olion kokoon ja suuruuteen – siinä havaitun
ominaisuuden paljouteen. Kun mitta täyttyy, tapahtuu laadullinen muutos. Kaiken
kehityksen lähtökohtana on ristiriita. Kaikille esineille ja asioille löytyy
oma vastakohtansa. Ne eivät voi olla olemassa ilman toisiaan. Ne eivät ilmennä
pelkästään eroavuutta vaan myös samuutta. Kieltäminen on kaiken muutoksen
välttämätön vaihe. Kehitys on spiraalimaista liikettä, joka johtaa alemmasta
tilasta korkeampaan tilaan. Kieltämisen kieltäminen on harvemmin kaksivaiheinen
tapahtuma. Tämä johtuu siitä, että olio tai ilmiö saattaa siirtyä ensin
johonkin korkeampaan laadulliseen olotilaan, ja vasta sen jälkeen se muuttuu
vastakohdakseen.
Suomessa ihmiset jakautuvat edelleen
yhteiskuntaluokkiin. He eroavat toisistaan siinä, mikä on heidän asemansa
yhteiskunnassa ja tuotantoelämässä, mikä on heidän suhteensa
tuotantovälineisiin ja mikä on heidän osuutensa yhteiskunnallisesta
vauraudesta. Yhteiskunnan
pieni vähemmistö muodostaa kapitalistiluokan, joka omistaa valtaosan
tuotantovälineistä. Suuri enemmistö taas kuuluu tuotantovälineitä omistamattomaan
työväenluokkaan ja tuottaa työllään kaiken yhteiskunnan ylläpitämiseen ja
kehittämiseen tarvittavan uuden arvon. Tähän ryhmään kuuluvat myös omalla
työllään elävät viljelijät, yksityiset ammatinharjoittajat ja pienyrittäjät. Yhteiskunnassamme
pesii siis sovittamaton ristiriita. Toiset tekevät työn ja toiset korvaavat
siitä koituvan sadon. Valtio huolehtii siitä, että tässä valtasuhteessa ei
tapahdu muutoksia. Tämä ristiriita ilmenee mm. kasvavina tulo- ja terveyseroina
sekä suurena joukkotyöttömyytenä.
Siirtyminen kapitalismista sosialismiin ei tapahdu
koskaan kertarysäyksellä. Sosialistinen vallankumous on pitkä prosessi, jolla
on useita vaiheita (laadullisia tiloja), jonka jälkeen kapitalismi muuttuu
sosialismiksi (vastakohdakseen). On kuljettava pitkä tie, ennen kuin
horisontissa häämöttää osallistuvaa demokratiaa harjoittava ja yhteisölliseen
itsehallintoon perustuva valtiososialismi. Ihmiskunnan kehitys ei pääty
kuitenkaan sosialismiin.
Jos haluat kyseenalaistaa kapitalismin,
toisinajattele ja tarkastele ajatustesi kestävyyttä. Jos ajatuksesi vaikuttavat
toimivan, vahvista niitä teoin. Toisintoiminta muuttaa maailmaa. Kun toimit
toisin, analysoi toimintasi seurauksia. Näin syntyy todellisuutta
kyseenalaistavaa toisinajattelua. Kun toisinajattelu aineellistuu
järjestäytymällä, syntyy voima, joka voi tietoisella toiminnallaan muuttaa yhteiskuntaa.
Matti Laitinen
5.10.2014
