Stora Enso ja valtion omistajaohjaus
Olipa kerran suomalainen puunjalostusyhtiö Enso-Gutzeit, josta myöhemmin yhdistyttyään ruotsalaisen Stora AB:n kanssa tuli Stora Enso - Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin metsäteollisuusyhtiö sekä maailman suurin paperin- ja kartonginvalmistaja. Näin alkavat sadut, mutta tämä tarina on tosi.
Tarinan uskomattomin vaihe alkoi Mustana torstaina 25.10.07, jolloin Stora Enso ilmoitti aikovansa sulkea Suomessa Kemijärven sellutehtaan, Summan paperitehtaan ja yhden paperikoneen Anjalankoskella. Kaikkiaan Suomessa jäisi vaille työtä yli 1000 paperityöläistä. Nämä yhtiön järjettömät suunnitelmat tulivat yllätyksenä kaikille. Stora Enson johto antoi virheellistä tietoa mm. tehtaan kannattavuudesta ja sähkötaseesta. Hesarin taloustoimittaja Jyrki Iivonen kertoi 27.10. kolumnissaan, että tehdas on varsin kannattava. Kun Stora Enson tuottotavoite sijoitetulle pääomalle on 13 %, Kemijärvi on ylittänyt tavoitteen jo monta vuotta. Hesarin mukaan Kemijärven sellutehdas on vuosina 2001–2005 pönkittänyt konserniavustuksina Stora Enson muita tehtaita lähes 70 miljoonaa euroa. Stora Enso onkin tarjonnut tehtaan lakkauttamisen pääsyyksi Pohjois-Suomen uhkaavaa puupulaa. Jyrki Iivonen jatkaa: ”Samassa rytäkässä Kemijärven lakkauttamisen yhteydessä Stora Enso lopettaa Ruotsissa sijaitsevan Norrsundetin tehtaan, jota ruokitaan Baltian maista hankitulla raaka-aineella. Baltian puu on paljon kalliimpaa kuin Lapin puu. Asiantuntija-arvioiden mukaan Stora Enson johto halusi ensi sijassa lopettaa Norrsundetin, mutta tasapainosyistä jotain piti uhrata myös Suomesta.”
Välittömästi yhtiön ilmoituksen järjestettiin pari mielenosoitusta ja 30.10.07 perustettiin Massaliike. Joukkoliike perustettiin puolustamaan taloudellisesti kannattavan ja teknisesti hyvässä kunnossa olevan Kemijärven sellutehtaan toimintaa.
Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Jyri Häkämies on koko lopettamispäätöksen jälkeisen ajan toistanut, ettei valtio suuromistajanakaan voi puuttua Stora Enson politiikkaan. Samaa on tänä vuonna alkanut toistaa pääministeri Matti Vanhanen. Vanhanen kävi Kemijärvellä ilmoittamassa, että sellutehdas todella loppuu. Massaliike vastasi, että se perustaa Kemijärvelle uuden sellutehtaan vanhan viereen – sellaisen, joka tuottaa sekä sellua että biopolttoaineita, biodieseliä ja etanolia. Ideaa asettui tukemaan työministeri Tarja Cronberg (HS 10.12.07). Uuden tehtaan kannattavuus tulisi Massaliikkeen mukaan olemaan hyvä, sen suunnitelmat ovat selvät ja myös rahoitus on valmiiksi katsottu. Suunnitelma uudesta tehtaasta olikin Hesarin nettisivujen pääuutinen lähes koko päivän. Jostain syystä se oli seuraavan päivän painetussa lehdessä kutistunut pieneksi maininnaksi Vanhasen vierailujutun sisällä.
”Kemijärven sellutehdas suljetaan, keksikää perusteet!”
Sellutehtaan henkilöstön tiedottaja Juha Pikkarainen kertookin, miten kevein eväin Stora Enso asiassa on liikkeellä. Toimitusjohtaja Karvisen yrittäessä perustella suunnitelmiaan hän hätääntyi silminnähden, koska hänen tietonsa tehtaan asioista ja Lapin puuvaroista olivat lievät. Stora Enson hallitus olikin ilmeisesti käskyttänyt firman johdolle ”Kemijärven sellutehdas suljetaan, keksikää syyt!” Syiden keksiminen ei olekaan ihan yksinkertainen asia ja mielikuvitusta siinä joutuu käyttämään. Idea Kemijärven selluloosatehtaan lakkauttamisesta ei ole ihka uusi: pankkiiriliike Mandatumin silloinen toimitusjohtaja Björn Wahlroos esitti sitä jo 1995. Miekkosen motiiveista minulla ei ole tietoa – tehdas oli jo silloin liiketaloudellisesti ja aluetaloudellisesti kannattava.
Jokainen yhtiön esittämät lopettamisen veruke on ammuttu alas, viimeisimpänä yhtiön raskain argumentti – puun riittävyys. Kemijärven sellutehtaan sulkemisen syiksi kerrottiin Mustan torstain tiedotustilaisuudessa sekä yt-neuvotteluissa puupula ja pitkäkuituisen sellun ylitarjonta. Tehtaan väki ja Itä-Lapin puuraaka-aine on uhrattava yhtiön isompien yksiköiden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Puupula on osoitettu huu-haa-jutuksi. Metsäkeskuksen johtajan Jukka Ylimartimon mukaan Lapin hakkuut lisääntyvät tänä vuonna 1.4 milj. m³, eli juuri saman verran kuin Kemijärven sellutehdas puuta käyttää. Metsähallitus on ilmoittanut, että puuttumatta suojelualueisiin tai Keski-Lapin suojeluvarauksiin Pohjois-Suomen hakkuutavoitetta voidaan nostaa seuraavan 10 vuoden ajaksi 400 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Imatran tiedotustilaisuudessa 18.1.2008 Stora Enson johto ilmoitti, ettei pitkäkuituisen sellun ylitarjonta ole ollut Stora Enson perusteena lopettaa Kemijärven sellutehdas.
Kun on todistettu, että Kemijärvelle voidaan toimittaa puuta paljon nykyistä enemmän puuta, satusedät kertovat, että Kemijärven sellutehtaalla keitetty puu olisi Stora Enson käytettävissä muilla tehtailla: Lapin ja Koillismaan puun kuljettaminen etelään esim. Uimaharjuun olisi kestävän kehityksen mukaista! Toimitusjohtaja Karvinen luultavasti ei valehtele: hän on saanut vajavaisia tietoja. Kun yhtiön osakkaat, hallitus ja toimiva johto saavat tietoa asiasta, järjetön sulkupäätös on helppo perua. Vanhasen hallitus uskoo vielä yhtiön hihasta ravistettuja juttuja enemmän kuin sellutehtaan väen ja asiantuntijoiden asiaperusteita. Tieto kulkee, järki on uusiutuva luonnonvara, jostain varmasti vielä muutama järjenhiukkanen tipahtaa senaatintorin tienoille ja Arkadianmäelle.
Kemijärven selluloosatehdas on itsessään ollut kannattava, ja se on maksanut Stora-Ensolle tytäryhtiönä konserniavustuksia. Tehtaan raaka-aine tulee Itä-Lapista, mitä varten tehdas perustettiin valtiotoimin poistamaan Itä-Lapista puunkorjuun 0-aluetta sekä parantamaan vaikean työttömyysalueen työllisyystilannetta 1960-luvulla.
Kemijärven sellutehtaan merkitys bioenergian tuottajana
EU komissio nosti Suomelle asettamaansa tavoitetta uusiutuvan energian osuudesta 38 % vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamista teollisuus pitää kalliina. Yhtiön pörssitiedote 17.1.08 sisälsi virheellisiä tietoja, joita yhtiö ei ole korjannut. Kemijärven sellutehtaan lopettamisen väitettiin vähentävän yhtiön sähkönkulutusta 140 GWh. Totuus on päinvastainen: tehtaan energiatase on omavarainen ja se myy energiaa 50 GWh/v, mikä riittää 1400-1950 normaalikokoisen suorasähköllä lämmitettävän omakotitalon tarpeisiin.
Stora Enson johto hukkuu Kemijärven sellutehtaan jätevesijärveen?
Kemijärven sellutehtaan sulkemissuunnitelma sisältää myös suuren ympäristönsuojelullisen kysymyksen. Tehtaan toiminnan alusta asti v. 2006 syksyyn ja hetkittäin sen jälkeenkin käytössä ollut 80 ha jätevesijärvi on suunniteltu puhdistettavan uudella aktiivilietelaitoksella. Jätevesijärvessä on 2,4 miljoonaa kuutiometriä jätevettä ja sen pohjassa on laskeutunutta sedimenttiä kenties saman verran. Aktiivilietelaitoksen toiminta edellyttää sellutehtaan käymistä, koska sen laitteet on mitoitettu sillä tavalla. Aktiivilietelaitoksen toiminta tarvitsee toimivalta tehtaalta tulevaa lämpökuormaa ja riittävää biomassaa. Jätevesijärven veden puhdistaminen talvisin, ilman sellutehtaan käyntiä, tuntuu mahdottomalta. Talvisin jätevesijärvi jäätyy eikä biologinen toiminta onnistu kylmässä vedessä. Lisäksi aktiivilietelaitoksen lopputuote, bioliete, on voimassaolevan luvan mukaan hävitettävä toimivan tehtaan soodakattilassa.
Kemijärven sellutehdas käytti sellun valkaisuprosessissa alkuaineklooria 28 vuotta. Pohjaan on muodostunut erilaisia vaarallisia klooriyhdisteitä ns. kloorattuja hiilivetyjä, joista muodostuu supermyrkkyjä. Näiden tarkasta määrästä ei kenelläkään ole tietoa. Voimassaolevan ympäristöluvan mukaan yhtiön on esitettävä suunnitelma jätevesijärven ennallistamisesta lähi aikoina.
Vaihtoehdot halutaan ohittaa
Massaliikkeen ja maan metsäalan ja kemiallisen metsäteollisuuden asiantuntijoiden esittämät vaihtoehdot sellutehtaan lopettamiselle on haluttu unohtaa. Stora Enson johto ja Vanhasen hallitus teeskentelevät olevansa umpikuuroja. Massaliike esittää, että sellutehtaan sulkemispäätös perutaan ja että puolueeton taho, esimerkiksi VTT, tutkisi Lapin puun erityisominaisuudet ja sen käyttömahdollisuudet kemiallisessa metsäteollisuudessa. Samalla tutkittaisiin puun ja biomassan korjuuseen ja kuljettamiseen liittyvät logistiset ongelmat. Näin vältyttäisiin niiltä valtavilta virhearvioinneilta mitä metsäyhtiöt Suomessa, Kemijärvellä Stora Enso, ovat tekemässä. Kärsijöinä eivät olisi pelkästään itälappilaiset ihmiset vaan koko Suomen kansantalous ja metsiin perustuva teollisuutemme. Sellaista virhettä ei saa hyväksyä.
Kemijärven sellutehtaan biojalostamovaihtoehto eli liukosellun tuottaminen ja etanolin tuottaminen olisi erittäin kannattavaa toimintaa Kemijärven sellutehtaalla. Kaasutukseen perustuvaan biodiesellaitos vaatii lisäselvityksiä ja -laskelmia investointikustannusten ja tekniikankin toimivuuden suhteen. Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että Kemijärven sellutehtaan alueelle olisi rakennettavissa mielenkiintoinen biojalostamokonsepti, joka perustuisi sellu-, etanoli- ja biodieseltehtaan integraatioon. Kemijärven sellutehtaan käyttämää pohjoista puuta riittää ja että metsäinvestointien perusteella puu sisältää väkevyydeltään korkeimmat uuteaineet maailmassa, millä olisi merkitystä biopolttoaineisiin liittyen.
Biojalostamoksi muuttamista ehdotti viime joulukuussa emeritusprofessori Johan Gullichsen, Ahlström-yhtymän entinen hallituksen puheenjohtaja. Sellu- ja ympäristötekniikan professori Olli Dahl Teknillisestä Korkeakoulusta on yksi niistä asiantuntijoista, joka näkee Liukosellun tuotannon Kemijärvellä mahdollisena. Hän perää lopettamispäätöksen yhteyttä myös uusiutuvaan energian tuotantoon. Dahlin mielestä Suomesta ei kannata lopettaa sellutehtaita, koska ne tuottavat sellun lisäksi myös energiaa. Kemijärven tehdas olisi sopiva yksikkö tutkimuksen käyttöön. Kemijärven tehtaalla voitaisiin tehdä koeajoja, mikä olisi ainutlaatuista. Laboratoriotutkimuksista saadaan vain suuntaa-antavaa tietoa. Jos Suomi haluaa edetä maailman ykköseksi metsäpohjaisten biokemikaalien tuottajana, olisi meillä pakko olla paikka, jossa uusia ideoita ja innovatiivisia prosessiratkaisuja voitaisiin testata. Professori Dahlin mielestä Kemijärven sellutehdasta ei pitäisi vielä romuttaa. Tuotannon suunnan Dahl muuttaisi paperisellusta liukoselluksi, josta valmistetaan tekstiilejä Liukosellusta voidaan valmistaa muun muassa kehruukuituja. Liukosellusta tehdään hygieniatuotteita terveydenhuollon käyttöön sekä patjojen täytettä. Markkinoiden arvioidaan kasvavan 5 - 10 % vuodessa.
Karapuu-menetelmä lisää biomassan määrää merkittävästi Kemijärven tehtaalla on menestyksellisesti kokeiltu 1980 ja -90-luvuilla jatkuvassa tuotannossa karsimattoman rangan eli karapuun käyttöä sellun raaka-aineena. Karapuun puusaanto on parantunut ja tekniikka kehittynyt; biomassavaihtoehto kannattaisi selvittää.
Kemijärven sellutehdas on tuottanut Stora Ensolle enimmillään 7-kertaisen pääoman tuoton koko konsernin sijoitetun pääoman tuottoon verrattuna eli yhtiöllä on hallussaan Kemijärvellä iso kimpale Lapin kultaa. Tilalle ollaan tarjoamassa Kemijärvelle liimapalkkituotantoa, mikä muutenkin on vaikeuksissa. Sellunteko kannattaa loistavasti ja muuttamalla tehtaan tuotantosuuntaa enemmän biopolttoaineita tuottavaksi, autetaan Suomea selviytymään EU:n asettamista tiukemmista tavoitteista.
Massaliike ja Helsingin herrat ja rouvat
Marraskuussa pieni lähetystö kävi eduskunnassa, pääministerin ja puolustusministerin pakeilla kertomassa puuvaroista, sellutehtaan hyvästä kunnosta ja kannattavuudesta sekä tehtaan lopettamisen aluetaloudellisista vaikutuksista. Vaatimus oli: Stora Enso peruu tehtaan lopettamisen tai myy tehtaan. Seurasi Itä-Lapin ministeriralli. Mauri Pekkarinen, Kimmo Tiilikainen ja Tarja Cronberg olivat uskovaisia: he uskoivat enemmän yhtiön tiedotteita kuin valtion omien virkamiesten eli Metlan, VATTin, TKK:n ja Metsäkeskusten ”propagandaa”.
Sellutehtaan rauhanomainen valtaus 3.1. yllätti paikallisjohdon täydellisesti. Sen poliisille esittämä tutkimuspyyntö oli lapsellinen paniikkireaktio.
Pääministeri on kieltänyt ministereitä kommentoimasta sellutehtaan asioita. Jokuhan voisi vahingossa lipsauttaa tosiasiat.
Massaliike keräsi pikavauhtia nettiadressiin lähes 30 000 nimeä eli kolme kertaa Kemijärven koko asujamisto.
Sitten sellutehtaansa tulevaisuutta puolustava massaliike osoitti mieltään 4.2.Helsingissä. 500 ihmisen kulkue marssi päätyi eduskuntatalon eteen. Mielenosoittajat toivat selkeät terveiset eduskuntaryhmille ja kuulivat näiden meriselityksiä. Sellutehtaan pääluottamusmies Seppo Kenttäkumpu varoitti, että kemijärveläiset eivät ala valheita kuuntelemaan ja kysyi, kenellä hallitus on töissä. Yhtiökokoukseen tullaan joukolla. Sellutehtaan henkilöstön tiedottaja Juha Pikkarainen ihmetteli, miksi selluntekijöiden on todistettava, että sellun tekoa Kemijärven sellutehtaalla kannattaa jatkaa. Miksi alan parhaita asiantuntijoita ei kuunnella?
Hallitusryhmät: Eihän me mitään, muuten vaan…
Keskustan Hannes Manninen söpötti, että valtion omistus ja äänet eivät yhtiökokouksessa välttämättä riitä valtion tahdon toteuttamiseen. Kokoomuksen Kimmo Sasi totesi, että valtiolla ei ole enemmistöä yhtiössä ja että eduskunta ei päätä sellutehtaan kohtalosta, vaan siitä päättää Stora Enson hallitus. Vihreiden Anni Sinnemäki totesi, etteivät vihreät "voi luvata ylimääräistä yhtiökokousta". Miksi pitäisi, kun Stora Enson seuraava normaali yhtiökokous on jo 26.3.
SDP:n Jukka Gustafsson lupasi eduskuntaryhmänsä puolesta, että demarit vaativat Stora Enson ylimääräistä yhtiökokousta koolle päättämään, että tehdasta ei suljeta. Kyselin paikallaolijoilta, kuka uskoo Gustafssonin lupaukseen. Kukaan ei uskonut; lupausta pidettiin hyvänä, mutta katsottiin, että demarit olivat hallituksessa vielä viime vuonna ja pyrkivät sinne uudestaan, joten he voivat vain urputtaa asiasta.
Massaliikkeen puheenjohtaja Heikki Nivala kysyi, tiesikö ja hyväksyikö hallitus yhtiön toimet etukäteen ja aiheutti näin em. työpaikkojen menetykset. Kun tilanne on ajautunut näinkin sotkuiseksi, kannattaa sekä Stora Enson johdon että hallituksen muistaa vanha kansanviisaus; jos vaikeassa tilanteessa mikään muu ei näytä enää auttavan, kannattaa viimeisenä keinona kokeilla rehellisyyttä.
Opposition edustajat vakuuttivat tekevänsä kaikkensa, jotta hallitus joutuu ahtaalle omistajapolitiikasta. Stora Enso keikuttaa jo poliittistakin venettä ja on muodostunut pahaksi ongelmaksi hallituspuolueille. Se on saanut ne puolustuskannalle ja harjoittamaan suoranaista poliittista sumutusta.
”Jyri, Jyri, homman tyri” oli mielenosoittajien keskeinen iskulause. Suuri sinipohjainen banderolli ”Hallitus on vankka, kätyrlauma sankka” kuvaa mielenosoittajien tunnelmia. Kaiken kaikkiaan mielenosoituksen tunnelma oli: "Luottamus hallituksen toimiin on mennyt, mutta periksi ei anneta”. Näillä näkymin seuraava etappi taistelussa on Stora Enson yhtiökokous.
”Omistajaohjaus” vai ajopuu Kemijoen koskessa?
Hallituksen ministerit eivät ole kertoneet, mitä "aktiivinen ja määrätietoinen" omistajaohjauspolitiikka Stora Ensossa on. Suomen valtiolla, Kelalla ja valtion eläkerahastolla on Stora Enson äänivallasta 35,1 %. Hannes Manninen on antanut ymmärtää suomalaisen työeläkeyhtiö Varman liittoutuneen Wallenbergien kanssa. Vaikka se olisikin totta, Wallenbergien ja Varman osuus äänivallasta on vain 25 %. Tällä Wallenbergin säätiö on saanut Stora Enson hallitukseen kaksi jäsentä. Ministeri Jyri Häkämies on maininnut, ettei olisi reilua muita omistajia kohtaan, mikäli valtion käyttäisi voimakkaasti valtaansa. Ovatkohan Wallenbergit myös reiluja suomalaisia veronmaksajia, Stora Enson omistajia kohtaan?
Hesarissa 3.1.08 Häkämies hyväksyy Stora Enson hallituksen perustelut Kemijärven tehtaan lakkauttamiseksi. Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajan Jouko Skinnarin (sd) mielestä Häkämies on "piiloutunut Stora Enson ruotsalaisjohtoisen hallituksen selän taakse". Skinnari toteaa, että Häkämies ei ole kuitenkaan jäänyt toimettomaksi valtion omaisuuden myynnissä.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen ovat luvanneet toimia tehtaiden toiminnan jatkamiseksi. Tarja Cronbergin on aika siirtyä sanoista tekoihin.
Pekkarinen väitti TV:ssä muutama päivä ennen opposition välikysymyksen käsittelyä, että jos valtio vaatisi lakkautuspäätöksen kumoamista, se joutuisi korvaamaan muille osakkeenomistajille siitä aiheutuvan vahingon. Pekkarinen on tyhmä tai hän kuvittelee TV-katsojia tyhmiksi. Osakeyhtiössä korvausvelvollisuus voi syntyä vain lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisista päätöksistä.
Hallituksen toimista tulee väkisin mieleen takavuosina TV:ssä esitetty ohjelma ”Valehtelijoiden klubi”. Puheenjohtajan tehtäviä klubissa hoitelee Helge Heralan sijasta Matti Vanhanen.
Suomen valtio voi tulevassa yhtiökokouksessa pyörtää kannattavien tehtaiden alasajopäätökset. Valtio voi myös päättää tehtaan myynnistä.
Todennäköisesti Kemijärven tehtaan lopettamispäätös tulee esiin yhtiökokouksessa 26.3. Mikäli ministerimme ja eduskuntaryhmät toimivat kuten ovat kansalaisille luvanneet eikä Suomen valtio vaadi lopettamista, yhtiökokouksen selkeä enemmistö säilyttää kannattavan tehtaan.
Juhani Tanski
STP:n puheenjohtaja
Olipa kerran suomalainen puunjalostusyhtiö Enso-Gutzeit, josta myöhemmin yhdistyttyään ruotsalaisen Stora AB:n kanssa tuli Stora Enso - Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin metsäteollisuusyhtiö sekä maailman suurin paperin- ja kartonginvalmistaja. Näin alkavat sadut, mutta tämä tarina on tosi.
Tarinan uskomattomin vaihe alkoi Mustana torstaina 25.10.07, jolloin Stora Enso ilmoitti aikovansa sulkea Suomessa Kemijärven sellutehtaan, Summan paperitehtaan ja yhden paperikoneen Anjalankoskella. Kaikkiaan Suomessa jäisi vaille työtä yli 1000 paperityöläistä. Nämä yhtiön järjettömät suunnitelmat tulivat yllätyksenä kaikille. Stora Enson johto antoi virheellistä tietoa mm. tehtaan kannattavuudesta ja sähkötaseesta. Hesarin taloustoimittaja Jyrki Iivonen kertoi 27.10. kolumnissaan, että tehdas on varsin kannattava. Kun Stora Enson tuottotavoite sijoitetulle pääomalle on 13 %, Kemijärvi on ylittänyt tavoitteen jo monta vuotta. Hesarin mukaan Kemijärven sellutehdas on vuosina 2001–2005 pönkittänyt konserniavustuksina Stora Enson muita tehtaita lähes 70 miljoonaa euroa. Stora Enso onkin tarjonnut tehtaan lakkauttamisen pääsyyksi Pohjois-Suomen uhkaavaa puupulaa. Jyrki Iivonen jatkaa: ”Samassa rytäkässä Kemijärven lakkauttamisen yhteydessä Stora Enso lopettaa Ruotsissa sijaitsevan Norrsundetin tehtaan, jota ruokitaan Baltian maista hankitulla raaka-aineella. Baltian puu on paljon kalliimpaa kuin Lapin puu. Asiantuntija-arvioiden mukaan Stora Enson johto halusi ensi sijassa lopettaa Norrsundetin, mutta tasapainosyistä jotain piti uhrata myös Suomesta.”
Välittömästi yhtiön ilmoituksen järjestettiin pari mielenosoitusta ja 30.10.07 perustettiin Massaliike. Joukkoliike perustettiin puolustamaan taloudellisesti kannattavan ja teknisesti hyvässä kunnossa olevan Kemijärven sellutehtaan toimintaa.
Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Jyri Häkämies on koko lopettamispäätöksen jälkeisen ajan toistanut, ettei valtio suuromistajanakaan voi puuttua Stora Enson politiikkaan. Samaa on tänä vuonna alkanut toistaa pääministeri Matti Vanhanen. Vanhanen kävi Kemijärvellä ilmoittamassa, että sellutehdas todella loppuu. Massaliike vastasi, että se perustaa Kemijärvelle uuden sellutehtaan vanhan viereen – sellaisen, joka tuottaa sekä sellua että biopolttoaineita, biodieseliä ja etanolia. Ideaa asettui tukemaan työministeri Tarja Cronberg (HS 10.12.07). Uuden tehtaan kannattavuus tulisi Massaliikkeen mukaan olemaan hyvä, sen suunnitelmat ovat selvät ja myös rahoitus on valmiiksi katsottu. Suunnitelma uudesta tehtaasta olikin Hesarin nettisivujen pääuutinen lähes koko päivän. Jostain syystä se oli seuraavan päivän painetussa lehdessä kutistunut pieneksi maininnaksi Vanhasen vierailujutun sisällä.
”Kemijärven sellutehdas suljetaan, keksikää perusteet!”
Sellutehtaan henkilöstön tiedottaja Juha Pikkarainen kertookin, miten kevein eväin Stora Enso asiassa on liikkeellä. Toimitusjohtaja Karvisen yrittäessä perustella suunnitelmiaan hän hätääntyi silminnähden, koska hänen tietonsa tehtaan asioista ja Lapin puuvaroista olivat lievät. Stora Enson hallitus olikin ilmeisesti käskyttänyt firman johdolle ”Kemijärven sellutehdas suljetaan, keksikää syyt!” Syiden keksiminen ei olekaan ihan yksinkertainen asia ja mielikuvitusta siinä joutuu käyttämään. Idea Kemijärven selluloosatehtaan lakkauttamisesta ei ole ihka uusi: pankkiiriliike Mandatumin silloinen toimitusjohtaja Björn Wahlroos esitti sitä jo 1995. Miekkosen motiiveista minulla ei ole tietoa – tehdas oli jo silloin liiketaloudellisesti ja aluetaloudellisesti kannattava.
Jokainen yhtiön esittämät lopettamisen veruke on ammuttu alas, viimeisimpänä yhtiön raskain argumentti – puun riittävyys. Kemijärven sellutehtaan sulkemisen syiksi kerrottiin Mustan torstain tiedotustilaisuudessa sekä yt-neuvotteluissa puupula ja pitkäkuituisen sellun ylitarjonta. Tehtaan väki ja Itä-Lapin puuraaka-aine on uhrattava yhtiön isompien yksiköiden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Puupula on osoitettu huu-haa-jutuksi. Metsäkeskuksen johtajan Jukka Ylimartimon mukaan Lapin hakkuut lisääntyvät tänä vuonna 1.4 milj. m³, eli juuri saman verran kuin Kemijärven sellutehdas puuta käyttää. Metsähallitus on ilmoittanut, että puuttumatta suojelualueisiin tai Keski-Lapin suojeluvarauksiin Pohjois-Suomen hakkuutavoitetta voidaan nostaa seuraavan 10 vuoden ajaksi 400 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Imatran tiedotustilaisuudessa 18.1.2008 Stora Enson johto ilmoitti, ettei pitkäkuituisen sellun ylitarjonta ole ollut Stora Enson perusteena lopettaa Kemijärven sellutehdas.
Kun on todistettu, että Kemijärvelle voidaan toimittaa puuta paljon nykyistä enemmän puuta, satusedät kertovat, että Kemijärven sellutehtaalla keitetty puu olisi Stora Enson käytettävissä muilla tehtailla: Lapin ja Koillismaan puun kuljettaminen etelään esim. Uimaharjuun olisi kestävän kehityksen mukaista! Toimitusjohtaja Karvinen luultavasti ei valehtele: hän on saanut vajavaisia tietoja. Kun yhtiön osakkaat, hallitus ja toimiva johto saavat tietoa asiasta, järjetön sulkupäätös on helppo perua. Vanhasen hallitus uskoo vielä yhtiön hihasta ravistettuja juttuja enemmän kuin sellutehtaan väen ja asiantuntijoiden asiaperusteita. Tieto kulkee, järki on uusiutuva luonnonvara, jostain varmasti vielä muutama järjenhiukkanen tipahtaa senaatintorin tienoille ja Arkadianmäelle.
Kemijärven selluloosatehdas on itsessään ollut kannattava, ja se on maksanut Stora-Ensolle tytäryhtiönä konserniavustuksia. Tehtaan raaka-aine tulee Itä-Lapista, mitä varten tehdas perustettiin valtiotoimin poistamaan Itä-Lapista puunkorjuun 0-aluetta sekä parantamaan vaikean työttömyysalueen työllisyystilannetta 1960-luvulla.
Kemijärven sellutehtaan merkitys bioenergian tuottajana
EU komissio nosti Suomelle asettamaansa tavoitetta uusiutuvan energian osuudesta 38 % vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamista teollisuus pitää kalliina. Yhtiön pörssitiedote 17.1.08 sisälsi virheellisiä tietoja, joita yhtiö ei ole korjannut. Kemijärven sellutehtaan lopettamisen väitettiin vähentävän yhtiön sähkönkulutusta 140 GWh. Totuus on päinvastainen: tehtaan energiatase on omavarainen ja se myy energiaa 50 GWh/v, mikä riittää 1400-1950 normaalikokoisen suorasähköllä lämmitettävän omakotitalon tarpeisiin.
Stora Enson johto hukkuu Kemijärven sellutehtaan jätevesijärveen?
Kemijärven sellutehtaan sulkemissuunnitelma sisältää myös suuren ympäristönsuojelullisen kysymyksen. Tehtaan toiminnan alusta asti v. 2006 syksyyn ja hetkittäin sen jälkeenkin käytössä ollut 80 ha jätevesijärvi on suunniteltu puhdistettavan uudella aktiivilietelaitoksella. Jätevesijärvessä on 2,4 miljoonaa kuutiometriä jätevettä ja sen pohjassa on laskeutunutta sedimenttiä kenties saman verran. Aktiivilietelaitoksen toiminta edellyttää sellutehtaan käymistä, koska sen laitteet on mitoitettu sillä tavalla. Aktiivilietelaitoksen toiminta tarvitsee toimivalta tehtaalta tulevaa lämpökuormaa ja riittävää biomassaa. Jätevesijärven veden puhdistaminen talvisin, ilman sellutehtaan käyntiä, tuntuu mahdottomalta. Talvisin jätevesijärvi jäätyy eikä biologinen toiminta onnistu kylmässä vedessä. Lisäksi aktiivilietelaitoksen lopputuote, bioliete, on voimassaolevan luvan mukaan hävitettävä toimivan tehtaan soodakattilassa.
Kemijärven sellutehdas käytti sellun valkaisuprosessissa alkuaineklooria 28 vuotta. Pohjaan on muodostunut erilaisia vaarallisia klooriyhdisteitä ns. kloorattuja hiilivetyjä, joista muodostuu supermyrkkyjä. Näiden tarkasta määrästä ei kenelläkään ole tietoa. Voimassaolevan ympäristöluvan mukaan yhtiön on esitettävä suunnitelma jätevesijärven ennallistamisesta lähi aikoina.
Vaihtoehdot halutaan ohittaa
Massaliikkeen ja maan metsäalan ja kemiallisen metsäteollisuuden asiantuntijoiden esittämät vaihtoehdot sellutehtaan lopettamiselle on haluttu unohtaa. Stora Enson johto ja Vanhasen hallitus teeskentelevät olevansa umpikuuroja. Massaliike esittää, että sellutehtaan sulkemispäätös perutaan ja että puolueeton taho, esimerkiksi VTT, tutkisi Lapin puun erityisominaisuudet ja sen käyttömahdollisuudet kemiallisessa metsäteollisuudessa. Samalla tutkittaisiin puun ja biomassan korjuuseen ja kuljettamiseen liittyvät logistiset ongelmat. Näin vältyttäisiin niiltä valtavilta virhearvioinneilta mitä metsäyhtiöt Suomessa, Kemijärvellä Stora Enso, ovat tekemässä. Kärsijöinä eivät olisi pelkästään itälappilaiset ihmiset vaan koko Suomen kansantalous ja metsiin perustuva teollisuutemme. Sellaista virhettä ei saa hyväksyä.
Kemijärven sellutehtaan biojalostamovaihtoehto eli liukosellun tuottaminen ja etanolin tuottaminen olisi erittäin kannattavaa toimintaa Kemijärven sellutehtaalla. Kaasutukseen perustuvaan biodiesellaitos vaatii lisäselvityksiä ja -laskelmia investointikustannusten ja tekniikankin toimivuuden suhteen. Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että Kemijärven sellutehtaan alueelle olisi rakennettavissa mielenkiintoinen biojalostamokonsepti, joka perustuisi sellu-, etanoli- ja biodieseltehtaan integraatioon. Kemijärven sellutehtaan käyttämää pohjoista puuta riittää ja että metsäinvestointien perusteella puu sisältää väkevyydeltään korkeimmat uuteaineet maailmassa, millä olisi merkitystä biopolttoaineisiin liittyen.
Biojalostamoksi muuttamista ehdotti viime joulukuussa emeritusprofessori Johan Gullichsen, Ahlström-yhtymän entinen hallituksen puheenjohtaja. Sellu- ja ympäristötekniikan professori Olli Dahl Teknillisestä Korkeakoulusta on yksi niistä asiantuntijoista, joka näkee Liukosellun tuotannon Kemijärvellä mahdollisena. Hän perää lopettamispäätöksen yhteyttä myös uusiutuvaan energian tuotantoon. Dahlin mielestä Suomesta ei kannata lopettaa sellutehtaita, koska ne tuottavat sellun lisäksi myös energiaa. Kemijärven tehdas olisi sopiva yksikkö tutkimuksen käyttöön. Kemijärven tehtaalla voitaisiin tehdä koeajoja, mikä olisi ainutlaatuista. Laboratoriotutkimuksista saadaan vain suuntaa-antavaa tietoa. Jos Suomi haluaa edetä maailman ykköseksi metsäpohjaisten biokemikaalien tuottajana, olisi meillä pakko olla paikka, jossa uusia ideoita ja innovatiivisia prosessiratkaisuja voitaisiin testata. Professori Dahlin mielestä Kemijärven sellutehdasta ei pitäisi vielä romuttaa. Tuotannon suunnan Dahl muuttaisi paperisellusta liukoselluksi, josta valmistetaan tekstiilejä Liukosellusta voidaan valmistaa muun muassa kehruukuituja. Liukosellusta tehdään hygieniatuotteita terveydenhuollon käyttöön sekä patjojen täytettä. Markkinoiden arvioidaan kasvavan 5 - 10 % vuodessa.
Karapuu-menetelmä lisää biomassan määrää merkittävästi Kemijärven tehtaalla on menestyksellisesti kokeiltu 1980 ja -90-luvuilla jatkuvassa tuotannossa karsimattoman rangan eli karapuun käyttöä sellun raaka-aineena. Karapuun puusaanto on parantunut ja tekniikka kehittynyt; biomassavaihtoehto kannattaisi selvittää.
Kemijärven sellutehdas on tuottanut Stora Ensolle enimmillään 7-kertaisen pääoman tuoton koko konsernin sijoitetun pääoman tuottoon verrattuna eli yhtiöllä on hallussaan Kemijärvellä iso kimpale Lapin kultaa. Tilalle ollaan tarjoamassa Kemijärvelle liimapalkkituotantoa, mikä muutenkin on vaikeuksissa. Sellunteko kannattaa loistavasti ja muuttamalla tehtaan tuotantosuuntaa enemmän biopolttoaineita tuottavaksi, autetaan Suomea selviytymään EU:n asettamista tiukemmista tavoitteista.
Massaliike ja Helsingin herrat ja rouvat
Marraskuussa pieni lähetystö kävi eduskunnassa, pääministerin ja puolustusministerin pakeilla kertomassa puuvaroista, sellutehtaan hyvästä kunnosta ja kannattavuudesta sekä tehtaan lopettamisen aluetaloudellisista vaikutuksista. Vaatimus oli: Stora Enso peruu tehtaan lopettamisen tai myy tehtaan. Seurasi Itä-Lapin ministeriralli. Mauri Pekkarinen, Kimmo Tiilikainen ja Tarja Cronberg olivat uskovaisia: he uskoivat enemmän yhtiön tiedotteita kuin valtion omien virkamiesten eli Metlan, VATTin, TKK:n ja Metsäkeskusten ”propagandaa”.
Sellutehtaan rauhanomainen valtaus 3.1. yllätti paikallisjohdon täydellisesti. Sen poliisille esittämä tutkimuspyyntö oli lapsellinen paniikkireaktio.
Pääministeri on kieltänyt ministereitä kommentoimasta sellutehtaan asioita. Jokuhan voisi vahingossa lipsauttaa tosiasiat.
Massaliike keräsi pikavauhtia nettiadressiin lähes 30 000 nimeä eli kolme kertaa Kemijärven koko asujamisto.
Sitten sellutehtaansa tulevaisuutta puolustava massaliike osoitti mieltään 4.2.Helsingissä. 500 ihmisen kulkue marssi päätyi eduskuntatalon eteen. Mielenosoittajat toivat selkeät terveiset eduskuntaryhmille ja kuulivat näiden meriselityksiä. Sellutehtaan pääluottamusmies Seppo Kenttäkumpu varoitti, että kemijärveläiset eivät ala valheita kuuntelemaan ja kysyi, kenellä hallitus on töissä. Yhtiökokoukseen tullaan joukolla. Sellutehtaan henkilöstön tiedottaja Juha Pikkarainen ihmetteli, miksi selluntekijöiden on todistettava, että sellun tekoa Kemijärven sellutehtaalla kannattaa jatkaa. Miksi alan parhaita asiantuntijoita ei kuunnella?
Hallitusryhmät: Eihän me mitään, muuten vaan…
Keskustan Hannes Manninen söpötti, että valtion omistus ja äänet eivät yhtiökokouksessa välttämättä riitä valtion tahdon toteuttamiseen. Kokoomuksen Kimmo Sasi totesi, että valtiolla ei ole enemmistöä yhtiössä ja että eduskunta ei päätä sellutehtaan kohtalosta, vaan siitä päättää Stora Enson hallitus. Vihreiden Anni Sinnemäki totesi, etteivät vihreät "voi luvata ylimääräistä yhtiökokousta". Miksi pitäisi, kun Stora Enson seuraava normaali yhtiökokous on jo 26.3.
SDP:n Jukka Gustafsson lupasi eduskuntaryhmänsä puolesta, että demarit vaativat Stora Enson ylimääräistä yhtiökokousta koolle päättämään, että tehdasta ei suljeta. Kyselin paikallaolijoilta, kuka uskoo Gustafssonin lupaukseen. Kukaan ei uskonut; lupausta pidettiin hyvänä, mutta katsottiin, että demarit olivat hallituksessa vielä viime vuonna ja pyrkivät sinne uudestaan, joten he voivat vain urputtaa asiasta.
Massaliikkeen puheenjohtaja Heikki Nivala kysyi, tiesikö ja hyväksyikö hallitus yhtiön toimet etukäteen ja aiheutti näin em. työpaikkojen menetykset. Kun tilanne on ajautunut näinkin sotkuiseksi, kannattaa sekä Stora Enson johdon että hallituksen muistaa vanha kansanviisaus; jos vaikeassa tilanteessa mikään muu ei näytä enää auttavan, kannattaa viimeisenä keinona kokeilla rehellisyyttä.
Opposition edustajat vakuuttivat tekevänsä kaikkensa, jotta hallitus joutuu ahtaalle omistajapolitiikasta. Stora Enso keikuttaa jo poliittistakin venettä ja on muodostunut pahaksi ongelmaksi hallituspuolueille. Se on saanut ne puolustuskannalle ja harjoittamaan suoranaista poliittista sumutusta.
”Jyri, Jyri, homman tyri” oli mielenosoittajien keskeinen iskulause. Suuri sinipohjainen banderolli ”Hallitus on vankka, kätyrlauma sankka” kuvaa mielenosoittajien tunnelmia. Kaiken kaikkiaan mielenosoituksen tunnelma oli: "Luottamus hallituksen toimiin on mennyt, mutta periksi ei anneta”. Näillä näkymin seuraava etappi taistelussa on Stora Enson yhtiökokous.
”Omistajaohjaus” vai ajopuu Kemijoen koskessa?
Hallituksen ministerit eivät ole kertoneet, mitä "aktiivinen ja määrätietoinen" omistajaohjauspolitiikka Stora Ensossa on. Suomen valtiolla, Kelalla ja valtion eläkerahastolla on Stora Enson äänivallasta 35,1 %. Hannes Manninen on antanut ymmärtää suomalaisen työeläkeyhtiö Varman liittoutuneen Wallenbergien kanssa. Vaikka se olisikin totta, Wallenbergien ja Varman osuus äänivallasta on vain 25 %. Tällä Wallenbergin säätiö on saanut Stora Enson hallitukseen kaksi jäsentä. Ministeri Jyri Häkämies on maininnut, ettei olisi reilua muita omistajia kohtaan, mikäli valtion käyttäisi voimakkaasti valtaansa. Ovatkohan Wallenbergit myös reiluja suomalaisia veronmaksajia, Stora Enson omistajia kohtaan?
Hesarissa 3.1.08 Häkämies hyväksyy Stora Enson hallituksen perustelut Kemijärven tehtaan lakkauttamiseksi. Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajan Jouko Skinnarin (sd) mielestä Häkämies on "piiloutunut Stora Enson ruotsalaisjohtoisen hallituksen selän taakse". Skinnari toteaa, että Häkämies ei ole kuitenkaan jäänyt toimettomaksi valtion omaisuuden myynnissä.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen ovat luvanneet toimia tehtaiden toiminnan jatkamiseksi. Tarja Cronbergin on aika siirtyä sanoista tekoihin.
Pekkarinen väitti TV:ssä muutama päivä ennen opposition välikysymyksen käsittelyä, että jos valtio vaatisi lakkautuspäätöksen kumoamista, se joutuisi korvaamaan muille osakkeenomistajille siitä aiheutuvan vahingon. Pekkarinen on tyhmä tai hän kuvittelee TV-katsojia tyhmiksi. Osakeyhtiössä korvausvelvollisuus voi syntyä vain lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisista päätöksistä.
Hallituksen toimista tulee väkisin mieleen takavuosina TV:ssä esitetty ohjelma ”Valehtelijoiden klubi”. Puheenjohtajan tehtäviä klubissa hoitelee Helge Heralan sijasta Matti Vanhanen.
Suomen valtio voi tulevassa yhtiökokouksessa pyörtää kannattavien tehtaiden alasajopäätökset. Valtio voi myös päättää tehtaan myynnistä.
Todennäköisesti Kemijärven tehtaan lopettamispäätös tulee esiin yhtiökokouksessa 26.3. Mikäli ministerimme ja eduskuntaryhmät toimivat kuten ovat kansalaisille luvanneet eikä Suomen valtio vaadi lopettamista, yhtiökokouksen selkeä enemmistö säilyttää kannattavan tehtaan.
Juhani Tanski
STP:n puheenjohtaja
