Jean-Jacques Rousseaun ”Yhteiskuntasopimuksen” pääperiaatteet olivat: väkivaltaa ei pidä käyttää vallankäytön välineenä; ylin valtiovalta kuuluu kansalle ja kansalaiset ovat tasa-arvoisia; valtaa käyttävät ne henkilöt, jotka ovat valtuutettuja tai oikeutettuja siihen; valtiollisen vallan käyttö perustuu lainsäädäntöön ts. oikeusvaltion olemassaoloon; kansalaisten tulojen ja yhteiskunnallisen aseman erot eivät saa kasvaa liian suuriksi, niitä tulee säädellä. Ranskan vallankumouksesta on peräisin useita nykymaailman keskeisimmistä arvoista, kuten kansanvalta, yksityinen omistusoikeus, ihmisoikeudet (kansalliskokous julkaisi 26.8.1789 ihmisoikeuksien julistuksen, jolla tavoiteltiin "vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa") ja oikeusvaltion periaate.
Yhteiskuntasopimuksen periaatteita mallinnetaan Suomessa heikoin tuloksin. Perustuslakimme mukaan valtiovalta maassamme kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäivillä eduskunta. Kansaa halveksiva eduskunta edistää kansan polarisoitumista köyhiksi ja rikkaiksi. Se ei säätele myöskään tuloeroja. Suomalaiseen kansanvaltaan sisältyvä yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen on torso, koska se ei koske yhteiskunnan taloutta. Julkisen vallan käytön tulisi perustua lakiin. Kuinka moni poliitikko noudattaa tarkoin lakia? Entä ihmisoikeudet ja valinnanvapaus?
JOUSTAVA DEMOKRATIA
Tiedostusvälineet ylikorostavat parlamentarismia politiikassa ja siihen vedotaan yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi. Kansainvälisessä mitassa tämän voi havaita mm. siitä, miten USA ja sen liittolaiset luokittelevat muita valtioita ystävikseen tai vihollisikseen pitäen perusteluinaan ”vapaita vaaleja” ja parlamentaarisia hallintoelimiä demokratian toteutumisen tärkeimpinä ilmentyminä. ”Meidän on voimistettava siteitämme demokraattisiin liittolaisiimme ja on haastettava hallitukset, jotka ovat vihamielisiä meidän arvoillemme ja intresseillemme.” (Project for the New American Century). Kuinka militaristinen USA, jossa vallitsee suurpääomaa palveleva kaksipuoluejärjestelmä, voi olla demokratian vientimaa?
Demokratia on vallankäytön muoto, jonka sisällön ja toteutustavan määrittelee sitä toteuttavan yhteiskuntajärjestelmän luonne ja tuotantotapa. Sillä kenellä on käsissään yhteiskunnan taloudellinen valta ja siihen ankkuroitu poliittinen valta, on viime kädessä hallussaan myös todellinen valta yhteiskunnassa. Yhdysvallat ei muodosta tässä mitään poikkeusta. Se suosii sekä sisä- että ulkopolitiikassaan väkivallankäyttöä vallanvälineenä. Vallankäyttäjät suosittavat yhteiskunnan sisäisiin sairauksiin selliä ja ulkoisiin ongelmiin risteilyohjuksia.
DEODORANTTI NIMELTÄ DEMOKRATIA
EU:n kailottama pääomien, työvoiman, kaupan ja tavaroiden liikkumisen vapaus ajaa ylikansallisten yhtiöiden demokratiaa. Ylikansallisista yhtiöistä muodostui 1970-luvun lopulla kapitalistisen pääoman kasvun ja riiston päävälineiksi koko maailmassa. Ne puuttuvat suoraan tai välillisesti kohdemaansa sisäisiin asioihin mm. kontrolloimalla niiden luonnonvaroja, olemalla noudattamalla paikallista lainsäädäntöä ja painostamalla hallituksia. Nykyisin maailman 100 suurimmasta taloudesta 51 on yrityksiä ja vain 49 valtioita. Maailman 200 suurinta yritystä tuottaa yhteensä suuremman liikevaihdon kuin maailman kaikkien maiden bruttokansantuote on poislukien 10 suurinta maata. Monikansallisten suuryritysten taloudellinen etu ajaa aina kansallisvaltioiden etujen ylitse. Tämä ilmenee uusliberalistisena talouspolitiikkana. Ylikansallisten firmojen johtoa ei ole valittu demokraattisesti, mutta ne valitsevat keskenään demokraattisesti alusmaidensa poliittiset johtajat.
DEMOKRAATTINEN SUOMI – NAURETTAVA AJATUS
Suomalainen edustuksellinen demokratia kuuntelee kansan tahtoa vain oikealla korvallaan. Liian monen kansalaisen motivaatio äänestämiseen loppuu siihen turhauttavaan tosiasiaan, ettei hän voi päättää edes omasta elämästään. Kaikkialla, missä esiintyy valtaa, on puute demokratiasta. Vastuu on niin ehtymätön luonnonvara, että sitä riittää yllin kyllin jokaiselle. Demokratia ei laajene valtaa keskittämällä. Hallituksen suunnittelema kuntauudistus, jossa maamme alueellinen itsehallinto tuhotaan, on kuohittua demokratiaa. Suomessa päättäjien ja kansalaisten kesken ei vallitse yhdenvertaisuutta. Hallitukset eivät joudu koskaan edesvastuuseen harjoittamastaan talouspolitiikasta. Lisäksi eurooppalaiset kapitalistit ovat valtiovallan erityisessä suojeluksessa etenkin heidän itsensä aiheuttamien taloudellisten kriisien vallitessa. Suomalainen puoluetukijärjestelmä on osa poliittista eloonjäämisoppia, jonka tarkoituksena on säilyttää vallassa ne, joilla valta jo on.
YHTEISKUNNAN DEMOKRAATTISUUS
Yhteiskunnan demokraattisuus ilmenee siitä, kuinka paljon valtaa ja vastuuta kansalaisilla on päättää omasta elämästään ja elinympäristöstään koskien myös taloutta. Demokraattisuuden perusehtoina ovat vallanpitäjien ja kansalaisten tasa-arvoisuus ja kansalaisten osallisuus yhteiskunnassa sekä heidän tasavertainen kohtelunsa lain edessä. Demokratian laajuus toimii kaikissa valtioissa yhteiskuntaluokkien valtasuhdemittarina. Sama asia pätee myös valtioiden keskuudessa koko maailman mittakaavassa. Kansanvallan pitäisi olla kansan enemmistön tietoisen tahdon mukaan toimimista ja sen tekemien päätösten noudattamista. Sen toimivuus edellyttää sivistynyttä ja omaneduntavoittelusta vapautunutta kansaa ja sosialistista yhteiskuntaa.
Matti Laitinen
2.4.2012
