ASUKKAAT NOUSIVAT PUOLUSTAMAAN ALUEENSA PUISTOJA

Viheralueita uhkaavat mittavat rakennushankkeet. Lenininpuiston läpi halutaan vetää kaksikaistainen autotie uuteen Linnanmäen parkkihalliin. Uuden 800-paikkaisen gourment-ravintolaryppään maksukykyinen asiakaskunta haluaa päästä autoillaan lähelle herkkuja. Kaupunginsuunnitteluvirasto ehdottaa, että katu pysäköintitaloon olisi Sturenkadulta, Lenininpuiston reunaa pitkin. Pysäköintitalo ei Linnanmäen toimitusjohtaja Räikkösen mukaan ratkaise heinäkuisten viikonloppujen pysäköintiongelmaa Alppilan asuntokaduilla, jolloin kävijöitä on 15 000- 20 000. Pisara-radan rakentaminen puolestaan uhkaa lohkaista palan Alppipuistosta.

KANNANOTTO LINNANMÄEN, ALPPIPUISTON JA LENININPUISTON ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDISTA JA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA

Alppila-Seuralla ei ole mitään Linnanmäen ympärivuotisen käytön lisäämistä vastaan. Seura puolustaa kuitenkin asukkaiden etuja ja haluaa säilyttää Lenininpuiston asukkaiden rauhallisena keitaana. Emme vastusta parkkitalon rakentamista vesilinnaan, mutta emme hyväksy ajotien vetämistä pienen Lenininpuiston kautta emmekä uuden portin ja jalankulkuväylän avaamista sitä kautta. Kasvavan asukasmäärän vuoksi ei ole varaa menettää yhtään puistoa. Suunniteltu ajoreitti myös vahingoittaisi Åshöjdenin kouluakäyvien lasten liikenneturvallisuutta ja estäisi puiston käyttämistä koulutyössä. Linnanmäen huvipuiston omistava Lasten Päivän Säätiö on lisäksi avoimesti esitellyt jatkosuunnitelmiaan, mm. hotellin rakentamista pysäköintitaloksi suunnitellun vesilinnan viereen. Asukkailla on
perusteltu syy epäillä, että kaikkea ei ole kerrottu avoimesti. Pysäköintitalo ei edes ratkaise alueen pysäköintiongelmia. Tulemme kuitenkin yhdessä kaupungin ja Linnanmäen kanssa etsimään
asiassa kaikkia tyydyttävää ratkaisua.

Vaadimme, että kaikki Linnanmäen ja kaupunkisuunnitteluviraston keskustelut ja suunnitelmat julkistetaan yhdellä kertaa, ennen kaavamuutoksesta päättämistä. Myös Viipurinkadun varrella olevan rakentamattoman, nyt parkkipaikkana toimivan tontin, kaavoituksesta on päätettävä yhtä aikaa Linnanmäen ja puistojen kaavoittamisen kanssa.

Mielestämme ajoreitti Lenininpuiston kautta on vain alku, jolla Lenininpuisto ja eteläinen Alppipuisto ollaan muuttamassa osaksi yhtiöitettävää Linnanmäkeä. Puiston lähialueiden asukasluku kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Alppilan asunnoista on suurin osa parvekkeettomia yksiöitä ja kaksioita, joiden asukkaat tarvitsevat rauhallisen, pakokaasuttoman puiston.

ALPPIPUISTON JA LENININPUISTON HISTORIAA

Alppiharjuun, pääradan, Viipurinkadun ja Sturenkadun väliin sijoittuvat kaksi Helsingin puistojen helmeä, Alppipuisto ja Lenininpuisto. Molemmat ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviä. Leimallista kummallekin puistolle ovat vesiaiheet ja kasvierikoisuudet.

Vielä 1800-luvun alussa alue oli kallioista metsää, jossa harjoitettiin pienimuotoista palstaviljelyä. Alppilan puistoalue oli yksi 1840-luvulla muodostetuista vuokra-alueista ja korkeasta, vuorisesta maastosta johtuen alueen nimeksi tuli Alpen, Alppi. Puistojen tarina alkoi 1850-luvulla, kun liikemiesten haaveena oli perustaa vesiravintola Töölönlahden pohjukkaan. Alueelle suunniteltiin myös eläintarhaa, tästä syystä koko alue sai nimekseen Eläintarha. Tuolloin Eläintarhan puisto oli kaupungin puistoista suurin, ja se oli hyvin suosittu kävelykohteena.

Ratkaiseva tapahtuma puiston historiassa oli Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakentaminen v. 1858–62. Rautatie jakoi alueen kahtia. Eläintarha- ja kylpylähanke lopahtivat, kun terveyslähdekin jäi radan alle.

LENININPUISTO

Puistosta lohkaistiin v. 1960 osa, joka sijaitsee hieman piilossa Kulttuuritalon takana. Upea puisto rakennettiin kallioiselle mäelle Helsingin kaupungin ja Helsingin puutarhanäyttelyn näyttämöksi. Alueen suunnitteli maineikas puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer.

Puiston halki on rakennettu pieni puro, joka laskee vesialtaaseen Kulttuuritalon portin puolella. Käytävät on tehty liuskekivestä. Puistossa kasvaa runsaasti kasviharvinaisuuksia. Lenininpuisto sai nimensä vuonna 1970 Suomen itsenäisyyden ensimmäisenä tunnustaneen V.I. Leninin 100-vuotispäivän muistoksi.

Lenininpuisto on vieläkin kasviharrastajien bongauskohde, vaikka osa kasvillisuudesta on vuosien saatossa kuollut niiden ohuen kasvualustan ja ankarien talvien vuoksi. Silti sieltä löytyy useita arkoina pidettyjä tai muuten harvinaisia kasveja, joita ei kasva muissa Helsingin puistoissa. Niitä ovat mm. orjanlaakeri, koiranpensas, euroopanmarjakuusen lajikkeita, liuskahopeavaahtera ja lumiherukka. Kanadanhemlokki lienee lajissaan Helsingin komein. Maininnan arvoisia ovat myös hibatuija ja kartiokuusi. Puiston keskiosassa kasvaa ehkä Helsingin ainoa koreantuija, joka on helppo tuntea koristeellisista, alta valkoisista neulasista.

Asukkaiden kirjoituksia Alppi- ja Lenininpuistoista

Toimittanut: Antero Nummiranta