Helsingin talous
Helsingillä on riittävästi tarvittavia taloudellisia resursseja ongelmien kestävien ratkaisujen rahoittamiseksi. Ongelmana on resurssien tietoinen piilottaminen, todellisista tuloista vaikeneminen sekä jatkuvan alibudjetointi, joista on päästävä eroon.
Vaadimme, että valtiota on painostettava entisten ja korvamerkittyjen valtionosuuksien palauttamiseksi ja että kaupungin on harjoitettava järkevämpää talouspolitiikkaa lopettamalla sisäiset tulonsiirrot (vuokrat) ja yli-investoinnit. Sen sijaan rahaa on käytettävä investointeihin suhteuttamalla ne kaupunkilaisten eikä yksityisten bisneksen voitontavoittelun tarpeellisiin. Kaiken aikaa eri tahoilta kuulemme vaatimuksia paremmasta tehokkuudesta, tuottavuudesta ja kulujen säästämisestä. Tämä säästäminen ja tehokkuuden korostaminen on harkitusti harhaan johtavaa. Se palvelee vain bisnestä ja kaupungin toimintojen yksityistämistä.
Veromaksajien, tavallisten kaupunkilaisten, on äärettömän vaikea tietää totuutta Helsingin taloudesta. Totuus salataan kirjanpidolla. Maan tavan mukaan se tehdään vaikeaselkoiseksi, sillä hämätään ja sitä väärennetään härskisti. Helsingin kirjanpito ei kerro yksiselitteisesti tulojen ja menojen suuruutta. Kirjanpidossa harjoitetaan sisäistä laskutusta, jolla kaupungin palvelut saadaan näyttämään todellisuutta kalliimmalta. Tehdään poistoja omaisuudesta, joka on velatonta, maksettu verovaroilla ja lisäksi poistettu jopa useaan kertaan ja poistot jatkuvat loputtomasti!
Kaupungin talous on kehittynyt todella mallikkaasti. Vuoteen 2005 verraten v. 2007 vero- ja toimintatulot ovat kasvaneet 555,4 miljoonaa euroa (15,7 %), mutta toimintamenot, kuntalaisten hyvinvointimenot, vain 339,9 miljoonaa euroa (10,8 %). Näin kaupunki säästi palveluista ja kasvatti vuosikatetta 215,5 miljoonaa euroa (65,4 %). Investointien, jotka kasvoivat 225,4 miljoonaa euroa (53,3 %), ylimenevä osa maksettiin säästöistä. Kolmen viime vuoden aikana vuosikatetta ja satunaisia tuloja kertyi 1 766,4 miljoonaa euroa ja omaisuuden myyntivoittoa tuli 754,5 miljoonaa joten kaupungin vapaasti käytettävien rahojen määrä kasvoi yhteensä 2 520,9 miljoonaa euroa. Siitä käytettiin investointeihin 1 638,2 miljoonaa ja säästöön pantiin 882,7 miljoonaa euroa. Kaupungin omalaatuisten kirjanpidon mukaan säästöön pannut ylijäämät (748,4 milj.e) ovat vähän pienemmät.
Helsingin Pro Kuntapalvelut - verkostokin toteaa kannanotossaan Helsingin talousarviosta, että budjettiesitys vuodelle 2008 näyttää olevan aiempien vuosien tapaan selvästi alimitoitettu ainakin sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Se on kunnallislain mukaan laitonta ja aiheuttaa monenlaisia ongelmia käytännön toiminnassa.
KELA julkaisi lokakuussa 2007 tutkimuksen suomalaisten kunnallisia palveluja ja verotusta koskevista näkemyksistä, joiden mukaan “Päätöksentekijöiden rooliin asetetut mielipidekyselyn vastaajat eivät halua heikentää nykyisen hyvinvointivaltion palveluja tai etuuksia. Kansalaiset ovat myös valmiita maksamaan kunnallisista palveluista. Neljä viidesosaa vastaajista olisi valmis korottamaan tuloveroja, jos rahat käytettäisiin terveydenhuoltoon. Vain neljännes vastaajista ratkaisisi kotikunnan talousongelmat leikkaamalla palveluja. Kunnallisverotuksen kiristämisen valitsisi talouden tasapainottamiseksi noin puolet vastaajista.”
Ei yksityistämiselle
Palveluiden yksityistäminen johtaa eriarvoisuuteen ja hintojen nousuun. Julkisen sektorin palvelut takaavat tasa-arvoiset ja hyvät palvelut, kunhan niille annetaan nykyistä paremmat taloudelliset edellytykset. Vaadimme, että kunnallisten palveluiden tietoinen heikentäminen, alasajo yksityistäminen estetään.
Suomen Työväenpuolue rp.
