ASUKKAAT NOUSIVAT PUOLUSTAMAAN ALUEENSA PUISTOJA

Viheralueita uhkaavat mittavat rakennushankkeet. Lenininpuiston läpi halutaan vetää kaksikaistainen autotie uuteen Linnanmäen parkkihalliin. Uuden 800-paikkaisen gourment-ravintolaryppään maksukykyinen asiakaskunta haluaa päästä autoillaan lähelle herkkuja. Kaupunginsuunnitteluvirasto ehdottaa, että katu pysäköintitaloon olisi Sturenkadulta, Lenininpuiston reunaa pitkin. Pysäköintitalo ei Linnanmäen toimitusjohtaja Räikkösen mukaan ratkaise heinäkuisten viikonloppujen pysäköintiongelmaa Alppilan asuntokaduilla, jolloin kävijöitä on 15 000- 20 000. Pisara-radan rakentaminen puolestaan uhkaa lohkaista palan Alppipuistosta.

KANNANOTTO LINNANMÄEN, ALPPIPUISTON JA LENININPUISTON ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDISTA JA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA

Alppila-Seuralla ei ole mitään Linnanmäen ympärivuotisen käytön lisäämistä vastaan. Seura puolustaa kuitenkin asukkaiden etuja ja haluaa säilyttää Lenininpuiston asukkaiden rauhallisena keitaana. Emme vastusta parkkitalon rakentamista vesilinnaan, mutta emme hyväksy ajotien vetämistä pienen Lenininpuiston kautta emmekä uuden portin ja jalankulkuväylän avaamista sitä kautta. Kasvavan asukasmäärän vuoksi ei ole varaa menettää yhtään puistoa. Suunniteltu ajoreitti myös vahingoittaisi Åshöjdenin kouluakäyvien lasten liikenneturvallisuutta ja estäisi puiston käyttämistä koulutyössä. Linnanmäen huvipuiston omistava Lasten Päivän Säätiö on lisäksi avoimesti esitellyt jatkosuunnitelmiaan, mm. hotellin rakentamista pysäköintitaloksi suunnitellun vesilinnan viereen. Asukkailla on
perusteltu syy epäillä, että kaikkea ei ole kerrottu avoimesti. Pysäköintitalo ei edes ratkaise alueen pysäköintiongelmia. Tulemme kuitenkin yhdessä kaupungin ja Linnanmäen kanssa etsimään
asiassa kaikkia tyydyttävää ratkaisua.

Vaadimme, että kaikki Linnanmäen ja kaupunkisuunnitteluviraston keskustelut ja suunnitelmat julkistetaan yhdellä kertaa, ennen kaavamuutoksesta päättämistä. Myös Viipurinkadun varrella olevan rakentamattoman, nyt parkkipaikkana toimivan tontin, kaavoituksesta on päätettävä yhtä aikaa Linnanmäen ja puistojen kaavoittamisen kanssa.

Mielestämme ajoreitti Lenininpuiston kautta on vain alku, jolla Lenininpuisto ja eteläinen Alppipuisto ollaan muuttamassa osaksi yhtiöitettävää Linnanmäkeä. Puiston lähialueiden asukasluku kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Alppilan asunnoista on suurin osa parvekkeettomia yksiöitä ja kaksioita, joiden asukkaat tarvitsevat rauhallisen, pakokaasuttoman puiston.

ALPPIPUISTON JA LENININPUISTON HISTORIAA

Alppiharjuun, pääradan, Viipurinkadun ja Sturenkadun väliin sijoittuvat kaksi Helsingin puistojen helmeä, Alppipuisto ja Lenininpuisto. Molemmat ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviä. Leimallista kummallekin puistolle ovat vesiaiheet ja kasvierikoisuudet.

Vielä 1800-luvun alussa alue oli kallioista metsää, jossa harjoitettiin pienimuotoista palstaviljelyä. Alppilan puistoalue oli yksi 1840-luvulla muodostetuista vuokra-alueista ja korkeasta, vuorisesta maastosta johtuen alueen nimeksi tuli Alpen, Alppi. Puistojen tarina alkoi 1850-luvulla, kun liikemiesten haaveena oli perustaa vesiravintola Töölönlahden pohjukkaan. Alueelle suunniteltiin myös eläintarhaa, tästä syystä koko alue sai nimekseen Eläintarha. Tuolloin Eläintarhan puisto oli kaupungin puistoista suurin, ja se oli hyvin suosittu kävelykohteena.

Ratkaiseva tapahtuma puiston historiassa oli Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakentaminen v. 1858–62. Rautatie jakoi alueen kahtia. Eläintarha- ja kylpylähanke lopahtivat, kun terveyslähdekin jäi radan alle.

LENININPUISTO

Puistosta lohkaistiin v. 1960 osa, joka sijaitsee hieman piilossa Kulttuuritalon takana. Upea puisto rakennettiin kallioiselle mäelle Helsingin kaupungin ja Helsingin puutarhanäyttelyn näyttämöksi. Alueen suunnitteli maineikas puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer.

Puiston halki on rakennettu pieni puro, joka laskee vesialtaaseen Kulttuuritalon portin puolella. Käytävät on tehty liuskekivestä. Puistossa kasvaa runsaasti kasviharvinaisuuksia. Lenininpuisto sai nimensä vuonna 1970 Suomen itsenäisyyden ensimmäisenä tunnustaneen V.I. Leninin 100-vuotispäivän muistoksi.

Lenininpuisto on vieläkin kasviharrastajien bongauskohde, vaikka osa kasvillisuudesta on vuosien saatossa kuollut niiden ohuen kasvualustan ja ankarien talvien vuoksi. Silti sieltä löytyy useita arkoina pidettyjä tai muuten harvinaisia kasveja, joita ei kasva muissa Helsingin puistoissa. Niitä ovat mm. orjanlaakeri, koiranpensas, euroopanmarjakuusen lajikkeita, liuskahopeavaahtera ja lumiherukka. Kanadanhemlokki lienee lajissaan Helsingin komein. Maininnan arvoisia ovat myös hibatuija ja kartiokuusi. Puiston keskiosassa kasvaa ehkä Helsingin ainoa koreantuija, joka on helppo tuntea koristeellisista, alta valkoisista neulasista.

Asukkaiden kirjoituksia Alppi- ja Lenininpuistoista

Toimittanut: Antero Nummiranta

VAPUN TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ

LÄHIRADIO, 100,3 MHz esittää:

Vappuaattona 30.4. 2012 klo 17–19:30 Suomen radioensi-ilta: Ilkka Kuusiston, Jaakko Alatalon ja Varpu Vilkuna-Uusitalon librettoon säveltämä Pula-ooppera, ooppera Konikapinasta.

Helsingissä Työväen ja Nuorison yhteinen vappujuhla Tokoinrannassa Vapunpäivänä

Monen vuoden tauon jälkeen Vietämme Helsingissä lähes kaikki uusliberalistista yhteiskuntapolitiikkaa vastustavat voimat yhteistä vappujuhlaa vappumarssin jälkeen Tokoinrannassa.

Helsingissä aloitamme vapun vieton kokoontumalla klo 09.00 yhteiseen muistotilaisuuteen Helsingin Eläintarhaan kansalliselle Punakaartilaisten muistomerkille. Tilaisuuteen pyydetään tuomaan järjestöliput mukaan.

Helsingin työväenjärjestöjen yhteinen vappumarssi kokoontuu klo 10.00 alkaen Kansalaistorilla Sanomatalon ja Musiikkitalon välisellä alueella. Työväenjärjestöjen Vappumarssi lähtee klo 11.00 perinteistä reittiä (Mannerheimintie-Pohjoinen Esplanadi-Unioninkatu-Pitkäsilta ja Siltasaarenkatu). Hakaniemen torille jäävät omaan vappujuhlaansa sosiaalidemokraattien ja Vasemmistoliiton porukat. Me muut jatkamme marssia Tokoinrantaan yhteiseen Työväen ja Nuorison vappujuhlaan.

Tokoinrannassa Työväen ja nuorison yhteinen vappujuhla alkaa klo 11.45. Tokoinrannassa puhuvat Yrjö Hakanen (SKP), Tommi Lievemaa (STP) ja Soran Zaki (Iranin kommunistinen puolue)

Kansan äänen ja STP:n vappujuhla Hermannin kerholla

Kansan äänen julkaisijajärjestöt sekä Hermannin Naiset järjestävät vappumarssin ja yhteisen Tokoinrannassa pidettävän vappujuhlan jälkeen perinteisen vappujuhlan Hermannin kerholla, os. Hämeentie 67. Juhla alkaa noin klo 13.30. Paikalle pääsee keskustasta mm. raitiovaunu nro. 6:lla, josta jäädään pois Vallilan koulun luona Vellamonkadun ja Hämeentien kulmassa. Tilaisuudessa on tarjolla hyvää vappuruokaa, ohjelmaa, puheita ja kahvipöytä.

Tilaisuudessa vappupuheen pitää Minna Ekman. Tilaisuuden ohjelma tarkentuu vielä. Tilaisuuden avauspuheen pitää Juhani Valo ja tilaisuuden juontajana toimii Pipsa Valo. Esiintyjien toimesta kuullaan runoja Arvo Turtiaiselta ja Elvi Sinervolta, Konnakööri esiintyy ja osallistujilla on mahdollisuus pitää lyhyitä puheita.

Muita Vapunpäivän tapahtumia

Vappupäivänä Helsingin SAK:n paikallisjärjestön järjestämä työväen yhteinen
vappumarssi alkaa Kansalaistorilta Musiikkitalon vierestä klo 11 ja päättyy
Hakaniemen torille.

Hakaniemen torilla alkaa klo 12 Vasemmistoliiton kansanjuhla, jonka päätteeksi n. klo 13.15 esiintyy Pelle Miljoona United.

Pelle Miljoonan esiintymisen jälkeen voi mennä johonkin lähiravintolaan keskustelemaan ja nauttimaan vapputunnelmasta MLR:n hengessä.

JV

LÄHIDEMOKRATIA

Kaupunginjohtajan asettama demokratiaryhmä kokosi Helsingin demokratian kehittämishankkeet yhdeksi kokonaisuudeksi, ja työn tuloksia käsitellään kaupungin elimissä.

Aktiivisimmat keskustelut

 "Voisiko kaupunginosien käyttöön antaa rahaa, jonka käytöstä he saisivat itse päättää?"

Rahaa kaupunginosien edustajille

Tapaninvainiossa ei toteudu lähidemokratia

Vuorovaikutteisuutta ja kansanäänestyksiä

Kuulumisia Helsingin kaupunginvaltuustosta

 Helsingin kaupunginvaltuusto istui  ja mietti "demokratiaryhmän" esityksistä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja demokratian laajentamiseksi.  Valtuuston lähetekeskustelu Demokratiaryhmän esityksistä nosti esiin suuret erot näkemyksissä kaupungin hallinnosta.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa torjuttiin jyrkästi kaikki uudet päätöksenteon muodot, niin suora demokratia kuin vaaleilla valittavat kaupunginosavaltuustot ja seutuvaltuusto.

Pormestarivalta vai kansanvalta

Vihreät nostivat ryhmäpuheenvuorossaan päällimmäiseksi pormestarimallin, jolla he tarkoittivat ennen muuta vihreiden asemien lisäämistä johtajistossa. Puheenvuorossa tuettiin monia demokratiaryhmän esityksiä, mutta suhtauduttiin varauksellisesti kaupunginosavaltuustoihin ja torjuttiin nuorisovaltuusto.

SDP:n ryhmä ilmaisi tukensa ryhmän esityksille, mm. osallistuvalle budjetoinnille. Demokratiaryhmän esityksiä tukivat myös VAS ja muut pienemmät ryhmät.

 SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmäpuheenvuorossa esitettiin, että jatkotoimista pitää nyt kuulla asukkaita, kansalaisjärjestöjä, henkilöstöjärjestöjä jne. Kaupunginhallitushan oli pyytänyt lausunnot vain virastoilta ja laitoksilta sivuuttaen kokonaan asukkaat ja henkilöstön. Suomen työväenpuolue STP on edellisten kuntavaalien liittolaisensa kanssa täysin samaa mieltä.Kannatamme alueellisen osallistumisen ja osallistuvan budjetoinnin kokeilujen aloittamista eräissä  eräistä kaupunginosista.

AN

Esitys vanhuspalvelulaista vesittyi

Vanhusten laitoshoidon henkilökunnan vähimmäismäärää ei aiota määrätä lailla. Lakiuudistusta valmistellut ohjausryhmä esittää sen sijaan, että henkilöstön määrästä voidaan säätää myöhemmin asetuksella.

Nykyään henkilöstön määrästä on vain suositus. Useissa laitoksissa ei ylletä edes suositusten minimimääriin ja hoidon tasoa on kritisoitu voimakkaasti.

Vanhuspalvelulakiin ei kirjata ikärajoja palvelujen saamiselle, vaan lähtökohtana on toimintakyvyn merkittävä heikkeneminen.

Esitys vanhuspalvelulaista ei turvaa vanhusten hyvää hoitoa. Laista puuttuu keskeisin asia eli sitovat määräykset koulutetun hoitohenkilöstön määrästä. – Lukuisat selvitykset ovat antaneet tietoa pääongelmasta vanhustenhoidossa eli riittämättömästä hoitohenkilöstön määrästä.

Laitos- ja kotihoidossa suurin ongelma on riittämätön koulutetun hoitohenkilökunnan määrä. Laitoshoidossa ovat käytössä suositukset, joita ei monin paikoin noudateta. Kotihoidossa ei ole käytössä edes suosituksia. 

Lakiesityksessä on maininta, että tarkempia säännöksiä henkilöstöstä annetaan tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Asetuksesta ei ole olemassa esitystä. Asetuksesta ei ole mitään takeita. Henkilöstömitoituksesta on säädettävä laki tai asetus heti. - Ilman sitovia määräyksiä henkilöstömitoituksesta lakiesityksen hyvät tavoitteet eivät tule toteutumaan ja uhkana on, että vanhusten asema ja vanhustenhoidon tila heikkenee entisestään.

KÄ/toimitus

Lähde: STT ja SuPer

HYVINVOINTIMARKKINAT

Eirassa kävi kylmä tuuli.

Kilpailun julmassa maailmassa
hyväosainen putosi huono-osaiseksi.

Kajuutta himmeni.

Isä tarttui pyssyyn

ampui yhteen syssyyn
lapset ja äidin.

Isä tarttui rattiin,

ajoi rekan alle.
Poistui pelihelvetistä.

Perustivat kriisiryhmän.

Puivat tapausta mediassa
Kirkko järjesti suruhartauden.

Ministerit kauhistelivat blogeissaan

perhesurmia, syrjäytymistä
ja mielenterveysongelmia.

Kaikki unohtivat pian koko tapauksen.

Hyvinvointimarkkinoiden edistämiseksi,

köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi
hallitus aikoo lohkaista
kuntien valtionavusta mahtisiivun.

Matti Laitinen

15.4.2012

”Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle. Hallitus toimii päättäväisesti hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Köyhyyttä eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa vähennetään. Perheiden hyvinvointia ja jokaisen yhteiskunnallista osallisuutta lisätään.”

Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma

Tule mukaan - mielipidettäsi tarvitaan edelleen

Linnanmäellä sijaitsevaa suorakulmaista vesilinnaa ollaan muuttamassa ajoneuvoille pysäköintitaloksi. Linnanmäen asiakasliikenne ohjattaisiin Sturenkadulta maanpäällistä kaksikaistaista ajorataa pitkin Kulttuuritalon vierestä ja Leninninpuistosta Linnanmäellä sijaitsevaan pysäköintihalliin.
Lenininpuisto on arvokas maisema-arkkitehtuurin taidonnäyte. Siellä on useita harvinaisia puita ja kasveja. Puisto on helsinkiläisille tärkeä rauhan ja virkistyksen lähde. Pienestä ja kauniista Lenininpuistosta ei saa lohkaista sen arvokasta osaa ajotien alle.
Liikennemääriltään alati kasvava Sturenkadun sujuva liikenne ei kestä uutta, jopa 5 000 autoa päivässä käyttävää suoraa liittymää.
Haluamme myös turvata Åshöjdenin peruskoululle riittävät piha-alueet, ja turvallisen ja pakokaasuttoman ympäristön.

http://www.adressit.com/vetoomus_lenininpuiston_puolesta

Tilannekatsaus

Koski ei vielä kohissut. Asukkaiden ärhäkkä vastarinta on jo nyt tuottanut tulosta. Virkamiehet, jotka arvelivat kaavamuutosten olevan läpihuutojuttu Vappuun mennessä, joutuivat toteamaan, että ainakin syksyyn taitaa mennä. Mutta riittääkö se?

Virkamiesten ja poliitikkojen vihamieliselle suhtautumiselle puistoja kohtaan ei saa antaa periksi. Meillä on oikeus päättää asuinympäristöstämme ja osallistua alueelliseen itsehallintoon.

Pelastetaan yhdessä Alppipuisto, Vallilanlaakso ja Lenininpuisto!

T: Antsu

TALOUDELLINEN, SOSIAALINEN JA POLIITTINEN VALTA

Kapitalistit omistavat tuotantovälineet ja kapitalistinen yhteiskunta oikeuttaa lainsäädännöllään työläisten riistämisen. Yhteiskunnassa toimivat sosiaalihuoltojärjestelmä ja terveydenhuolto ovat olemassa työvoiman uusintamista varten. Niiden hyvyys ja kattavuus ovat suoraan verrannollisia työväenluokan aseman vahvuuteen yhteiskunnassa. Hyvinvointi ei ole siis sidoksissa kapitalistien armeliaisuuteen vaan luokkataistelun voimaperäisyyteen. Sosiaalinen valta ilmenee myös perusturvaan ja työvoimapolitiikkaan liittyvänä pakotejärjestelmänä. Valtioneuvoston SATA-komitean kokoonpano oli hyvä osoitus siitä, kutka käyttävät todellista valtaa Suomessa.

Poliittinen valta muodostuu valtiovallasta sekä puolueiden ja etujärjestöjen vallasta. Poliittinen valta ajaa yhteisetua. Se käyttää sen nimissä pakkovaltaa. Se langettaa tuomioita ja säätää lakeja. Poliittinen valta hyödyntää perinteitä, viihdeteollisuutta, urheilunationalismia ja historiaa. Se on oikeutettu esiintymään ja toimimaan valtiollisten suhteiden alueella. Sillä on rajattomat toimintaoikeudet kriisi- ja muissa erikoistilanteissa.

UHANALAINEN LAJI

Työtön työläinen on

kuin evätön hai.
Hän vajoaa pohjalle.
Työt ja evät viedään Kiinaan.

Palkkatyöläiset ja hait

ovat uhanalaisia eläimiä.
Evät pistetään keittoon.
Työttömät unohdetaan kortistoon.

Haita ja työläistä rääkätään.

Hai tukehtuu merellä trooliin.
Työläistä kiusataan
työttömyydellä ja toimeentulolla.

Kädellisiin kuuluvat

tehdastyöläiset
ovat maailman
uhanalaisin nisäkäslaji.

Hui hai,

ihan sama kai,
työläinen tai hai.

Älä välitä,

hyödynnä ja hylkää vain.

Matti Laitinen                   

Piinaviikolla 2012

 

Lenininpuisto henkilöautoille?

Tule mukaan - mielipidettäsi odotetaan
Linnanmäellä sijaitsevaa suorakulmaista vesilinnaa ollaan muuttamassa ajoneuvoille pysäköintitaloksi. Linnanmäen asiakasliikenne ohjattaisiin Sturenkadulta maanpäällistä kaksikaistaista ajorataa pitkin Kulttuuritalon vierestä ja Leninninpuistosta Linnanmäellä sijaitsevaan pysäköintihalliin.


Leninninpuisto on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, lapsille turvallinen paikka temmeltää, raikas ja rauhallinen. Vaikka ajorata ei prosenttuaalisesti leikkaisi Lenininpuistoa kuin hieman, kulkisi puistossa kesäisin jopa 4000-5000 autoa päivässä. Vaikutuksia puiston turvallisuuteen, pakokaasuhaittoihin, meluun jne. ei ole tuotu asemakaavaehdotuksessa esiin, ei ollenkaan. Kuitenkin tunnelimahdollisuudetkin ovat olemassa, jopa kaavoissa!


Lenininpuisto on arvokas maisema-arkkitehtuurin taidonnäyte. Siellä on useita harvinaisia puita ja kasveja. Puisto on helsinkiläisille tärkeä rauhan ja virkistyksen lähde. Pienestä ja kauniista Lenininpuistosta ei saa lohkaista sen arvokasta osaa ajotien alle. Haluamme myös turvata Åshöjdenin peruskoululle riittävät piha-alueet, ja turvallisen ja pakokaasuttoman ympäristön.
Allekirjoita alla olevan linkin kautta vetoomus Lenin-puiston puolesta

http://www.adressit.com/vetoomus_lenininpuiston_puolesta


Tule mukaan kertomaan mielipiteeesi hankkeesta kaupungin edustajille. Hankkeen tiedotustilaisuudet Linnanmäen Merimaailman KahVille-kahvilassa (Tivolitie 1):

• KE 11.4. kello 16-20 (Teemapaja: puiston käyttö ja asukkaiden toiveet)

Voit lähteä tilaisuuksiin myös Alppila Seuran kanssa. Tapaamme puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua Kumppanuustalo Hannassa (Sturenkatu 12), tervetuloa!


Vapaa sana-verkkolehti seuraa asian kehittymistä. Katso myös vapun Kansan ääni.
Koonnut AN

Miltei 1500 nimeä jo koossa. Levitä sanaa puiston puolesta!

DEMOKRATIA

Jean-Jacques Rousseaun ”Yhteiskuntasopimuksen” pääperiaatteet olivat: väkivaltaa ei pidä käyttää vallankäytön välineenä; ylin valtiovalta kuuluu kansalle ja kansalaiset ovat tasa-arvoisia; valtaa käyttävät ne henkilöt, jotka ovat valtuutettuja tai oikeutettuja siihen; valtiollisen vallan käyttö perustuu lainsäädäntöön ts. oikeusvaltion olemassaoloon; kansalaisten tulojen ja yhteiskunnallisen aseman erot eivät saa kasvaa liian suuriksi, niitä tulee säädellä. Ranskan vallankumouksesta on peräisin useita nykymaailman keskeisimmistä arvoista, kuten kansanvalta, yksityinen omistusoikeus, ihmisoikeudet (kansalliskokous julkaisi 26.8.1789 ihmisoikeuksien julistuksen, jolla tavoiteltiin "vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa") ja oikeusvaltion periaate.

Yhteiskuntasopimuksen periaatteita mallinnetaan Suomessa heikoin tuloksin. Perustuslakimme mukaan valtiovalta maassamme kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäivillä eduskunta. Kansaa halveksiva eduskunta edistää kansan polarisoitumista köyhiksi ja rikkaiksi. Se ei säätele myöskään tuloeroja. Suomalaiseen kansanvaltaan sisältyvä yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen on torso, koska se ei koske yhteiskunnan taloutta.  Julkisen vallan käytön tulisi perustua lakiin. Kuinka moni poliitikko noudattaa tarkoin lakia? Entä ihmisoikeudet ja valinnanvapaus?

JOUSTAVA DEMOKRATIA

Tiedostusvälineet ylikorostavat parlamentarismia politiikassa ja siihen vedotaan yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi. Kansainvälisessä mitassa tämän voi havaita mm. siitä, miten USA ja sen liittolaiset luokittelevat muita valtioita ystävikseen tai vihollisikseen pitäen perusteluinaan ”vapaita vaaleja” ja parlamentaarisia hallintoelimiä demokratian toteutumisen tärkeimpinä ilmentyminä. ”Meidän on voimistettava siteitämme demokraattisiin liittolaisiimme ja on haastettava hallitukset, jotka ovat vihamielisiä meidän arvoillemme ja intresseillemme.” (Project for the New American Century). Kuinka militaristinen USA, jossa vallitsee suurpääomaa palveleva kaksipuoluejärjestelmä, voi olla demokratian vientimaa?

Demokratia on vallankäytön muoto, jonka sisällön ja toteutustavan määrittelee sitä toteuttavan yhteiskuntajärjestelmän luonne ja tuotantotapa.  Sillä kenellä on käsissään yhteiskunnan taloudellinen valta ja siihen ankkuroitu poliittinen valta, on viime kädessä hallussaan myös todellinen valta yhteiskunnassa. Yhdysvallat ei muodosta tässä mitään poikkeusta. Se suosii sekä sisä- että ulkopolitiikassaan väkivallankäyttöä vallanvälineenä. Vallankäyttäjät suosittavat yhteiskunnan sisäisiin sairauksiin selliä ja ulkoisiin ongelmiin risteilyohjuksia.

DEODORANTTI NIMELTÄ DEMOKRATIA

EU:n kailottama pääomien, työvoiman, kaupan ja tavaroiden liikkumisen vapaus ajaa ylikansallisten yhtiöiden demokratiaa. Ylikansallisista yhtiöistä muodostui 1970-luvun lopulla kapitalistisen pääoman kasvun ja riiston päävälineiksi koko maailmassa. Ne puuttuvat suoraan tai välillisesti kohdemaansa sisäisiin asioihin mm. kontrolloimalla niiden luonnonvaroja, olemalla noudattamalla paikallista lainsäädäntöä ja painostamalla hallituksia. Nykyisin maailman 100 suurimmasta taloudesta 51 on yrityksiä ja vain 49 valtioita. Maailman 200 suurinta yritystä tuottaa yhteensä suuremman liikevaihdon kuin maailman kaikkien maiden bruttokansantuote on poislukien 10 suurinta maata. Monikansallisten suuryritysten taloudellinen etu ajaa aina kansallisvaltioiden etujen ylitse. Tämä ilmenee uusliberalistisena talouspolitiikkana. Ylikansallisten firmojen johtoa ei ole valittu demokraattisesti, mutta ne valitsevat keskenään demokraattisesti alusmaidensa poliittiset johtajat.

DEMOKRAATTINEN SUOMI – NAURETTAVA AJATUS

Suomalainen edustuksellinen demokratia kuuntelee kansan tahtoa vain oikealla korvallaan. Liian monen kansalaisen motivaatio äänestämiseen loppuu siihen turhauttavaan tosiasiaan, ettei hän voi päättää edes omasta elämästään. Kaikkialla, missä esiintyy valtaa, on puute demokratiasta. Vastuu on niin ehtymätön luonnonvara, että sitä riittää yllin kyllin jokaiselle. Demokratia ei laajene valtaa keskittämällä. Hallituksen suunnittelema kuntauudistus, jossa maamme alueellinen itsehallinto tuhotaan, on kuohittua demokratiaa. Suomessa päättäjien ja kansalaisten kesken ei vallitse yhdenvertaisuutta. Hallitukset eivät joudu koskaan edesvastuuseen harjoittamastaan talouspolitiikasta. Lisäksi eurooppalaiset kapitalistit ovat valtiovallan erityisessä suojeluksessa etenkin heidän itsensä aiheuttamien taloudellisten kriisien vallitessa. Suomalainen puoluetukijärjestelmä on osa poliittista eloonjäämisoppia, jonka tarkoituksena on säilyttää vallassa ne, joilla valta jo on.

YHTEISKUNNAN DEMOKRAATTISUUS

Yhteiskunnan demokraattisuus ilmenee siitä, kuinka paljon valtaa ja vastuuta kansalaisilla on päättää omasta elämästään ja elinympäristöstään koskien myös taloutta. Demokraattisuuden perusehtoina ovat vallanpitäjien ja kansalaisten tasa-arvoisuus ja kansalaisten osallisuus yhteiskunnassa sekä heidän tasavertainen kohtelunsa lain edessä. Demokratian laajuus toimii kaikissa valtioissa yhteiskuntaluokkien valtasuhdemittarina. Sama asia pätee myös valtioiden keskuudessa koko maailman mittakaavassa. Kansanvallan pitäisi olla kansan enemmistön tietoisen tahdon mukaan toimimista ja sen tekemien päätösten noudattamista. Sen toimivuus edellyttää sivistynyttä ja omaneduntavoittelusta vapautunutta kansaa ja sosialistista yhteiskuntaa.

Matti Laitinen

2.4.2012

Hyvät Kansan äänen toimittajat ja avustajat

Kansan äänen seuraavan numeron (2/2012) toimitustyö on käynnissä. Alustavien suunnitelmien suunnitelman mukaan lehti ilmestyy maanantaina 23.4. 2012. Silloin se ehtii Vapuksi kaikille tilaajille. Siksi pyydämme kaikkia lehden avustajia ja toimitustyöhön osallistuvia valmistamaan artikkelinsa yms. hommansa siten, että ne olisivat toimituksen käytössä viimeistään maanantaina 16.4.2012 (deadline/ehdoton takaraja). Kuitenkin pyydämme, että voisitte toimittaa artikkeleitanne jo tässä vaiheessa, ettei tulisi liian kiirettä loppuvaiheessa. Tällä hetkellä lehdessä on tilaa artikkeleille, piirroksille, kirjoituksille, yms. Jos teillä on ideoita isommista artikkeleista, olkaa näissä kuten kaikissa muissakin toimitustyöhön liittyvissä kysymyksissä yhteydessä toimitukseen (allekirjoittaneisiin).

Kirjoittakaa aiheista, jotka ovat teille tärkeitä ja joihin olette paneutuneet. Tarvittaessa olkaa yhteydessä toimitukseen.

Ilmoittakaa myös kaikki 23.4.2012 jälkeen kesäkuun lopulle ajoittuvat kokoukset ja tilaisuudet kansan ääneen. Se auttaa meitä suunnittelemaan työaikataulujamme. Varsinkin ilmoittakaa vapputilaisuuksista, että saamme ne lehden vappumuistioon.

Lähettäkää myös juttuja "Kansan ääni kuuluu"- palstalle. Monilla tyntuu olevan ennakkoluulo, että "Kansan ääni kuuluu"- palstalle työnnetään ne kirjoitukset, jotka eivät muualle kelpaa. Tämä on täysin väärä käsitys. kansan ääni kuuluu palstalle yritämme koota kokonaisuuden niistä kirjoituksista, joissa on hyviä huomioita, ideoita, oivalluksia, innovaatioita ja neronleimauksia. Se on nimensä sisällön mukaan ideasivu. Että laittakaa tulemaan vain myös niitä sivulle 18 tarkoitettuja lyhyitä napakoita juttuja.

Varsinkin kaikki ne, joilla on ajatuksia ja tietoja oman kunnan tai asuinalueen asioista sekä sosiaali- ja perusturvaan, palkka- ja työllisyyspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä, laittakaa juttua tulemaan. Nyt on toimituksen kiireisin vaihe niin, että laittakaa nopeaan tulemaan niitä juttuja.

Lisäksi huomioikaa seuraavaa:

Vappunumerossa julkaisemme kannattajiemme ja tukijoidemme vappu tervehdykset. Tarvitsemme poliittista foorumia, joka puhuu kansaa koskevista asioista ja järjestää toimintaa voimien kokoamiseksi työkansan yhteiseen rintamaan. Tällainen foorumi on Kansan ääni.

Keräämällä tervehdyksiä teemme lehteämme tunnetuksi ja hankimme rahaa toimitustyöhön. Tervehdykset palautetaan 18.4.2012 mennessä Reijo Katajarannalle (os. Sunilantie 10 D, 00720 Helsinki, sähköposti: r.katajaranta@kolumbus.fi), Heikki Männikölle (os. Vellamonkatu 6 A1, 00550 Helsinki, sähköposti: heikki.mannikko@pp1.inet.fi) tai Kansan äänelle os. PL 780, 00101 Helsinki, sähköposti: tilaukset.kansanaani@gmail.com. Henkilötervehdys 2 euroa, järjestötervehdys 10 euroa ja "laatikkotervehdys" 10 euroa. Maksu tilille: OP FI0855411420027966. Huom! uutena tervehdysmuotona "laatikkotervehdys" tarkoittaa n. 15 palstamillimetrin laatikkoon sijoitettua tervehdystekstiä.

Kansan ääni luettavissa:

http://www.kansanaani.net/

Toimituksen puolesta:

Antti Siika-aho, päätoimittaja
Hallituskatu 22 C 45
33200 TAMPERE
p. 040-8335360
antti.siikaaho@gmail.com

Heikki Männikkö
Vellamonkatu 6 A 1
00550 Helsinki
p. 050-5884159
heikki.mannikko@pp1.inet.fi

Juhani Tanski
Sammakkolammentie 1 B 17
70200 Kuopio
040-764 1163
juhani.tanski@suomi24.fi

150 kerääntyi kunnioittamaan Japanin kolmoiskatastrofin vuoksi kärsineitä

Kynttilämielenosoitus 15.3.2012 Senaatintorilla. Kynttilät sytytettiin Japanin kolmoiskatastrofista kärsineiden puolesta. Sendain suuri maanjäristys, sitä seurannut tsunami ja näiden aiheuttama Fukushiman ydinturma jättivät jälkeensä kymmeniä tuhansia kuolleita ja satoja tuhansia kodittomia.

Yhteensä noin 150 ihmistä kerääntyi  Helsingin Senaatintorille kunnioittamaan Japanin kolmoiskatastrofin vuoksi kärsineitä ja vastustamaan ydinvoimaa. Hiljaisen kynttilämielenosoituksen järjestivät ympäristöjärjestöt Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luontoliitto, Maan ystävät ja Natur och Miljö. Pieniä muistohetkiä järjestettiin Helsingin lisäksi muillakin paikkakunnilla ympäri Suomea.

Sendain suuri maanjäristys koetteli Japania 11.3.2011. Maanjäristys, sitä seurannut tsunami ja Fukushima Daiichin ydinvoimalalla sattunut ydinkatastrofi aiheuttivat lähes 20 000 ihmisen kuoleman ja jättivät satoja tuhansia kodittomiksi.

Fukushima Daiichin ydinvoimalan radioaktiiviset päästöt jatkuvat edelleen ajoittaisina. Japanin viranomaisten mukaan tähän mennessä 573 ihmistä on menettänyt henkensä ydinturman vuoksi, 150 000 ihmistä on evakuoitu ja 35 000 jättänyt kotinsa vapaaehtoisesti.
 

Kynttilämielenosoitus järjestettiin tasan vuosi sen jälkeen, kun suurimmat radioaktiivisten aineiden päästöt pääsivät vuotamaan Fukushima Daiichilta.

Onnettomuus Japanin kaltaisessa korkean teknologian maassa yllätti koko maailman ja osoitti, että turvallista ydinvoimaa ei ole olemassa

Voimalan lähialueilta on evakuoitu 150 000 ihmistä, ja lisäksi noin 35 000 on jättänyt kotinsa vapaaehtoisesti. Suuri määrä ihmisiä asuu edelleen alueilla, joilla säteilyn taso ylittää onnettomuutta edeltäneen turvarajan luonnon taustasäteilylle.

Näistä kolmesta katastrofista yksi olisi voitu estää

Sendain maanjäristys ja tsunami aiheuttivat 11.3.2011 Fukushima Daiichin ydinvoimalan jäähdytysjärjestelmien menetyksen. Kolmessa voimalan kuudesta reaktoriyksiköstä tapahtui vetyräjähdys onnettomuutta seuraavina päivinä. Myös neljäs reaktoriyksikkö vaurioitui näiden räjähdysten vuoksi.

Fukushima Daiichin ydinkatastrofin suurimmat päästöt ilmakehään tapahtuivat 14.–15.3. 2011. Osittain päästöt tuhoutuneelta ydinvoimalalta jatkuvat edelleen, eikä tilanne ole täydellisesti hallinnassa vieläkään.

Tapaus Talvivaara

Ydinvoimaloiden polttoaineeksi on louhittava uraania. Uraanikaivosten uhat ovat Suomessakin jo toteutumassa esimerkiksi Talvivaarassa riittämättömän viranomaisvalvonnan ja puutteellisen ympäristönsuojelulain vuoksi. Vaikka uraanin erottamista Talvivaaran louhoksella ei ole vielä edes aloitettu, osoittaa paltamolaisen työntekijän turma 15.3.2012, torstaiaamuna, prosessin vaarallisuuden ihmisille ja ympäristölle jopa sadan km päässä. Rikkivety on vain yksi osa prosessissa. Kaivokset ovat osa ydinvoimauhkaa, jota ei saa Suomessa lisätä. Meidän on luovuttava ydinvoimasta ja korvattava se uusiutuvalla energialla ja tehokkaammalla energiankäytöllä.

Vaarallisen ja kalliin ydinvoiman rakentaminen ei ole erityisen hyvä keino edes ilmastonmuutoksen torjumiseen, koska voimaloiden rakentamisajat ovat nousseet lähes vuosikymmeneen. Fossiilisista polttoaineista luopumiseen on huomattavasti toimivampiakin ratkaisuja.

Antero Nummiranta

ME EMME TARVITSE KAPITALISTEJA

Kapitalismin puolestapuhuja, Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja Matti Apunen huokaili 13.3.2012 Hesarin kolumnissaan kapitalismin aliarvostuksesta. Hänen mukaansa: ”Jos julkisesta keskustelusta pitäisi jotain päätellä, liiketoimintaan ryhtyvät vain sielultaan vammautuneet ihmiset. Samaan aikaan on selvää, että toiveet uusista työpaikoista ovat näiden ihmisten varassa.”

Suurkapitalistien kohdalla Matti Apusen toteamuksen ensimmäisessä osassa on vinhasti perää. Päästäkseen suurkapitalistiksi on voitettava lukuisia kauppasotia, on hyödynnettävä rivosti maailman luonnonvaroja ja on kukistettava säälittä pahimmat kilpailijat. Sen sijaan toteamuksen jälkimmäisen osan totuussisältö on apeampi ja kapeampi. Kansallisten kapitalistien kohdalla toiveet uusista työpaikoista ovat melko turhia, koska he vievät tehtaansa, toimintayksikkönsä ja laitoksensa vieläkin suurempien voittojen toivossa ulkomaille tai myyvät ne kansainvälisille sijoittajille. Valtion yhtiöiden yksityistämisestä vastaava ministeri täydentää omilla toimillaan tätä samaa suuntausta.

Matti Apunen hakee happea kapitalismille Britannian pääministeri David Cameronilta, joka kuvaa yritystoimintaa ”kaikkien aikojen mahtavimmaksi yhteiskunnallisen edistyksen voimaksi… Se voi auttaa meitä murskaamaan köyhyyden, avaamaan uusia näköaloja sekä viemään eteenpäin innovaatioita, tuotteita ja palveluita, jotka tekevät elämästämme paremman, pidemmän ja onnellisemman.”

Miksi Matti Apunen ylevöi yksityisomistukseen perustuvat yritykset etenkin suuryritykset ja mitätöi työläisten tekemän työn? Kapitalismin menestyminen perustuu nimenomaan työvoiman tuottaman arvon hyväksikäyttöön.  Itsensä työllistävät pienyrittäjät ja suurkapitalistit ovat kaksi eri asiaa. EVA ei aja työvoimavaltaisen pk-sektorin asiaa, vaan keskittyy pääomavaltaisen suurteollisuuden etujen ajamiseen. Kapitalisteilta on turha odottaa jaloutta. Jos he eivät toimi kapitalistien tavoin, he eivät ole pian enää kapitalisteja.

Suuryritykset ovat murskanneet köyhyyttä viime vuosikymmeninä Suomessa tosi surkeasti. Tehokkainta köyhyyden murskaamista kapitalismin historiassa on ollut sen sijaan työläisten luokkataistelu. Cameronin rehvastelemat uudet palvelut, innovaatiot ja tuotteet ovat järjestään kohdistettu maksukykyisille kansalaisille. Ne eivät koske pätkätyöläisiä, työttömiä ja köyhyysrajalla eläviä ihmisiä. Nykytutkimuksen mukaan pitkäaikaistyöttömyys jopa lyhentää kansalaisen eliniänodotetta. Yhteiskunnallisen vaurauden luominen ei sinänsä ole väärin, kun huolehditaan tuotannon tulosten oikeudenmukaisesta jaosta.

Kapitalismin kannattajana Matti Apunen toteaa, että ”markkinataloudessa valta on ja sen on oltava kuluttajilla.” Kuka voi kuluttaa, sijoittaa ja kilpailla elintasollaan suomalaisessa yhteiskunnassa?  Jos Matti Apunen heittäytyisi rehelliseksi mieheksi, hän määrittäisi kapitalismin perussolun edes maksukykyiseksi kuluttajaksi eli hyvin toimeentulevaksi ihmiseksi.

Mitä säilyttämisen arvoista nykyisessä ryöstökapitalismissa sen uusliberalistisessa talouspolitiikassa oikein on? Osakekauppa on mielikuvilla pelaamista ja keinottelua. Euroopan pankkien tukeminen on kapitalistien keinotekoista pelastamista. Kapitalistisessa tuotantotavassa kaikki keinot näyttävät olevan sallittuja. Sodankäynti on vain yksi keino kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Yksi prosentti maailman ihmisistä käyttää todellista taloudellista ja poliittista valtaa kansainvälisten suuryhtiöiden hallintoelimien kautta. Kuka oikeuttaa heidän valtansa? He itse!

Kullakin yhteiskunnallisella ilmiöllä on oma elinkaareensa – alku, keskikohta ja loppu. Kapitalistien mielestä kapitalismi on kestävä ja oikeudenmukainen yhteiskuntajärjestelmä. Sen viisisataavuotinen historia on osoittanut tämän jatkuvan talouskasvun utopiaan, ihmisen tuotantoeläimeksi alistamiseen ja luonnonvarojen ryöstöön perustuvan tuotantotavan kyseenalaistavan elämän jatkumisen maapallolla.

Jos yritystoiminta otetaan yhteiskunnalliseen valvontaan ja omistukseen, tilanne muuttuu olennaisesti. Mikä estää valtiota perustamasta lakkautettujen paperitehtaiden ja IT-yritysten tilalle omia yrityksiään?

Matti Laitinen

Vuotojen ja tuhottujen järvien maa

Talvivaaran kaivos on alusta asti aiheuttanut runsaasti erilaisia pöly-, melu- ja hajuhaittoja. Vakavampi ongelma ovat Talvivaaran jätevedet. Kaivoksesta vuotava suolainen jätevesi pilannut jo neljä vesialuetta: Salminen, Kalliojärvi, Kalliojoki ja Tuhkajoki.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen kokoontuneita osakkaita vastaanotti maanantaina, 12.3, Katajanokalla ympäristön pilaamisesta ja uraaninkäsittelystä huolestunut mielenosoittajien joukko.

He vaativat, että ylimääräisellä osakeannilla kerättävät varat käytetään ensisijaisesti jo tapahtuneiden ympäristötuhojen korjaamiseen. Talvivaaran kaivoksen toiminta on keskeytettävä siksi aikaa, että ympäristöasiat saadaan kuntoon.

Uusien selvitysten mukaan vesistövaikutukset ulottuvat jo paljon täkin pidemmälle, jopa 100 kilometrin päähän kaivoksesta. Kaivoksella on tapahtunut useita onnettomuuksia, mm. tulipaloja rikkivarastoissa ja uraanipitoisia päästöjä on vuotanut ympäristöön.

EI LUPIA URAANIN TUOTANTOON

Uraanin talteenotto ei vähentäisi ympäristöongelmia. Uraanirikasteen erottamiseen tarvitaan uusia kemikaaleja ja keltakakun radioaktiivisuus on paljon luonnonuraania korkeampaa.

Tässä mainostetaan kaivosyhtiön osakkaille ja mieltään osoittaneille tarjottavia leivonnaisia.

Kaivoksen uraanin talteenottoluvat ovat vastatuulessa paikalliviranomasten piirissä. Toistuvasti ylittyneet päästörajoitukset ja alueen vesistöjen kärsimät vahingot herättävät huolta yhtiön kyvystä hallita toimiaan. Metsähallitus, kalatalousviranomaiset ja alueen kalastuskunta vastustavat hanketta.

Uraani-kultakaivostoiminnan jäte sisältää raskasmetallien ohella 85 % uraanin alkuperäisestä radioaktiivisuudesta.

Loppua Talvivaaran vastuuttomalle kaivostoiminnalle ja suunnitellulle  uraanituotannolle olivat vaatimassa mm. Itkijänaiset, Maan ystävät. Naiset Rauhan Puolesta, Edelleen EI ydinvoimaa-liike, Suomen luonnonsuojeluliitto, Hyökyaalto ja yksityishenkilöitä kaivosalueelta ja muualta Suomesta.

Austraalialainen Polar Mining himoitsee Taivalvaaran vanavedessä Kitka-Ruka-Käylä-Kitkajoki- alueelle uraani-torium-kultakaivosta. Samaan kärkkyy Kevitsa Mining, joka on jo varannut Juuman,Säkkilän,Oulangan,Kuusingin ja Suisingin uraanialueet. Nämä em. hankkeet siirtävät Kuusamon tärkeimmät matkailualueet kaivostoiminnan piiriin. Lähituntumassa on myös Oulangan kansallispuisto.

Huolta kannetaan myös siitä, että suomalaista uraania kulkeutuisi ulkomaille sotilaalliseen käyttöön.

Antero Nummiranta

Puhkaistaan sosiaalisten oikeuksien kupla!

Kuvia karkauspäivän mielenosoituksesta Helsingissä 29.2.2012

"Pro-kuntapalvelut –toimintaryhmä vaati, että perusoikeuksia rajaavat budjettileikkaukset ja kuntabudjettien sosiaalimenojen jatkuva alibudjetointi on saatava kuriin. Lisäksi on tuettava osallistavia demokraattisia prosesseja ja kaikista hankkeista ja muutoksista on tehtävä yhteiskunnallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviot."

Helsingin työttömien HETY ry:n soppatykki oli käytössä Hakaniemen torilla, josta marssittiin yli Pitkäsillan Senaatintorille.

Karkauspäivänä on vanhastaan tapana haastaa vallitsevia käytäntöjä. Niin tehtiin nytkin.

YK antoi jo vuonna 2000 huomautuksen Suomelle, että oli rikottu sosiaalisia oikeuksia budjettileikkausten nimissä. Eivät oikeuden ole ole kiinni suhdanteista. Ne ovat aina voimassa.

Vuonna 2007 YK vaati Suomea luomaan virallinen köyhyysraja ja seuraamaan köyhyyden kehitystä.. Pyyhkeitä tuli myös perheväkivallan tehottomasta kitkemisestä. Aiommeko laittaa kaikki lapsemme laitoksiin? YK puuttui myös kasvaviin huostaanottoihin.

Suomen työväenpuolue STP:n lehti, Kansan ääni, otettiin hyvin vastaan torille kokoontuneiden keskuudessa.

Sosiaaliset oikeuden ovat esillä juhlapuheissa. Kun niitä pitäisi alkaa soveltaa käytäntöön, rahat eivät useinkaan riitä niiden toeuttamiseen. Nuoret syrjäytetään, ihmisillä ei ole varaa asuntoon ja työn hakemisen sijaan voimavarat menevät tukiviidakossa seikkailuun. Lupaukset sosiaalisista oikeuksista ovat menneet kuolan sisään, jossa ne eivät pääse toteutumaan käytännössä.

Syrjäytymisen estämisessä pitää keskittyä nuoriin, sillä puuttuminen on tehokkainta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, silloin kun ongelmat eivät vielä ole kasautuneet.

Erikoistutkija Pekka Tiainen on laskenut, että syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 20 000 € vuodessa ja elämän loppuun asti. Puuttumalla nuorten syrjäytymiseen NYT, vaikutamme pitkälle tulevaisuuteen. Keskustelussa täytyy kuunnella nuoria sen sijaan, että heidät pakotettaisiin ilmaiseksi työvoimaksi. Samalla nuorilla tulee olla mahdollisuus apuun ja heillä tulee olla mielekästä tekemistä.

Satamäärin ihmisiä ryhmittyi puhkaisemaan sosiaalisten oikeuksien kuplaa ja viemään vaatimuksia Helsingin kaupunginvaltuustolle ja valtuustoryhmille ennen valtuuston kokousta.

Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus on karannut käsistä. Siitä on tullut kupla ja osa kuittikulttuuria. Puhe on kuplaa. Köyhät ja vähävaraiset laitetaan rikkaiden kasinovelkojen maksajiksi. Liikenevät rahat hyvinvointipalveluille vähenevät.

 

Joka puolella Eurooppaa marssittiin karkauspäivänä. Mukana myös Kriittinen ay-verkosto Suomesta.

Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö EAY (European Trade Union Confederation, ETUC) oli päättänyt olla mukana 29. helmikuuta yleiseurooppalaisen ay-väen toimintapäivässä protestina Euroopan neuvoston kokoukselle 1.-2. maaliskuuta 2012.

Budjettikurista ja kurjistamisesta on tullut Euroopassa virallinen lääke maanosan talouskriisille. Palkkojen leikkaukset, sosiaaliturvan alasajo sekä hyökkäykset kollektiivista neuvotteluoikeutta vastaan ja työehtosopimusten vesittäminen ultra-joustaviksi ovat ainoa näköala, jota uusliberaalit idealistit tarjoavat!

Viimeksi 30. tammikuuta 2012 EU viimeisteli uuden kansainvälisen sopimuksen joka tuo liittoa jälleen askeleen lähemmäksi universaalia kurjistamista, säätämällä rangaistuksia jäsenvaltioille joiden budjetit ovat alijäämäisiä. Tämä sopimus, joka on tarkoitus hyväksyä Euroopan Neuvoston kokouksessa 1.-2. maaliskuuta, hakkaa kiveen tiukan budjettikurin ja uhkaa ajaa Euroopan pysyvään lamaan.

Tämän vuoksi Euroopan ammattiliitot mobilisoivat rivinsä 29. helmikuuta kaikkialla Euroopassa – osoittaakseen, että on olemassa muitakin vaihtoehtoja kuin jatkuvat budjettien kiristämiset. Leikkausten sijaan tarvitaan pelastussuunnitelma, joka takaa työpaikkojen säilymisen ja kestävän kehityksen.

Päivi Uljas muistutti Senaatintorilla, että nykyiset toimet jäytävät vaivalla rakennettua hyvinvointivaltiota. Hän on juuri julkaissut "Hyvinvointivaltion läpimurto" -väitöskirjansa. Siinä hän kertoo mm. että "Köyhässä maassa Euroopan pohjoislaidalla sokerin ja voin hinnankorotukset suututtavat ihmisiä ja protestiaalto pyyhkii yli maan. Vanha poliittinen eliitti hajautuu ja poliitikot ryvettyvät mediaryöpytyksessä ja korruptio-oikeudenkäynneissä.
Päivi Uljas esittää väitöskirjassaan uuden tulkinnan Suomen poliittisesti villistä 1950-luvusta. Yhteiskunta oli rauhoitettu ja sosiaaliturva hoidettu asutustoiminnalla, mutta pienviljely ei enää riittänyt elättämään väestöä. Kaupunkien palkkatyöväki oli siirtymässä työnjaon yhteiskuntaan, jossa elantoa ei voinut täydentää omalta maatilkulta eikä vanhoja voinut hoitaa itse hautaan. Kaivattiin myös keskinäistä sosiaalivakuutusta, ja sitä luotaessa politiikan ja julkisen sektorin rooli oli arvioitava kokonaan uudelleen.

Uljaksen salapoliisityö julkisten aineistojen parissa paljastaa hajanaisuudessa toistuvan kuvion: palattaisiinko budjettisäästöjen kautta 1930-luvun yövartijavaltioon vai luotaisiinko ekspansiivisemmalla talouspolitiikalla jonkinlainen hyvinvointivaltio?"

Antero Nummiranta

Kuntauudistus on torjuttava

On selvää, että kuntauudistuksella ei pyritä palveluiden turvaamiseen, kuten hallitus väittää virallisessa liturgiassaan. Uudistuksella päinvastoin karsitaan palveluita. Jos pieniä kuntia yhdistetään suureen maakunnalliseen keskukseen, niin näistä pienistä kunnista lakkautetaan monia palveluita ja palvelut keskitetään keskuskuntiin. Eihän muuten aikaansaada minkäänlaisia säästöjä. Ja nimenomaan säästöt ovat kuntauudistuksen taustalla.
Kuntauudistus saattaa vaarantaa perustuslain takaamat perusoikeudet ja yhdenvertaisuuden. Se saattaa olla perustuslain vastainen jo senkin takia, että valtio ylhäältä sanelemalla puuttuu kuntien itsehallintoon.

Kokoomusvetoinen hallitus ei kuuntele asiantuntijoita, joiden mukaan ihanteellinen kuntakoko palveluiden tuottamisen tehokkuuden kannalta on 20 – 50 000 asukkaan kunta. Suomen 170 pienintä kuntaa vastaavat vain 3 % kuntien kokonaismenoista. Kuntauudistus on ideologinen, oikeistolainen hanke palveluiden karsimiseksi ja demokratian heikentämiseksi.